gis

See also: Appendix:Variations of "gis"

Translingual

Symbol

gis

1. (international standards) ISO 639-3 language code for North Giziga.

See also

• Wiktionary’s coverage of North Giziga terms

English

Etymology 1

From the military term GIS, "general impression and shape".

Noun

gis (uncountable)

1. (ornithology, slang) Alternative spelling of jizz.
   • 1988 April 8, Jerry Sullivan, “Field & Street”, in Chicago Reader‎^[1]:

     Applied to birding, the gis approach involves a deemphasis of separate field marks in favor of the gestalt, the essence that tells us a dog is a dog […]

Etymology 2

Contraction

gis

1. Alternative form of gi's.

Anagrams

• GSI, IGS, IGs, Igs, SIG, Sig, igs, sig

Achang

Pronunciation

• (Myanmar) /ɡi˧˩/
• (Lianghe) [kɛ⁵⁵]
• (Longchuan) [tɕi⁵⁵]
• (Luxi) [kəi³¹]
• (Xiandao) [cɛ⁵⁵]

Adjective

gis

1. good

Derived terms

• ma gis

Further reading

• Inglis, Douglas; Sampu, Nasaw; Jaseng, Wilai; Jana, Thocha (2005), A preliminary Ngochang–Kachin–English Lexicon‎^[2], Payap University, page 35

Cargesian Greek

Alternative forms

• gi

Etymology

Inherited from Medieval Greek γῆς (gês), alternative form of Ancient Greek γῆ (gê).

Noun

gis f

1. earth, land

Cornish

Etymology

Borrowed from Middle English gise, from Old French guisse, guise, vise (“guise, manner, way”), from Old Frankish *wīsa (“manner, way, fashion”), from Proto-Germanic *wīsǭ (“manner, way”), from Proto-Indo-European *weyd- (“to see, view, behold, perceive”).

Pronunciation

• Audio (Revived Middle Cornish):

  (file)

Noun

gis m (plural gisyow)

1. fashion, guise, style, way
2. (grammar) mood

Derived terms

• gis islavarek (“subjunctive mood”)
• gis menegek (“indicative mood”)
• gis-skrifa (“literary style”)
• herwydh an gis (“fashionable, stylish”)
• holyer gis (“follower of fashion”)
• yn-mes a'n gis (“out of fashion”)

Mutation

Mutation of gis

radical	soft	aspirate	hard	mixed
gis	is	unchanged	kis	his

Note: Certain mutated forms of some words can never occur in standard Cornish.
All possible mutated forms are displayed for convenience.

References

• “gis” in Cornish Dictionary / Gerlyver Kernewek, Akademi Kernewek.

Dutch

Etymology 1

Pronunciation

• IPA^(key): /ɣis/
• Rhymes: -is

Noun

gis f (plural gissen, diminutive gisje n)

1. (music) G-sharp

Etymology 2

Borrowed from Netherlandic-Yiddish pronunciation of the letter Yiddish ח (khes (neth. 'khis')), being the first letter of the Yiddish word Yiddish חכם (khokhem, “wise man, wise guy”)

Pronunciation

• IPA^(key): /ɣis/
• Rhymes: -is

Adjective

gis (comparative gisser, superlative meest gis or gist)

1. (Netherlands, Amsterdam, Jewish, from Bargoens) clever, smart

Etymology 3

Pronunciation

• IPA^(key): /ɣɪs/

• Audio:

  (file)

• Rhymes: -ɪs

Verb

gis

1. inflection of gissen:
   1. first-person singular present indicative
   2. (in case of inversion) second-person singular present indicative
   3. imperative

Finnish

Etymology

Borrowed from German Gis; equivalent to g +‎ -is.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈɡis/, [ˈɡis̠]
• Rhymes: -is
• Syllabification^(key): gis
• Hyphenation^(key): gis

Noun

gis

1. (music) G-sharp

Usage notes

• Capitalized for the great octave or any octave below that, or in names of major keys; not capitalized for the small octave or any octave above that, or in names of minor keys.
• Colloquially, the oblique stem is often gissä-, akin to ässä.

