pieni

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

From Proto-Finnic *peeni. Cognate with Estonian peen, Veps pen'.

Adjective[edit]

pieni  (comparative pienempi, superlative pienin)

  1. little, small

Declension[edit]

Inflection of pieni (Kotus type 26/pieni, no gradation)
nominative pieni pienet
genitive pienen pienten
pienien
partitive pientä pieniä
illative pieneen pieniin
singular plural
nominative pieni pienet
accusative nom.? pieni pienet
gen. pienen
genitive pienen pienten
pienien
partitive pientä pieniä
inessive pienessä pienissä
elative pienestä pienistä
illative pieneen pieniin
adessive pienellä pienillä
ablative pieneltä pieniltä
allative pienelle pienille
essive pienenä pieninä
translative pieneksi pieniksi
instructive pienin
abessive pienettä pienittä
comitative pienine

Antonyms[edit]

See also[edit]

Verb[edit]

pieni

  1. Third-person singular indicative past form of pieniä.
  2. Indicative present connegative form of pieniä.
  3. Second-person singular imperative present form of pieniä.
  4. Second-person singular imperative present connegative form of pieniä.

Italian[edit]

Adjective[edit]

pieni m

  1. plural of pieno

Noun[edit]

pieni m

  1. plural of pieno

Latvian[edit]

Noun[edit]

pieni m

  1. nominative plural form of piens
  2. vocative plural form of piens
    • 1964, Zootechnikas un Zoohigienas, volume 1, published by the Instituta Raksti:
      [...] atsevišķām govīm vasarā ganību laikā piemīt individuālas īpašības izdalīt pieni [...]
    • 1979, Latviešu Tautasdziesmas: darba dziesmas, gadskārtu ieražu dziesmas, page 183:
      Ganiem sieri, ganiem pieni.