kuiva

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *kuiva. Cognates include Estonian kuiv and Veps kuiv.

Adjective

kuiva (comparative kuivempi, superlative kuivin)

1. dry (also figuratively)

Declension

Inflection of kuiva (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative		kuiva	kuivat
genitive		kuivan	kuivien
partitive		kuivaa	kuivia
illative		kuivaan	kuiviin
		singular	plural
nominative		kuiva	kuivat
accusative	nom.	kuiva	kuivat
	gen.	kuivan
genitive		kuivan	kuivien kuivainrare
partitive		kuivaa	kuivia
inessive		kuivassa	kuivissa
elative		kuivasta	kuivista
illative		kuivaan	kuiviin
adessive		kuivalla	kuivilla
ablative		kuivalta	kuivilta
allative		kuivalle	kuiville
essive		kuivana	kuivina
translative		kuivaksi	kuiviksi
instructive		—	kuivin
abessive		kuivatta	kuivitta
comitative		—	kuivine

Antonyms

• kostea
• märkä

Compounds

compounds

• ilmakuiva
• kesäkuiva
• kuiva-aine
• kuiva-ainepitoisuus
• kuivaelementti
• kuivaeste
• kuivaharjaus
• kuivaharjoittelu
• kuivaheinä
• kuivahiiva
• kuivajää
• kuivakakku

• kuivakukka
• kuivakäymälä
• kuivalastialus
• kuivamaito
• kuivamuona
• kuivamustekynä
• kuivaneulapiirros
• kuivapaino
• kuivapari
• kuivaparisto
• kuivapesu
• kuivarehu

• kuivasampoo
• kuivasprii
• kuivasuolaus
• kuivatelakka
• kuivatislaus
• puolikuiva
• pyyhekuiva
• riihikuiva
• rutikuiva
• ruutikuiva
• silityskuiva
• varastokuiva

Verb

kuiva

1. Indicative present connegative form of kuivaa.
2. Second-person singular imperative present form of kuivaa.
3. Second-person singular imperative present connegative form of kuivaa.

Anagrams

• kaivu, kuvia

---

Ingrian

Adjective

kuiva

1. dry

---

Swahili

Verb

kuiva (verbal noun of the ku class)

1. infinitive of -iva