peni

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search
See also: Peni, pení, peñi, péni, pêni, pěni, and pění

Aromanian[edit]

Alternative forms[edit]

Etymology 1[edit]

From Latin pānis, pānem. Cognate with Romanian pâine.

Pronunciation[edit]

Noun[edit]

peni f (plural penj, definite articulation penia)

  1. bread

Etymology 2[edit]

Noun[edit]

peni f pl

  1. plural of piane.

Catalan[edit]

Pronunciation[edit]

Verb[edit]

peni

  1. inflection of penar:
    1. first/third-person singular present subjunctive
    2. third-person singular imperative

Esperanto[edit]

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): [ˈpeni]
  • Audio:
    (file)
  • Rhymes: -eni
  • Hyphenation: pe‧ni

Verb[edit]

peni (present penas, past penis, future penos, conditional penus, volitive penu)

  1. (intransitive) to endeavour, to make an effort, to try
    • 1932, William Sol Benson, Universala esperanto metodo de doktoro Benson, page 107:
      La homo penis kapti la rampobestojn, kiujn li liberigis, sed liaj penoj estis vanaj.
      The person tried to catch the reptile that he freed, but his efforts were in vain.

Conjugation[edit]

See also[edit]

  • juĝi (to put on trial, try)
  • provi (to test, attempt, try)

Estonian[edit]

Etymology[edit]

From Proto-Finnic *peni. Cognate with Finnish peni, Northern Sami beana, Erzya пине (pińe). Compare with Komi-Permyak and Komi-Zyrian пон, Inari Sami peenuv, Udmurt пуны, Eastern Mari пий.

Noun[edit]

peni (genitive peni, partitive peni)

  1. (archaic or dialectal) dog, hound
    Synonym: koer

Inflection[edit]

Declension of peni (ÕS type 17/elu, no gradation)
singular plural
nominative peni penid
accusative nom.
gen. peni
genitive penide
partitive peni penisid
illative penni
penisse
penidesse
inessive penis penides
elative penist penidest
allative penile penidele
adessive penil penidel
ablative penilt penidelt
translative peniks penideks
terminative penini penideni
essive penina penidena
abessive penita penideta
comitative peniga penidega

Derived terms[edit]

Finnish[edit]

Etymology[edit]

From Proto-Finnic *peni, from Proto-Uralic *penä.[1] Cognate with Estonian peni, Northern Sami beana, Erzya пине (pińe).

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈpeni/, [ˈpe̞ni]
  • Rhymes: -eni
  • Syllabification(key): pe‧ni

Noun[edit]

peni (archaic)

  1. dog
    Synonym: koira

Usage notes[edit]

Although no longer used in modern Finnish in its original sense, the word remains a popular dog's name.

Declension[edit]

