merkitä

Finnish

Etymology

merkki +‎ -itä

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmerkitæˣ/, [ˈme̞rk̟it̪æ(ʔ)]
• Rhymes: -erkitæ
• Syllabification^(key): mer‧ki‧tä

Verb

merkitä

1. (transitive + accusative) to mark, check off, tick off, tag, stamp, brand
2. (transitive + accusative) to subscribe (a share)
3. (transitive + accusative) to write down, mark down, note down, make a note
4. (transitive + partitive) to mean, denote, signify
5. (transitive + partitive) to indicate, mark, be a sign of, signify, symbolize
6. (accounting) to enter, book, record

Conjugation

Inflection of merkitä (Kotus type 69/valita, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		merkitsen	en merkitse	1st sing.	olen merkinnyt	en ole merkinnyt
2nd sing.		merkitset	et merkitse	2nd sing.	olet merkinnyt	et ole merkinnyt
3rd sing.		merkitsee	ei merkitse	3rd sing.	on merkinnyt	ei ole merkinnyt
1st plur.		merkitsemme	emme merkitse	1st plur.	olemme merkinneet	emme ole merkinneet
2nd plur.		merkitsette	ette merkitse	2nd plur.	olette merkinneet	ette ole merkinneet
3rd plur.		merkitsevät	eivät merkitse	3rd plur.	ovat merkinneet	eivät ole merkinneet
passive		merkitään	ei merkitä	passive	on merkitty	ei ole merkitty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		merkitsin	en merkinnyt	1st sing.	olin merkinnyt	en ollut merkinnyt
2nd sing.		merkitsit	et merkinnyt	2nd sing.	olit merkinnyt	et ollut merkinnyt
3rd sing.		merkitsi	ei merkinnyt	3rd sing.	oli merkinnyt	ei ollut merkinnyt
1st plur.		merkitsimme	emme merkinneet	1st plur.	olimme merkinneet	emme olleet merkinneet
2nd plur.		merkitsitte	ette merkinneet	2nd plur.	olitte merkinneet	ette olleet merkinneet
3rd plur.		merkitsivät	eivät merkinneet	3rd plur.	olivat merkinneet	eivät olleet merkinneet
passive		merkittiin	ei merkitty	passive	oli merkitty	ei ollut merkitty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		merkitsisin	en merkitsisi	1st sing.	olisin merkinnyt	en olisi merkinnyt
2nd sing.		merkitsisit	et merkitsisi	2nd sing.	olisit merkinnyt	et olisi merkinnyt
3rd sing.		merkitsisi	ei merkitsisi	3rd sing.	olisi merkinnyt	ei olisi merkinnyt
1st plur.		merkitsisimme	emme merkitsisi	1st plur.	olisimme merkinneet	emme olisi merkinneet
2nd plur.		merkitsisitte	ette merkitsisi	2nd plur.	olisitte merkinneet	ette olisi merkinneet
3rd plur.		merkitsisivät	eivät merkitsisi	3rd plur.	olisivat merkinneet	eivät olisi merkinneet
passive		merkittäisiin	ei merkittäisi	passive	olisi merkitty	ei olisi merkitty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		merkitse	älä merkitse	2nd sing.	—	—
3rd sing.		merkitköön	älköön merkitkö	3rd sing.	olkoon merkinnyt	älköön olko merkinnyt
1st plur.		merkitkäämme	älkäämme merkitkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		merkitkää	älkää merkitkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		merkitkööt	älkööt merkitkö	3rd plur.	olkoot merkinneet	älkööt olko merkinneet
passive		merkittäköön	älköön merkittäkö	passive	olkoon merkitty	älköön olko merkitty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		merkinnen	en merkinne	1st sing.	lienen merkinnyt	en liene merkinnyt
2nd sing.		merkinnet	et merkinne	2nd sing.	lienet merkinnyt	et liene merkinnyt
3rd sing.		merkinnee	ei merkinne	3rd sing.	lienee merkinnyt	ei liene merkinnyt
1st plur.		merkinnemme	emme merkinne	1st plur.	lienemme merkinneet	emme liene merkinneet
2nd plur.		merkinnette	ette merkinne	2nd plur.	lienette merkinneet	ette liene merkinneet
3rd plur.		merkinnevät	eivät merkinne	3rd plur.	lienevät merkinneet	eivät liene merkinneet
passive		merkittäneen	ei merkittäne	passive	lienee merkitty	ei liene merkitty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		merkitä		present	merkitsevä	merkittävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st merkitäkseni merkitäksemme 2nd merkitäksesi merkitäksenne 3rd merkitäkseen merkitäksensä		past	merkinnyt	merkitty
2nd	inessive2	merkitessä	merkittäessä	agent4	merkitsemä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st merkitessäni merkitessämme 2nd merkitessäsi merkitessänne 3rd merkitessään merkitessänsä		negative	merkitsemätön
	instructive	merkiten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	merkitsemässä	—
	elative	merkitsemästä	—
	illative	merkitsemään	—
	adessive	merkitsemällä	—
	abessive	merkitsemättä	—
	instructive	merkitsemän	merkittämän
4th3	verbal noun	merkitseminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st merkitsemäisilläni merkitsemäisillämme 2nd merkitsemäisilläsi merkitsemäisillänne 3rd merkitsemäisillään merkitsemäisillänsä

---

Ingrian

Etymology

From merkki (“sign”) +‎ -itä. Akin to Finnish merkitä and Karelian merkitä.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmerkitæ/
• Hyphenation: mer‧ki‧tä

Verb

merkitä

1. (transitive, + partitive) to mark, notate
   • 1936, V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[1], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 12:

     Iƶoran keelees möö slogattommia vokaloja eri bukvoil emmä merkitse.

