asunto

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

asua ‎(live) +‎ -nto

Noun[edit]

asunto

  1. residence
  2. apartment

Declension[edit]

Inflection of asunto (Kotus type 1/valo, nt-nn gradation)
nominative asunto asunnot
genitive asunnon asuntojen
partitive asuntoa asuntoja
illative asuntoon asuntoihin
singular plural
nominative asunto asunnot
accusative nom.? asunto asunnot
gen. asunnon
genitive asunnon asuntojen
partitive asuntoa asuntoja
inessive asunnossa asunnoissa
elative asunnosta asunnoista
illative asuntoon asuntoihin
adessive asunnolla asunnoilla
ablative asunnolta asunnoilta
allative asunnolle asunnoille
essive asuntona asuntoina
translative asunnoksi asunnoiksi
instructive asunnoin
abessive asunnotta asunnoitta
comitative asuntoineen

Synonyms[edit]

See also[edit]

Anagrams[edit]


Hiligaynon[edit]

Adverb[edit]

asúnto

  1. concerning, with regard to

Noun[edit]

asúnto

  1. lawsuit

Spanish[edit]

Etymology[edit]

From Latin assumptus cognate to English assumption.

Noun[edit]

asunto m ‎(plural asuntos)

  1. matter
  2. issue
  3. affair
  4. business

Anagrams[edit]