kukko

See also: Kukko

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkukːo/, [ˈkukːo̞]
• Rhymes: -ukːo
• Syllabification^(key): kuk‧ko
• Hyphenation^(key): kuk‧ko

Etymology 1

From Proto-Finnic *kukkoi, derived from a borrowing from Proto-Germanic *kukkaz (“cock, rooster”).

Noun

kukko

1. cock, rooster (male chicken)

   Coordinate term: kana

Declension

Inflection of kukko (Kotus type 1*A/valo, kk–k gradation)
nominative		kukko	kukot
genitive		kukon	kukkojen
partitive		kukkoa	kukkoja
illative		kukkoon	kukkoihin
		singular	plural
nominative		kukko	kukot
accusative	nom.	kukko	kukot
	gen.	kukon
genitive		kukon	kukkojen
partitive		kukkoa	kukkoja
inessive		kukossa	kukoissa
elative		kukosta	kukoista
illative		kukkoon	kukkoihin
adessive		kukolla	kukoilla
ablative		kukolta	kukoilta
allative		kukolle	kukoille
essive		kukkona	kukkoina
translative		kukoksi	kukoiksi
abessive		kukotta	kukoitta
instructive		—	kukoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kukko (Kotus type 1*A/valo, kk–k gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative kukkoni kukkoni accusative nom. kukkoni kukkoni gen. kukkoni genitive kukkoni kukkojeni partitive kukkoani kukkojani inessive kukossani kukoissani elative kukostani kukoistani illative kukkooni kukkoihini adessive kukollani kukoillani ablative kukoltani kukoiltani allative kukolleni kukoilleni essive kukkonani kukkoinani translative kukokseni kukoikseni abessive kukottani kukoittani instructive — — comitative — kukkoineni second-person singular possessor singular plural nominative kukkosi kukkosi accusative nom. kukkosi kukkosi gen. kukkosi genitive kukkosi kukkojesi partitive kukkoasi kukkojasi inessive kukossasi kukoissasi elative kukostasi kukoistasi illative kukkoosi kukkoihisi adessive kukollasi kukoillasi ablative kukoltasi kukoiltasi allative kukollesi kukoillesi essive kukkonasi kukkoinasi translative kukoksesi kukoiksesi abessive kukottasi kukoittasi instructive — — comitative — kukkoinesi first-person plural possessor singular plural nominative kukkomme kukkomme accusative nom. kukkomme kukkomme gen. kukkomme genitive kukkomme kukkojemme partitive kukkoamme kukkojamme inessive kukossamme kukoissamme elative kukostamme kukoistamme illative kukkoomme kukkoihimme adessive kukollamme kukoillamme ablative kukoltamme kukoiltamme allative kukollemme kukoillemme essive kukkonamme kukkoinamme translative kukoksemme kukoiksemme abessive kukottamme kukoittamme instructive — — comitative — kukkoinemme second-person plural possessor singular plural nominative kukkonne kukkonne accusative nom. kukkonne kukkonne gen. kukkonne genitive kukkonne kukkojenne partitive kukkoanne kukkojanne inessive kukossanne kukoissanne elative kukostanne kukoistanne illative kukkoonne kukkoihinne adessive kukollanne kukoillanne ablative kukoltanne kukoiltanne allative kukollenne kukoillenne essive kukkonanne kukkoinanne translative kukoksenne kukoiksenne abessive kukottanne kukoittanne instructive — — comitative — kukkoinenne third-person possessor singular plural nominative kukkonsa kukkonsa accusative nom. kukkonsa kukkonsa gen. kukkonsa genitive kukkonsa kukkojensa partitive kukkoaan kukkoansa kukkojaan kukkojansa inessive kukossaan kukossansa kukoissaan kukoissansa elative kukostaan kukostansa kukoistaan kukoistansa illative kukkoonsa kukkoihinsa adessive kukollaan kukollansa kukoillaan kukoillansa ablative kukoltaan kukoltansa kukoiltaan kukoiltansa allative kukolleen kukollensa kukoilleen kukoillensa essive kukkonaan kukkonansa kukkoinaan kukkoinansa translative kukokseen kukoksensa kukoikseen kukoiksensa abessive kukottaan kukottansa kukoittaan kukoittansa instructive — — comitative — kukkoineen kukkoinensa

Derived terms

• kukkoilla
• Kukkola
• Kukkonen

compounds

• aapiskukko
• ankkakukko
• fasaanikukko
• hanhikukko
• kalkkunakukko
• karikukko
• kukkokello
• kukkopilli
• kukkopoika
• kukkopoikanen
• kukkotappelu
• kukonaskel
• kukonharja
• kukonheltta
• kukonkannus
• kukonlaulu
• kukonpoika
• kukonpoikanen
• liljakukko
• metsokukko
• pääsiäiskukko
• riekkokukko
• riikinkukko
• salvokukko
• salvukukko
• savikukko
• suokukko
• taistelukukko
• tappelukukko
• teerikukko
• tuulikukko
• viljakukko

