särki

See also: sarki, sarķī, sarķi, and şarkı

Estonian

Noun

särki

1. partitive singular of särk
2. illative singular of särk

Finnish

Etymology 1

From Proto-Finnic *särki, from Proto-Finno-Ugric *särke. Cognates include Estonian särg, Erzya сэрьге (seŕge).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsærki/, [ˈs̠ærk̟i]
• Rhymes: -ærki
• Syllabification^(key): sär‧ki

Noun

särki

1. roach (Rutilus rutilus, fish)

Declension

Inflection of särki (Kotus type 7*L/ovi, k-j gradation)
nominative		särki	särjet
genitive		särjen	särkien
partitive		särkeä	särkiä
illative		särkeen	särkiin
		singular	plural
nominative		särki	särjet
accusative	nom.	särki	särjet
	gen.	särjen
genitive		särjen	särkien
partitive		särkeä	särkiä
inessive		särjessä	särjissä
elative		särjestä	särjistä
illative		särkeen	särkiin
adessive		särjellä	särjillä
ablative		särjeltä	särjiltä
allative		särjelle	särjille
essive		särkenä	särkinä
translative		särjeksi	särjiksi
abessive		särjettä	särjittä
instructive		—	särjin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of särki (Kotus type 7*L/ovi, k-j gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative särkeni särkeni accusative nom. särkeni särkeni gen. särkeni genitive särkeni särkieni partitive särkeäni särkiäni inessive särjessäni särjissäni elative särjestäni särjistäni illative särkeeni särkiini adessive särjelläni särjilläni ablative särjeltäni särjiltäni allative särjelleni särjilleni essive särkenäni särkinäni translative särjekseni särjikseni abessive särjettäni särjittäni instructive — — comitative — särkineni second-person singular possessor singular plural nominative särkesi särkesi accusative nom. särkesi särkesi gen. särkesi genitive särkesi särkiesi partitive särkeäsi särkiäsi inessive särjessäsi särjissäsi elative särjestäsi särjistäsi illative särkeesi särkiisi adessive särjelläsi särjilläsi ablative särjeltäsi särjiltäsi allative särjellesi särjillesi essive särkenäsi särkinäsi translative särjeksesi särjiksesi abessive särjettäsi särjittäsi instructive — — comitative — särkinesi first-person plural possessor singular plural nominative särkemme särkemme accusative nom. särkemme särkemme gen. särkemme genitive särkemme särkiemme partitive särkeämme särkiämme inessive särjessämme särjissämme elative särjestämme särjistämme illative särkeemme särkiimme adessive särjellämme särjillämme ablative särjeltämme särjiltämme allative särjellemme särjillemme essive särkenämme särkinämme translative särjeksemme särjiksemme abessive särjettämme särjittämme instructive — — comitative — särkinemme second-person plural possessor singular plural nominative särkenne särkenne accusative nom. särkenne särkenne gen. särkenne genitive särkenne särkienne partitive särkeänne särkiänne inessive särjessänne särjissänne elative särjestänne särjistänne illative särkeenne särkiinne adessive särjellänne särjillänne ablative särjeltänne särjiltänne allative särjellenne särjillenne essive särkenänne särkinänne translative särjeksenne särjiksenne abessive särjettänne särjittänne instructive — — comitative — särkinenne third-person possessor singular plural nominative särkensä särkensä accusative nom. särkensä särkensä gen. särkensä genitive särkensä särkiensä partitive särkeään särkeänsä särkiään särkiänsä inessive särjessään särjessänsä särjissään särjissänsä elative särjestään särjestänsä särjistään särjistänsä illative särkeensä särkiinsä adessive särjellään särjellänsä särjillään särjillänsä ablative särjeltään särjeltänsä särjiltään särjiltänsä allative särjelleen särjellensä särjilleen särjillensä essive särkenään särkenänsä särkinään särkinänsä translative särjekseen särjeksensä särjikseen särjiksensä abessive särjettään särjettänsä särjittään särjittänsä instructive — — comitative — särkineen särkinensä

Derived terms

• Särkelä
• Särkinen

 

compounds

• korpisärki
• Särkijärvi
• särkikala
• Särkilahti
• Särkiniemi
• Särkioja
• särkiparvi
• Särkisalo

 

Further reading

• “särki”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

särkeä +‎ -i

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsærki(ˣ)/, [ˈs̠ærk̟i(ʔ)]
• Rhymes: -ærki
• Syllabification^(key): sär‧ki

Adverb

särki (dialectal)

1. (Western Finnish) broken

   Synonym: rikki

   olla särki ― to be broken

   mennä särki ― to break (literally, “to go broken”)

Related terms

• särkeä
• särkyä

Etymology 3

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsærki/, [ˈs̠ærk̟i]
• Rhymes: -ærki
• Syllabification^(key): sär‧ki

Verb

särki

1. third-person singular past indicative of särkeä

Anagrams

• kärsi

Ingrian

Särki.

Etymology

From Proto-Finnic *särki. Cognates include Finnish särki and Estonian särg.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈsærki/, [ˈs̠ærkʲ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈsærki/, [ˈʃærɡ̊i]
• Rhymes: -ærkʲ, -ærki
• Hyphenation: sär‧ki

Noun

särki

1. roach

Declension

Declension of särki (type 5/lehti, k- gradation)
	singular	plural
nominative	särki	säret
genitive	sären	särkiin, särkilöin
partitive	särkiä	särkijä, särkilöjä
illative	särkee	särkii, särkilöihe
inessive	säres	säris, särkilöis
elative	särest	särist, särkilöist
allative	särelle	särille, särkilöille
adessive	särel	säril, särkilöil
ablative	särelt	särilt, särkilöilt
translative	säreks	säriks, särkilöiks
essive	särkennä, särkeen	särkinnä, särkilöinnä, särkiin, särkilöin
exessive1)	särkent	särkint, särkilöint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 561