kiire

Estonian

Etymology

Of Finnic origin. Cognate to Finnish kiire and Votic tšiire. Possibly the same root as in dialectal Estonian and Finnish kiiras; from Proto-Germanic *gīraz, compare Old High German giri.

Adjective

kiire (genitive kiire, partitive kiiret, comparative kiirem, superlative kõige kiirem)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkiːre/, [ˈkiːre̞]

1. fast

Declension

Declension of kiire (ÕS type 1/ohutu, no gradation)
		singular	plural
nominative		kiire	kiired
accusative	nom.
	gen.	kiire
genitive			kiirete
partitive		kiiret	kiireid
illative		kiiresse	kiiretesse kiireisse
inessive		kiires	kiiretes kiireis
elative		kiirest	kiiretest kiireist
allative		kiirele	kiiretele kiireile
adessive		kiirel	kiiretel kiireil
ablative		kiirelt	kiiretelt kiireilt
translative		kiireks	kiireteks kiireiks
terminative		kiireni	kiireteni
essive		kiirena	kiiretena
abessive		kiireta	kiireteta
comitative		kiirega	kiiretega

Declension of kiire (ÕS type 6/mõte, length gradation)
		singular	plural
nominative		kiire	kiired
accusative	nom.
	gen.	kiire
genitive			kiirete
partitive		kiiret	kiireid
illative		kiiresse	kiiretesse kiireisse
inessive		kiires	kiiretes kiireis
elative		kiirest	kiiretest kiireist
allative		kiirele	kiiretele kiireile
adessive		kiirel	kiiretel kiireil
ablative		kiirelt	kiiretelt kiireilt
translative		kiireks	kiireteks kiireiks
terminative		kiireni	kiireteni
essive		kiirena	kiiretena
abessive		kiireta	kiireteta
comitative		kiirega	kiiretega

Noun

kiire (genitive kiire, partitive kiiret)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkiːre/, [ˈkiːre̞]

1. hurry, haste
2. rush

Declension

Declension of kiire (ÕS type 1/ohutu, no gradation)
		singular	plural
nominative		kiire	kiired
accusative	nom.
	gen.	kiire
genitive			kiirete
partitive		kiiret	kiireid
illative		kiiresse	kiiretesse kiireisse
inessive		kiires	kiiretes kiireis
elative		kiirest	kiiretest kiireist
allative		kiirele	kiiretele kiireile
adessive		kiirel	kiiretel kiireil
ablative		kiirelt	kiiretelt kiireilt
translative		kiireks	kiireteks kiireiks
terminative		kiireni	kiireteni
essive		kiirena	kiiretena
abessive		kiireta	kiireteta
comitative		kiirega	kiiretega

Declension of kiire (ÕS type 6/mõte, length gradation)
		singular	plural
nominative		kiire	kiired
accusative	nom.
	gen.	kiire
genitive			kiirete
partitive		kiiret	kiireid
illative		kiiresse	kiiretesse kiireisse
inessive		kiires	kiiretes kiireis
elative		kiirest	kiiretest kiireist
allative		kiirele	kiiretele kiireile
adessive		kiirel	kiiretel kiireil
ablative		kiirelt	kiiretelt kiireilt
translative		kiireks	kiireteks kiireiks
terminative		kiireni	kiireteni
essive		kiirena	kiiretena
abessive		kiireta	kiireteta
comitative		kiirega	kiiretega

---

Finnish

Alternative forms

• (dialectal) kiirus

Etymology

From ; cognate to Estonian kiire and Votic tšiire. Possibly the same root as in dialectal Estonian kiiras and Finnish kiiras; from Proto-Germanic *gīraz (compare Old High German giri).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkiːreˣ/, [ˈk̟iːre̞(ʔ)]
• Hyphenation: kii‧re
• Rhymes: -e

Noun

kiire

1. hurry, haste
2. rush
3. something that causes one to be busy or that occupies one's time

   Minulla on ollut kiireitä.

   I have been busy.

