vihmoa

Finnish

Etymology

From vihma +‎ -oa.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋihmoɑˣ/, [ˈʋiçmo̞ɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -ihmoɑ
• Syllabification^(key): vih‧mo‧a

Verb

vihmoa

1. (intransitive, weather) to drizzle and blow simultaneously

Conjugation

Inflection of vihmoa (Kotus type 52/sanoa, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vihmon	en vihmo	1st sing.	olen vihmonut	en ole vihmonut
2nd sing.		vihmot	et vihmo	2nd sing.	olet vihmonut	et ole vihmonut
3rd sing.		vihmoo	ei vihmo	3rd sing.	on vihmonut	ei ole vihmonut
1st plur.		vihmomme	emme vihmo	1st plur.	olemme vihmoneet	emme ole vihmoneet
2nd plur.		vihmotte	ette vihmo	2nd plur.	olette vihmoneet	ette ole vihmoneet
3rd plur.		vihmovat	eivät vihmo	3rd plur.	ovat vihmoneet	eivät ole vihmoneet
passive		vihmotaan	ei vihmota	passive	on vihmottu	ei ole vihmottu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vihmoin	en vihmonut	1st sing.	olin vihmonut	en ollut vihmonut
2nd sing.		vihmoit	et vihmonut	2nd sing.	olit vihmonut	et ollut vihmonut
3rd sing.		vihmoi	ei vihmonut	3rd sing.	oli vihmonut	ei ollut vihmonut
1st plur.		vihmoimme	emme vihmoneet	1st plur.	olimme vihmoneet	emme olleet vihmoneet
2nd plur.		vihmoitte	ette vihmoneet	2nd plur.	olitte vihmoneet	ette olleet vihmoneet
3rd plur.		vihmoivat	eivät vihmoneet	3rd plur.	olivat vihmoneet	eivät olleet vihmoneet
passive		vihmottiin	ei vihmottu	passive	oli vihmottu	ei ollut vihmottu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vihmoisin	en vihmoisi	1st sing.	olisin vihmonut	en olisi vihmonut
2nd sing.		vihmoisit	et vihmoisi	2nd sing.	olisit vihmonut	et olisi vihmonut
3rd sing.		vihmoisi	ei vihmoisi	3rd sing.	olisi vihmonut	ei olisi vihmonut
1st plur.		vihmoisimme	emme vihmoisi	1st plur.	olisimme vihmoneet	emme olisi vihmoneet
2nd plur.		vihmoisitte	ette vihmoisi	2nd plur.	olisitte vihmoneet	ette olisi vihmoneet
3rd plur.		vihmoisivat	eivät vihmoisi	3rd plur.	olisivat vihmoneet	eivät olisi vihmoneet
passive		vihmottaisiin	ei vihmottaisi	passive	olisi vihmottu	ei olisi vihmottu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		vihmo	älä vihmo	2nd sing.	—	—
3rd sing.		vihmokoon	älköön vihmoko	3rd sing.	olkoon vihmonut	älköön olko vihmonut
1st plur.		vihmokaamme	älkäämme vihmoko	1st plur.	—	—
2nd plur.		vihmokaa	älkää vihmoko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		vihmokoot	älkööt vihmoko	3rd plur.	olkoot vihmoneet	älkööt olko vihmoneet
passive		vihmottakoon	älköön vihmottako	passive	olkoon vihmottu	älköön olko vihmottu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vihmonen	en vihmone	1st sing.	lienen vihmonut	en liene vihmonut
2nd sing.		vihmonet	et vihmone	2nd sing.	lienet vihmonut	et liene vihmonut
3rd sing.		vihmonee	ei vihmone	3rd sing.	lienee vihmonut	ei liene vihmonut
1st plur.		vihmonemme	emme vihmone	1st plur.	lienemme vihmoneet	emme liene vihmoneet
2nd plur.		vihmonette	ette vihmone	2nd plur.	lienette vihmoneet	ette liene vihmoneet
3rd plur.		vihmonevat	eivät vihmone	3rd plur.	lienevät vihmoneet	eivät liene vihmoneet
passive		vihmottaneen	ei vihmottane	passive	lienee vihmottu	ei liene vihmottu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		vihmoa		present	vihmova	vihmottava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st vihmoakseni vihmoaksemme 2nd vihmoaksesi vihmoaksenne 3rd vihmoakseen vihmoaksensa		past	vihmonut	vihmottu
2nd	inessive2	vihmoessa	vihmottaessa	agent3	vihmoma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st vihmoessani vihmoessamme 2nd vihmoessasi vihmoessanne 3rd vihmoessaan vihmoessansa		negative	vihmomaton
	instructive	vihmoen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	vihmomassa	—
	elative	vihmomasta	—
	illative	vihmomaan	—
	adessive	vihmomalla	—
	abessive	vihmomatta	—
	instructive	vihmoman	vihmottaman
4th4	verbal noun	vihmominen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st vihmomaisillani vihmomaisillamme 2nd vihmomaisillasi vihmomaisillanne 3rd vihmomaisillaan vihmomaisillansa

Derived terms

• vihmin
• vihmoittaa
• vihmominen

 

Related terms

• tihkuttaa, tihuttaa (to drizzle)

Further reading

• “vihmoa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04

Ingrian

Etymology

From vihma (“rain”) +‎ -oa. Akin to Finnish vihmoa.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈʋihmoɑ/, [ˈʋihmo̞]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈʋihmojɑ/, [ˈʋihmo̞jɑ]
• Rhymes: -ihmoː, -ihmojɑ
• Hyphenation: vih‧mo‧a

Verb

vihmoa

1. (intransitive) to rain

Usage notes

• While more specific, vihmoa is not as frequently used as the construction sattaa vihmaa (literally “to precipitate rain”).