Declension

Inflection of gis (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative		gis	gisit
genitive		gisin	gisien
partitive		gisiä	gisejä
illative		gisiin	giseihin
		singular	plural
nominative		gis	gisit
accusative	nom.	gis	gisit
	gen.	gisin
genitive		gisin	gisien
partitive		gisiä	gisejä
inessive		gisissä	giseissä
elative		gisistä	giseistä
illative		gisiin	giseihin
adessive		gisillä	giseillä
ablative		gisiltä	giseiltä
allative		gisille	giseille
essive		gisinä	giseinä
translative		gisiksi	giseiksi
abessive		gisittä	giseittä
instructive		—	gisein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of gis (Kotus type 5/risti, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative gisini gisini accusative nom. gisini gisini gen. gisini genitive gisini gisieni partitive gisiäni gisejäni inessive gisissäni giseissäni elative gisistäni giseistäni illative gisiini giseihini adessive gisilläni giseilläni ablative gisiltäni giseiltäni allative gisilleni giseilleni essive gisinäni giseinäni translative gisikseni giseikseni abessive gisittäni giseittäni instructive — — comitative — giseineni second-person singular possessor singular plural nominative gisisi gisisi accusative nom. gisisi gisisi gen. gisisi genitive gisisi gisiesi partitive gisiäsi gisejäsi inessive gisissäsi giseissäsi elative gisistäsi giseistäsi illative gisiisi giseihisi adessive gisilläsi giseilläsi ablative gisiltäsi giseiltäsi allative gisillesi giseillesi essive gisinäsi giseinäsi translative gisiksesi giseiksesi abessive gisittäsi giseittäsi instructive — — comitative — giseinesi first-person plural possessor singular plural nominative gisimme gisimme accusative nom. gisimme gisimme gen. gisimme genitive gisimme gisiemme partitive gisiämme gisejämme inessive gisissämme giseissämme elative gisistämme giseistämme illative gisiimme giseihimme adessive gisillämme giseillämme ablative gisiltämme giseiltämme allative gisillemme giseillemme essive gisinämme giseinämme translative gisiksemme giseiksemme abessive gisittämme giseittämme instructive — — comitative — giseinemme second-person plural possessor singular plural nominative gisinne gisinne accusative nom. gisinne gisinne gen. gisinne genitive gisinne gisienne partitive gisiänne gisejänne inessive gisissänne giseissänne elative gisistänne giseistänne illative gisiinne giseihinne adessive gisillänne giseillänne ablative gisiltänne giseiltänne allative gisillenne giseillenne essive gisinänne giseinänne translative gisiksenne giseiksenne abessive gisittänne giseittänne instructive — — comitative — giseinenne third-person possessor singular plural nominative gisinsä gisinsä accusative nom. gisinsä gisinsä gen. gisinsä genitive gisinsä gisiensä partitive gisiään gisiänsä gisejään gisejänsä inessive gisissään gisissänsä giseissään giseissänsä elative gisistään gisistänsä giseistään giseistänsä illative gisiinsä giseihinsä adessive gisillään gisillänsä giseillään giseillänsä ablative gisiltään gisiltänsä giseiltään giseiltänsä allative gisilleen gisillensä giseilleen giseillensä essive gisinään gisinänsä giseinään giseinänsä translative gisikseen gisiksensä giseikseen giseiksensä abessive gisittään gisittänsä giseittään giseittänsä instructive — — comitative — giseineen giseinensä

Colloquially:

Inflection of gis (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative		gis	gissät
genitive		gissän	gissien
partitive		gissää	gissiä
illative		gissään	gissiin
		singular	plural
nominative		gis	gissät
accusative	nom.	gis	gissät
	gen.	gissän
genitive		gissän	gissien gissäin rare
partitive		gissää	gissiä
inessive		gissässä	gississä
elative		gissästä	gissistä
illative		gissään	gissiin
adessive		gissällä	gissillä
ablative		gissältä	gissiltä
allative		gissälle	gissille
essive		gissänä	gissinä
translative		gissäksi	gissiksi
abessive		gissättä	gissittä
instructive		—	gissin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of gis (Kotus type 10/koira, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative gissäni gissäni accusative nom. gissäni gissäni gen. gissäni genitive gissäni gissieni gissäini rare partitive gissääni gissiäni inessive gissässäni gississäni elative gissästäni gissistäni illative gissääni gissiini adessive gissälläni gissilläni ablative gissältäni gissiltäni allative gissälleni gissilleni essive gissänäni gissinäni translative gissäkseni gissikseni abessive gissättäni gissittäni instructive — — comitative — gissineni second-person singular possessor singular plural nominative gissäsi gissäsi accusative nom. gissäsi gissäsi gen. gissäsi genitive gissäsi gissiesi gissäisi rare partitive gissääsi gissiäsi inessive gissässäsi gississäsi elative gissästäsi gissistäsi illative gissääsi gissiisi adessive gissälläsi gissilläsi ablative gissältäsi gissiltäsi allative gissällesi gissillesi essive gissänäsi gissinäsi translative gissäksesi gissiksesi abessive gissättäsi gissittäsi instructive — — comitative — gissinesi first-person plural possessor singular plural nominative gissämme gissämme accusative nom. gissämme gissämme gen. gissämme genitive gissämme gissiemme gissäimme rare partitive gissäämme gissiämme inessive gissässämme gississämme elative gissästämme gissistämme illative gissäämme gissiimme adessive gissällämme gissillämme ablative gissältämme gissiltämme allative gissällemme gissillemme essive gissänämme gissinämme translative gissäksemme gissiksemme abessive gissättämme gissittämme instructive — — comitative — gissinemme second-person plural possessor singular plural nominative gissänne gissänne accusative nom. gissänne gissänne gen. gissänne genitive gissänne gissienne gissäinne rare partitive gissäänne gissiänne inessive gissässänne gississänne elative gissästänne gissistänne illative gissäänne gissiinne adessive gissällänne gissillänne ablative gissältänne gissiltänne allative gissällenne gissillenne essive gissänänne gissinänne translative gissäksenne gissiksenne abessive gissättänne gissittänne instructive — — comitative — gissinenne third-person possessor singular plural nominative gissänsä gissänsä accusative nom. gissänsä gissänsä gen. gissänsä genitive gissänsä gissiensä gissäinsä rare partitive gissäänsä gissiään gissiänsä inessive gissässään gissässänsä gississään gississänsä elative gissästään gissästänsä gissistään gissistänsä illative gissäänsä gissiinsä adessive gissällään gissällänsä gissillään gissillänsä ablative gissältään gissältänsä gissiltään gissiltänsä allative gissälleen gissällensä gissilleen gissillensä essive gissänään gissänänsä gissinään gissinänsä translative gissäkseen gissäksensä gissikseen gissiksensä abessive gissättään gissättänsä gissittään gissittänsä instructive — — comitative — gissineen gissinensä

Derived terms

compounds

• Gis-duuri
• gis-molli

French

Verb

gis

1. first/second-person singular present indicative of gésir

Norwegian Bokmål

Verb

gis

1. passive form of gi

Spanish

Etymology

Borrowed from Arabic جِصّ (jiṣṣ). Doublet of aljez.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈxis/ [ˈxis]
• Rhymes: -is
• Syllabification: gis

Noun

gis m (plural gises)

1. (Mexico) chalk (a piece of chalk used for drawing and on a blackboard)

   Synonyms: tiza, clarión

Further reading

• “gis”, in Diccionario de la lengua española [Dictionary of the Spanish Language] (in Spanish), online version 23.8.1, Royal Spanish Academy [Spanish: Real Academia Española], 15 December 2025
• “gis”, in Diccionario de americanismos [Dictionary of Americanisms] (in Spanish), Association of Academies of the Spanish Language [Spanish: Asociación de Academias de la Lengua Española], 2010
• “gis”, in Diccionario del español de México [Dictionary of the Spanish of Mexico] (in Spanish), second edition, Mexican Academy of the Language [Spanish: Academia Mexicana de la Lengua], 2019
• gis on the Spanish Wikipedia.Wikipedia ^es

Wolof

Pronunciation

• Audio:

  (file)

Verb

gis

1. to see

References

Omar Ka (2018), Nanu Dégg Wolof, National African Language Resource Center, →ISBN, page 100