4. (archaic, anatomy) Synonym of päälaki (vertex)

Declension

Inflection of kiire (Kotus type 48/hame, no gradation)
nominative		kiire	kiireet
genitive		kiireen	kiireiden kiireitten
partitive		kiirettä	kiireitä
illative		kiireeseen	kiireisiin kiireihin
		singular	plural
nominative		kiire	kiireet
accusative	nom.	kiire	kiireet
	gen.	kiireen
genitive		kiireen	kiireiden kiireitten
partitive		kiirettä	kiireitä
inessive		kiireessä	kiireissä
elative		kiireestä	kiireistä
illative		kiireeseen	kiireisiin kiireihin
adessive		kiireellä	kiireillä
ablative		kiireeltä	kiireiltä
allative		kiireelle	kiireille
essive		kiireenä	kiireinä
translative		kiireeksi	kiireiksi
abessive		kiireettä	kiireittä
instructive		—	kiirein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kiire (Kotus type 48/hame, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative kiireeni kiireeni accusative nom. kiireeni kiireeni gen. kiireeni genitive kiireeni kiireideni kiireitteni partitive kiirettäni kiireitäni inessive kiireessäni kiireissäni elative kiireestäni kiireistäni illative kiireeseeni kiireisiini kiireihini adessive kiireelläni kiireilläni ablative kiireeltäni kiireiltäni allative kiireelleni kiireilleni essive kiireenäni kiireinäni translative kiireekseni kiireikseni abessive kiireettäni kiireittäni instructive — — comitative — kiireineni second-person singular possessor singular plural nominative kiireesi kiireesi accusative nom. kiireesi kiireesi gen. kiireesi genitive kiireesi kiireidesi kiireittesi partitive kiirettäsi kiireitäsi inessive kiireessäsi kiireissäsi elative kiireestäsi kiireistäsi illative kiireeseesi kiireisiisi kiireihisi adessive kiireelläsi kiireilläsi ablative kiireeltäsi kiireiltäsi allative kiireellesi kiireillesi essive kiireenäsi kiireinäsi translative kiireeksesi kiireiksesi abessive kiireettäsi kiireittäsi instructive — — comitative — kiireinesi first-person plural possessor singular plural nominative kiireemme kiireemme accusative nom. kiireemme kiireemme gen. kiireemme genitive kiireemme kiireidemme kiireittemme partitive kiirettämme kiireitämme inessive kiireessämme kiireissämme elative kiireestämme kiireistämme illative kiireeseemme kiireisiimme kiireihimme adessive kiireellämme kiireillämme ablative kiireeltämme kiireiltämme allative kiireellemme kiireillemme essive kiireenämme kiireinämme translative kiireeksemme kiireiksemme abessive kiireettämme kiireittämme instructive — — comitative — kiireinemme second-person plural possessor singular plural nominative kiireenne kiireenne accusative nom. kiireenne kiireenne gen. kiireenne genitive kiireenne kiireidenne kiireittenne partitive kiirettänne kiireitänne inessive kiireessänne kiireissänne elative kiireestänne kiireistänne illative kiireeseenne kiireisiinne kiireihinne adessive kiireellänne kiireillänne ablative kiireeltänne kiireiltänne allative kiireellenne kiireillenne essive kiireenänne kiireinänne translative kiireeksenne kiireiksenne abessive kiireettänne kiireittänne instructive — — comitative — kiireinenne third-person possessor singular plural nominative kiireensä kiireensä accusative nom. kiireensä kiireensä gen. kiireensä genitive kiireensä kiireidensä kiireittensä partitive kiirettään kiirettänsä kiireitään kiireitänsä inessive kiireessään kiireessänsä kiireissään kiireissänsä elative kiireestään kiireestänsä kiireistään kiireistänsä illative kiireeseensä kiireisiinsä kiireihinsä adessive kiireellään kiireellänsä kiireillään kiireillänsä ablative kiireeltään kiireeltänsä kiireiltään kiireiltänsä allative kiireelleen kiireellensä kiireilleen kiireillensä essive kiireenään kiireenänsä kiireinään kiireinänsä translative kiireekseen kiireeksensä kiireikseen kiireiksensä abessive kiireettään kiireettänsä kiireittään kiireittänsä instructive — — comitative — kiireineen kiireinensä

Derived terms

Derived terms

• kiireellinen
• kiireestä kantapäähän
• kiirehtiä

• kiireinen
• kiiruhtaa

Related terms

• kiiriä
• kiriä

Idioms

• ei ole hoppu hyväksi eikä kiire kunniaksi = haste makes waste

Anagrams

• kerii, kieri