horjua

Finnish

Verb

horjua

1. (intransitive) To stagger, totter, lurch, teeter (also figuratively).
2. (intransitive, figuratively) To totter, be(come) shaky.
3. (intransitive, figuratively) To waver, falter, vacillate, shilly-shally.

Conjugation

Inflection of horjua (Kotus type 52/sanoa, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		horjun	en horju	1st sing.	olen horjunut	en ole horjunut
2nd sing.		horjut	et horju	2nd sing.	olet horjunut	et ole horjunut
3rd sing.		horjuu	ei horju	3rd sing.	on horjunut	ei ole horjunut
1st plur.		horjumme	emme horju	1st plur.	olemme horjuneet	emme ole horjuneet
2nd plur.		horjutte	ette horju	2nd plur.	olette horjuneet	ette ole horjuneet
3rd plur.		horjuvat	eivät horju	3rd plur.	ovat horjuneet	eivät ole horjuneet
passive		horjutaan	ei horjuta	passive	on horjuttu	ei ole horjuttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		horjuin	en horjunut	1st sing.	olin horjunut	en ollut horjunut
2nd sing.		horjuit	et horjunut	2nd sing.	olit horjunut	et ollut horjunut
3rd sing.		horjui	ei horjunut	3rd sing.	oli horjunut	ei ollut horjunut
1st plur.		horjuimme	emme horjuneet	1st plur.	olimme horjuneet	emme olleet horjuneet
2nd plur.		horjuitte	ette horjuneet	2nd plur.	olitte horjuneet	ette olleet horjuneet
3rd plur.		horjuivat	eivät horjuneet	3rd plur.	olivat horjuneet	eivät olleet horjuneet
passive		horjuttiin	ei horjuttu	passive	oli horjuttu	ei ollut horjuttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		horjuisin	en horjuisi	1st sing.	olisin horjunut	en olisi horjunut
2nd sing.		horjuisit	et horjuisi	2nd sing.	olisit horjunut	et olisi horjunut
3rd sing.		horjuisi	ei horjuisi	3rd sing.	olisi horjunut	ei olisi horjunut
1st plur.		horjuisimme	emme horjuisi	1st plur.	olisimme horjuneet	emme olisi horjuneet
2nd plur.		horjuisitte	ette horjuisi	2nd plur.	olisitte horjuneet	ette olisi horjuneet
3rd plur.		horjuisivat	eivät horjuisi	3rd plur.	olisivat horjuneet	eivät olisi horjuneet
passive		horjuttaisiin	ei horjuttaisi	passive	olisi horjuttu	ei olisi horjuttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		horju	älä horju	2nd sing.	—	—
3rd sing.		horjukoon	älköön horjuko	3rd sing.	olkoon horjunut	älköön olko horjunut
1st plur.		horjukaamme	älkäämme horjuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		horjukaa	älkää horjuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		horjukoot	älkööt horjuko	3rd plur.	olkoot horjuneet	älkööt olko horjuneet
passive		horjuttakoon	älköön horjuttako	passive	olkoon horjuttu	älköön olko horjuttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		horjunen	en horjune	1st sing.	lienen horjunut	en liene horjunut
2nd sing.		horjunet	et horjune	2nd sing.	lienet horjunut	et liene horjunut
3rd sing.		horjunee	ei horjune	3rd sing.	lienee horjunut	ei liene horjunut
1st plur.		horjunemme	emme horjune	1st plur.	lienemme horjuneet	emme liene horjuneet
2nd plur.		horjunette	ette horjune	2nd plur.	lienette horjuneet	ette liene horjuneet
3rd plur.		horjunevat	eivät horjune	3rd plur.	lienevät horjuneet	eivät liene horjuneet
passive		horjuttaneen	ei horjuttane	passive	lienee horjuttu	ei liene horjuttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		horjua		present	horjuva	horjuttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st horjuakseni horjuaksemme 2nd horjuaksesi horjuaksenne 3rd horjuakseen horjuaksensa		past	horjunut	horjuttu
2nd	inessive2	horjuessa	horjuttaessa	agent3	horjuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st horjuessani horjuessamme 2nd horjuessasi horjuessanne 3rd horjuessaan horjuessansa		negative	horjumaton
	instructive	horjuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	horjumassa	—
	elative	horjumasta	—
	illative	horjumaan	—
	adessive	horjumalla	—
	abessive	horjumatta	—
	instructive	horjuman	horjuttaman
4th4	verbal noun	horjuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st horjumaisillani horjumaisillamme 2nd horjumaisillasi horjumaisillanne 3rd horjumaisillaan horjumaisillansa

Synonyms

• (to stagger, totter, teeter, lurch): heilahdella, huojua, hoippua (concretely)
• (to totter, be(come) shaky): järkkyä
• (to waver, falter, etc.): häilyä

Derived terms

• verbs: momentane horjahtaa, causative horjuttaa

Anagrams

• ruhjoa, ruhoja, urhoja