Conjugation

Conjugation of vihmoa (type 1/ampua, no gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	vihmon	en vihmo	1st singular	oon vihmont, oon vihmonut	en oo vihmont, en oo vihmonut
2nd singular	vihmot	et vihmo	2nd singular	oot vihmont, oot vihmonut	et oo vihmont, et oo vihmonut
3rd singular	vihmoo	ei vihmo	3rd singular	ono vihmont, ono vihmonut	ei oo vihmont, ei oo vihmonut
1st plural	vihmomma	emmä vihmo	1st plural	oomma vihmoneet	emmä oo vihmoneet
2nd plural	vihmotta	että vihmo	2nd plural	ootta vihmoneet	että oo vihmoneet
3rd plural	vihmoot1), vihmovat2), vihmotaa	evät vihmo, ei vihmota	3rd plural	ovat vihmoneet	evät oo vihmoneet, ei oo vihmottu
impersonal	vihmotaa	ei vihmota	impersonal	ono vihmottu	ei oo vihmottu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	vihmoin	en vihmont, en vihmonut	1st singular	olin vihmont, olin vihmonut	en olt vihmont, en olt vihmonut
2nd singular	vihmoit	et vihmont, et vihmonut	2nd singular	olit vihmont, olit vihmonut	et olt vihmont, et olt vihmonut
3rd singular	vihmoi	ei vihmont, ei vihmonut	3rd singular	oli vihmont, oli vihmonut	ei olt vihmont, ei olt vihmonut
1st plural	vihmoimma	emmä vihmoneet	1st plural	olimma vihmoneet	emmä olleet vihmoneet
2nd plural	vihmoitta	että vihmoneet	2nd plural	olitta vihmoneet	että olleet vihmoneet
3rd plural	vihmoit1), vihmoivat2), vihmottii	evät vihmoneet, ei vihmottu	3rd plural	olivat vihmoneet	evät olleet vihmoneet, ei olt vihmottu
impersonal	vihmottii	ei vihmottu	impersonal	oli vihmottu	ei olt vihmottu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	vihmoisin	en vihmois	1st singular	olisin vihmont, olisin vihmonut	en olis vihmont, en olis vihmonut
2nd singular	vihmoisit, vihmoist1)	et vihmois	2nd singular	olisit vihmont, olisit vihmonut	et olis vihmont, et olis vihmonut
3rd singular	vihmois	ei vihmois	3rd singular	olis vihmont, olis vihmonut	ei olis vihmont, ei olis vihmonut
1st plural	vihmoisimma	emmä vihmois	1st plural	olisimma vihmoneet	emmä olis vihmoneet
2nd plural	vihmoisitta	että vihmois	2nd plural	olisitta vihmoneet	että olis vihmoneet
3rd plural	vihmoisiit1), vihmoisivat2), vihmottais	evät vihmois, ei vihmottais	3rd plural	olisivat vihmoneet	evät olis vihmoneet, ei olis vihmottu
impersonal	vihmottais	ei vihmottais	impersonal	olis vihmottu	ei olis vihmottu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	vihmo	elä vihmo	2nd singular	oo vihmont, oo vihmonut	elä oo vihmont, elä oo vihmonut
3rd singular	vihmokoo	elköö vihmoko	3rd singular	olkoo vihmont, olkoo vihmonut	elköö olko vihmont, elköö olko vihmonut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	vihmokaa	elkää vihmoko	2nd plural	olkaa vihmoneet	elkää olko vihmoneet
3rd plural	vihmokoot	elkööt vihmoko, elköö vihmottako	3rd plural	olkoot vihmoneet	elkööt olko vihmoneet, elköö olko vihmottu
impersonal	vihmottakkoo	elköö vihmottako	impersonal	olkoo vihmottu	elköö olko vihmottu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	vihmonen	en vihmone
2nd singular	vihmonet	et vihmone
3rd singular	vihmonoo	ei vihmone
1st plural	vihmonemma	emmä vihmone
2nd plural	vihmonetta	että vihmone
3rd plural	vihmonoot	evät vihmone, ei vihmottane
impersonal	vihmottannoo	ei vihmottane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		vihmoa	present	vihmova	vihmottava
2nd	inessive	vihmojees	past	vihmont, vihmonut	vihmottu
	instructive	vihmoen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (vihmokaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	vihmomaa
	inessive	vihmomaas
	elative	vihmomast
	abessive	vihmomata
4th	nominative	vihmomiin
	partitive	vihmomista, vihmomist

Synonyms

• vihmoittaa

Derived terms

• vihmoittaa

 

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 666