ilma

See also Ilma

Estonian

Preposition

ilma

1. without

Noun

ilma

1. Genitive singular form of ilm.
2. Partitive singular form of ilm.
3. Illative singular form of ilm.

---

Finnish

Pronunciation

• Rhymes: -ilmɑ
• IPA: [ˈilmɑ]
• Hyphenation: il‧ma

Noun

ilma

1. air
2. weather

Declension

Declension of ilma (type kala) singular plural nominative ilma ilmat genitive ilman ilmojen ilmain1 partitive ilmaa ilmoja accusative ilma ilman ilmat inessive ilmassa ilmoissa elative ilmasta ilmoista illative ilmaan ilmoihin adessive ilmalla ilmoilla ablative ilmalta ilmoilta allative ilmalle ilmoille essive ilmana ilmoina translative ilmaksi ilmoiksi instructive – ilmoin abessive ilmatta ilmoitta comitative – ilmoineen 1) Rare.

Synonyms

• (weather) sää

Derived terms

pahan ilman lintu = bird of ill omen (literally: "bird of bad weather") ilmainen ilmakehä ilmapallo ilmapatsas ilmasto ilmatila ilmava ilmoitse

ilmoittaa ilmiö koiranilma maailma ukonilma Ilma Ilmari Ilmarinen Ilmi Ilmo

See also

• keli

Anagrams

• lima, Mali, mali

---

Maltese

Etymology

From Arabic الماء (al-māʾ) - ماء (māʾ), from Proto-Semitic *maʾ-, *may-, with fused definite article Arabic ال (al-).

Pronunciation

• IPA: /ˈɪlmɐ/

Noun

ilma m

1. water

---

Votic

Noun

ilma

1. air