     In the Ingrian language we don't mark unsyllabic vowels in various letters.

2. (transitive, + partitive) to mean, denote
   • 1936, V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[2], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 4:

     Laukaal monikkaat äänet saotaa toiseel viisii, ku Soikkolas, sannoin painutos, sklonenja, Lukaal ono vähä toisenlaajain, ja Laukaal ono sanoja, kumpa Soikkolaas ei oo, tali kummat Soikkolaas merkitsööt toista assiaa, ku Laukaal.

     In the Lower Luga dialect some sounds are pronounced in a different way, than in the Soikkola dialect, the inflection, declension of words, Lower Luga has little similar, and Lower Luga has words, that aren't in Soikkola, or that in Soikkola mean different things, than in Lower Luga.

Conjugation

Conjugation of merkitä (type 13/valita, no gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	merkitsen	en merkitse	1st singular	oon merkint, oon merkinyt	en oo merkint, en oo merkinyt
2nd singular	merkitset	et merkitse	2nd singular	oot merkint, oot merkinyt	et oo merkint, et oo merkinyt
3rd singular	merkitsöö	ei merkitse	3rd singular	ono merkint, ono merkinyt	ei oo merkint, ei oo merkinyt
1st plural	merkitsemmä	emmä merkitse	1st plural	oomma merkineet	emmä oo merkineet
2nd plural	merkitsettä	että merkitse	2nd plural	ootta merkineet	että oo merkineet
3rd plural	merkitsööt1), merkitsevät2), merkitää	evät merkitse, ei merkitä	3rd plural	ovat merkineet	evät oo merkineet, ei oo merkitty
impersonal	merkitää	ei merkitä	impersonal	ono merkitty	ei oo merkitty
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	merkitsin	en merkint, en merkinyt	1st singular	olin merkint, olin merkinyt	en olt merkint, en olt merkinyt
2nd singular	merkitsit	et merkint, et merkinyt	2nd singular	olit merkint, olit merkinyt	et olt merkint, et olt merkinyt
3rd singular	merkitsi	ei merkint, ei merkinyt	3rd singular	oli merkint, oli merkinyt	ei olt merkint, ei olt merkinyt
1st plural	merkitsimmä	emmä merkineet	1st plural	olimma merkineet	emmä olleet merkineet
2nd plural	merkitsittä	että merkineet	2nd plural	olitta merkineet	että olleet merkineet
3rd plural	merkitsiit1), merkitsivät2), merkittii	evät merkineet, ei merkitty	3rd plural	olivat merkineet	evät olleet merkineet, ei olt merkitty
impersonal	merkittii	ei merkitty	impersonal	oli merkitty	ei olt merkitty
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	merkitsisin	en merkitsis	1st singular	olisin merkint, olisin merkinyt	en olis merkint, en olis merkinyt
2nd singular	merkitsisit, merkitsiist1)	et merkitsis	2nd singular	olisit merkint, olisit merkinyt	et olis merkint, et olis merkinyt
3rd singular	merkitsis	ei merkitsis	3rd singular	olis merkint, olis merkinyt	ei olis merkint, ei olis merkinyt
1st plural	merkitsisimmä	emmä merkitsis	1st plural	olisimma merkineet	emmä olis merkineet
2nd plural	merkitsisittä	että merkitsis	2nd plural	olisitta merkineet	että olis merkineet
3rd plural	merkitsisiit1), merkitsisivät2), merkittäis	evät merkitsis, ei merkittäis	3rd plural	olisivat merkineet	evät olis merkineet, ei olis merkitty
impersonal	merkittäis	ei merkittäis	impersonal	olis merkitty	ei olis merkitty
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	merkitse	elä merkitse	2nd singular	oo merkint, oo merkinyt	elä oo merkint, elä oo merkinyt
3rd singular	merkitköö	elköö merkitkö	3rd singular	olkoo merkint, olkoo merkinyt	elköö olko merkint, elköö olko merkinyt
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	merkitkää	elkää merkitkö	2nd plural	olkaa merkineet	elkää olko merkineet
3rd plural	merkitkööt	elkööt merkitkö, elköö merkittäkö	3rd plural	olkoot merkineet	elkööt olko merkineet, elköö olko merkitty
impersonal	merkittäkköö	elköö merkittäkö	impersonal	olkoo merkitty	elköö olko merkitty
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	merkinnen	en merkinne
2nd singular	merkinnet	et merkinne
3rd singular	merkinnöö	ei merkinne
1st plural	merkinnemmä	emmä merkinne
2nd plural	merkinnettä	että merkinne
3rd plural	merkinnööt	evät merkinne, ei merkittäne
impersonal	merkittännöö	ei merkittäne
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		merkitä	present	merkitsevä	merkittävä
2nd	inessive	merkitees	past	merkint, merkinyt	merkitty
	instructive	merkiten	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (merkitkää) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	merkitsömmää
	inessive	merkitsömäs
	elative	merkitsömäst
	abessive	merkitsömätä
4th	nominative	merkitsömiin
	partitive	merkitsömistä, merkitsömist

Derived terms

• merkitsömmiin
• merkitös

 

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 305