asunto

Finnish

Etymology

asua (“to live”) +‎ -nto

Noun

asunto

1. home, apartment, flat, housing unit, dwelling unit, unit

Usage notes

Usually called "apartments (UK: flats) and other homes" or simply "homes" in English, including the media, except in official use. In official use, the term housing unit or dwelling unit (and their abbreviation unit) is more common. The terms residence, abode, dwelling, habitation, and domicile are rare, formal, or even misleading. The common translation of, for example, "250 asuntoa" as "250 dwellings" is usually misunderstood to mean 250 separate buildings.

Declension

Inflection of asunto (Kotus type 1*J/valo, nt-nn gradation)
nominative		asunto	asunnot
genitive		asunnon	asuntojen
partitive		asuntoa	asuntoja
illative		asuntoon	asuntoihin
		singular	plural
nominative		asunto	asunnot
accusative	nom.	asunto	asunnot
	gen.	asunnon
genitive		asunnon	asuntojen
partitive		asuntoa	asuntoja
inessive		asunnossa	asunnoissa
elative		asunnosta	asunnoista
illative		asuntoon	asuntoihin
adessive		asunnolla	asunnoilla
ablative		asunnolta	asunnoilta
allative		asunnolle	asunnoille
essive		asuntona	asuntoina
translative		asunnoksi	asunnoiksi
abessive		asunnotta	asunnoitta
instructive		—	asunnoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of asunto (Kotus type 1*J/valo, nt-nn gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative asuntoni asuntoni accusative nom. asuntoni asuntoni gen. asuntoni genitive asuntoni asuntojeni partitive asuntoani asuntojani inessive asunnossani asunnoissani elative asunnostani asunnoistani illative asuntooni asuntoihini adessive asunnollani asunnoillani ablative asunnoltani asunnoiltani allative asunnolleni asunnoilleni essive asuntonani asuntoinani translative asunnokseni asunnoikseni abessive asunnottani asunnoittani instructive — — comitative — asuntoineni second-person singular possessor singular plural nominative asuntosi asuntosi accusative nom. asuntosi asuntosi gen. asuntosi genitive asuntosi asuntojesi partitive asuntoasi asuntojasi inessive asunnossasi asunnoissasi elative asunnostasi asunnoistasi illative asuntoosi asuntoihisi adessive asunnollasi asunnoillasi ablative asunnoltasi asunnoiltasi allative asunnollesi asunnoillesi essive asuntonasi asuntoinasi translative asunnoksesi asunnoiksesi abessive asunnottasi asunnoittasi instructive — — comitative — asuntoinesi first-person plural possessor singular plural nominative asuntomme asuntomme accusative nom. asuntomme asuntomme gen. asuntomme genitive asuntomme asuntojemme partitive asuntoamme asuntojamme inessive asunnossamme asunnoissamme elative asunnostamme asunnoistamme illative asuntoomme asuntoihimme adessive asunnollamme asunnoillamme ablative asunnoltamme asunnoiltamme allative asunnollemme asunnoillemme essive asuntonamme asuntoinamme translative asunnoksemme asunnoiksemme abessive asunnottamme asunnoittamme instructive — — comitative — asuntoinemme second-person plural possessor singular plural nominative asuntonne asuntonne accusative nom. asuntonne asuntonne gen. asuntonne genitive asuntonne asuntojenne partitive asuntoanne asuntojanne inessive asunnossanne asunnoissanne elative asunnostanne asunnoistanne illative asuntoonne asuntoihinne adessive asunnollanne asunnoillanne ablative asunnoltanne asunnoiltanne allative asunnollenne asunnoillenne essive asuntonanne asuntoinanne translative asunnoksenne asunnoiksenne abessive asunnottanne asunnoittanne instructive — — comitative — asuntoinenne third-person possessor singular plural nominative asuntonsa asuntonsa accusative nom. asuntonsa asuntonsa gen. asuntonsa genitive asuntonsa asuntojensa partitive asuntoaan asuntoansa asuntojaan asuntojansa inessive asunnossaan asunnossansa asunnoissaan asunnoissansa elative asunnostaan asunnostansa asunnoistaan asunnoistansa illative asuntoonsa asuntoihinsa adessive asunnollaan asunnollansa asunnoillaan asunnoillansa ablative asunnoltaan asunnoltansa asunnoiltaan asunnoiltansa allative asunnolleen asunnollensa asunnoilleen asunnoillensa essive asuntonaan asuntonansa asuntoinaan asuntoinansa translative asunnokseen asunnoksensa asunnoikseen asunnoiksensa abessive asunnottaan asunnottansa asunnoittaan asunnoittansa instructive — — comitative — asuntoineen asuntoinensa

Synonyms

• (abode): kämppä, luukku, boksi (slang)

Compounds

compounds

• asumisoikeusasunto
• asunnonhaltija
• asunnonvälitys
• asuntoalue
• asuntoauto
• asuntoetu
• asuntohotelli
• asuntohygienia
• asuntohyönteinen
• asuntohämähäkki
• asuntokanta
• asuntokatu
• asuntokortteri
• asuntokoulu
• asuntokulttuuri
• asuntokunta
• asuntokurjuus
• asuntokysymys
• asuntolaina
• asuntolaiva
• asuntoluotto

• asuntomessut
• asuntomurto
• asunto-oikeus
• asunto-olot
• asunto-osake
• asunto-osakeyhtiö
• asunto-osoite
• asuntopalsta
• asuntoperävaunu
• asuntopolitiikka
• asuntopula
• asuntorakennus
• asuntorakentaminen
• asuntoreservi
• asuntoryhmä
• asuntosäästäjä
• asuntosäästäminen
• asuntotalo
• asuntotila
• asuntotontti
• asuntotuotanto

• asuntotyyppi
• asuntovaunu
• asuntoviljelystila
• asuntoyhteisö
• asuntoyhtiö
• edustusasunto
• ensiasunto
• ihmisasunto
• kakkosasunto
• kaupunkiasunto
• kerrostaloasunto
• kesäasunto
• kouluasunto
• laitosasunto
• loma-asunto
• lomaosakeasunto
• luksusasunto
• luola-asunto
• naapuriasunto
• omistusasunto

• opiskelija-asunto
• osakeasunto
• palveluasunto
• perheasunto
• pienasunto
• pientaloasunto
• poikamiesasunto
• soluasunto
• talviasunto
• tilapäisasunto
• toveriasunto
• tukiasunto
• työläisasunto
• työsuhdeasunto
• työväenasunto
• vapaa-ajanasunto
• virka-asunto
• vuokra-asunto
• yhteisasunto
• yksityisasunto

See also

• huoneisto
• koti

Anagrams

• nousta, osutan, suonta

---

Galician

Noun

asunto m (plural asuntos)

1. matter, issue
2. business

Further reading

• “asunto”, in Dicionario da Real Academia Galega (in Galician), A Coruña: Royal Galician Academy, since 2012

---

Hiligaynon

Adverb

asúnto

1. concerning, with regard to

Noun

asúnto

1. lawsuit

---

Spanish

Etymology

From Latin assumptus cognate to English assumption.

Pronunciation

• IPA^(key): /aˈsunto/ [aˈsũn̪.t̪o]
• Hyphenation: a‧sun‧to

Noun

asunto m (plural asuntos)

1. matter
2. issue
3. affair
4. business

Derived terms

• asunto pendiente, asuntos pendientes (“unfinished business”)
• asuntos exteriores
• tomar cartas en el asunto

 

Anagrams

• untosa

References

• Template:R:DRAE 2001