Inflection of peni (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative peni penit
genitive penin penien
partitive peniä penejä
illative peniin peneihin
singular plural
nominative peni penit
accusative nom. peni penit
gen. penin
genitive penin penien
partitive peniä penejä
inessive penissä peneissä
elative penistä peneistä
illative peniin peneihin
adessive penillä peneillä
ablative peniltä peneiltä
allative penille peneille
essive peninä peneinä
translative peniksi peneiksi
abessive penittä peneittä
instructive penein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of peni (Kotus type 5/risti, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative penini penini
accusative nom. penini penini
gen. penini
genitive penini penieni
partitive peniäni penejäni
inessive penissäni peneissäni
elative penistäni peneistäni
illative peniini peneihini
adessive penilläni peneilläni
ablative peniltäni peneiltäni
allative penilleni peneilleni
essive peninäni peneinäni
translative penikseni peneikseni
abessive penittäni peneittäni
instructive
comitative peneineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative penisi penisi
accusative nom. penisi penisi
gen. penisi
genitive penisi peniesi
partitive peniäsi penejäsi
inessive penissäsi peneissäsi
elative penistäsi peneistäsi
illative peniisi peneihisi
adessive penilläsi peneilläsi
ablative peniltäsi peneiltäsi
allative penillesi peneillesi
essive peninäsi peneinäsi
translative peniksesi peneiksesi
abessive penittäsi peneittäsi
instructive
comitative peneinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative penimme penimme
accusative nom. penimme penimme
gen. penimme
genitive penimme peniemme
partitive peniämme penejämme
inessive penissämme peneissämme
elative penistämme peneistämme
illative peniimme peneihimme
adessive penillämme peneillämme
ablative peniltämme peneiltämme
allative penillemme peneillemme
essive peninämme peneinämme
translative peniksemme peneiksemme
abessive penittämme peneittämme
instructive
comitative peneinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative peninne peninne
accusative nom. peninne peninne
gen. peninne
genitive peninne penienne
partitive peniänne penejänne
inessive penissänne peneissänne
elative penistänne peneistänne
illative peniinne peneihinne
adessive penillänne peneillänne
ablative peniltänne peneiltänne
allative penillenne peneillenne
essive peninänne peneinänne
translative peniksenne peneiksenne
abessive penittänne peneittänne
instructive
comitative peneinenne
third-person possessor
singular plural
nominative peninsä peninsä
accusative nom. peninsä peninsä
gen. peninsä
genitive peninsä peniensä
partitive peniään
peniänsä
penejään
penejänsä
inessive penissään
penissänsä
peneissään
peneissänsä
elative penistään
penistänsä
peneistään
peneistänsä
illative peniinsä peneihinsä
adessive penillään
penillänsä
peneillään
peneillänsä
ablative peniltään
peniltänsä
peneiltään
peneiltänsä
allative penilleen
penillensä
peneilleen
peneillensä
essive peninään
peninänsä
peneinään
peneinänsä
translative penikseen
peniksensä
peneikseen
peneiksensä
abessive penittään
penittänsä
peneittään
peneittänsä
instructive
comitative peneineen
peneinensä

Derived terms[edit]

References[edit]

  1. ^ Junttila, Santeri; Kallio, Petri; Holopainen, Sampsa; Kuokkala, Juha; Pystynen, Juho, editors (2020–), “peni”, in Suomen vanhimman sanaston etymologinen verkkosanakirja[1] (in Finnish), retrieved 2024-01-01

Further reading[edit]

Anagrams[edit]

Italian[edit]

Etymology 1[edit]

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈpɛ.ni/
  • Rhymes: -ɛni
  • Hyphenation: pè‧ni

Noun[edit]

peni m pl

  1. plural of pene

Etymology 2[edit]

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈpe.ni/
  • Rhymes: -eni
  • Hyphenation: pé‧ni

Verb[edit]

peni

  1. inflection of penare:
    1. second-person singular present indicative
    2. first/second/third-person singular present subjunctive
    3. third-person singular imperative

Anagrams[edit]

Latin[edit]

Noun[edit]

pēnī m

  1. dative singular of pēnis

Latvian[edit]

Noun[edit]

peni m

  1. vocative/accusative/instrumental singular of penis

Middle English[edit]

Noun[edit]

peni

  1. Alternative form of peny

Serbo-Croatian[edit]

Verb[edit]

peni (Cyrillic spelling пени)

  1. inflection of peniti:
    1. third-person singular present
    2. second-person singular imperative

Swahili[edit]

Pronunciation[edit]

Etymology 1[edit]

Borrowed from English penny.

Noun[edit]

peni (ma class, plural mapeni)

  1. penny (1/240 of a pound sterling or Irish pound)
  2. (uncommon) 10-cent coin

Etymology 2[edit]

Borrowed from English pen.

Noun[edit]

peni (n class, plural peni)

  1. pen
    Synonym: kalamu

Volapük[edit]

Noun[edit]

peni

  1. accusative singular of pen

Votic[edit]

Etymology[edit]

From Proto-Finnic *peni.

Pronunciation[edit]

  • (Jõgõperä) IPA(key): /ˈpeni/, [ˈpenʲi]
  • Rhymes: -eni
  • Hyphenation: pe‧ni

Noun[edit]

peni

  1. (Jõgõperä) female dog
    Synonym: penikoira

Inflection[edit]

This noun needs an inflection-table template.

Derived terms[edit]

References[edit]

  • Hallap, V.; Adler, E.; Grünberg, S.; Leppik, M. (2012) Vadja keele sõnaraamat [A dictionary of the Votic language]‎[3], 2nd edition, Tallinn