Etymology 2

Multiple theories:

• a borrowing from Middle Low German kûke (“cake”)
• related to kukku and kukkula (“hill”), e.g. "round thing"
• shortened form of kukkaro (“purse”)
• related to kukko (etymology 1): this theory is not semantically convincing

Noun

kukko

1. any of the traditional types of foods baked inside a loaf of bread, particularly common in Eastern Finland

Declension

Inflection of kukko (Kotus type 1*A/valo, kk–k gradation)
nominative		kukko	kukot
genitive		kukon	kukkojen
partitive		kukkoa	kukkoja
illative		kukkoon	kukkoihin
		singular	plural
nominative		kukko	kukot
accusative	nom.	kukko	kukot
	gen.	kukon
genitive		kukon	kukkojen
partitive		kukkoa	kukkoja
inessive		kukossa	kukoissa
elative		kukosta	kukoista
illative		kukkoon	kukkoihin
adessive		kukolla	kukoilla
ablative		kukolta	kukoilta
allative		kukolle	kukoille
essive		kukkona	kukkoina
translative		kukoksi	kukoiksi
abessive		kukotta	kukoitta
instructive		—	kukoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kukko (Kotus type 1*A/valo, kk–k gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative kukkoni kukkoni accusative nom. kukkoni kukkoni gen. kukkoni genitive kukkoni kukkojeni partitive kukkoani kukkojani inessive kukossani kukoissani elative kukostani kukoistani illative kukkooni kukkoihini adessive kukollani kukoillani ablative kukoltani kukoiltani allative kukolleni kukoilleni essive kukkonani kukkoinani translative kukokseni kukoikseni abessive kukottani kukoittani instructive — — comitative — kukkoineni second-person singular possessor singular plural nominative kukkosi kukkosi accusative nom. kukkosi kukkosi gen. kukkosi genitive kukkosi kukkojesi partitive kukkoasi kukkojasi inessive kukossasi kukoissasi elative kukostasi kukoistasi illative kukkoosi kukkoihisi adessive kukollasi kukoillasi ablative kukoltasi kukoiltasi allative kukollesi kukoillesi essive kukkonasi kukkoinasi translative kukoksesi kukoiksesi abessive kukottasi kukoittasi instructive — — comitative — kukkoinesi first-person plural possessor singular plural nominative kukkomme kukkomme accusative nom. kukkomme kukkomme gen. kukkomme genitive kukkomme kukkojemme partitive kukkoamme kukkojamme inessive kukossamme kukoissamme elative kukostamme kukoistamme illative kukkoomme kukkoihimme adessive kukollamme kukoillamme ablative kukoltamme kukoiltamme allative kukollemme kukoillemme essive kukkonamme kukkoinamme translative kukoksemme kukoiksemme abessive kukottamme kukoittamme instructive — — comitative — kukkoinemme second-person plural possessor singular plural nominative kukkonne kukkonne accusative nom. kukkonne kukkonne gen. kukkonne genitive kukkonne kukkojenne partitive kukkoanne kukkojanne inessive kukossanne kukoissanne elative kukostanne kukoistanne illative kukkoonne kukkoihinne adessive kukollanne kukoillanne ablative kukoltanne kukoiltanne allative kukollenne kukoillenne essive kukkonanne kukkoinanne translative kukoksenne kukoiksenne abessive kukottanne kukoittanne instructive — — comitative — kukkoinenne third-person possessor singular plural nominative kukkonsa kukkonsa accusative nom. kukkonsa kukkonsa gen. kukkonsa genitive kukkonsa kukkojensa partitive kukkoaan kukkoansa kukkojaan kukkojansa inessive kukossaan kukossansa kukoissaan kukoissansa elative kukostaan kukostansa kukoistaan kukoistansa illative kukkoonsa kukkoihinsa adessive kukollaan kukollansa kukoillaan kukoillansa ablative kukoltaan kukoltansa kukoiltaan kukoiltansa allative kukolleen kukollensa kukoilleen kukoillensa essive kukkonaan kukkonansa kukkoinaan kukkoinansa translative kukokseen kukoksensa kukoikseen kukoiksensa abessive kukottaan kukottansa kukoittaan kukoittansa instructive — — comitative — kukkoineen kukkoinensa

Derived terms

• kukkonen

compounds

• kalakukko
• lanttukukko
• muikkukukko
• mustikkakukko
• patakukko
• sienikukko

Further reading

• “kukko”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 1 January 2024

Ingrian

Kukko.

Etymology

From Proto-Finnic *kukkoi. Cognates include Finnish kukko and Estonian kukk.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈkukːo/, [ˈkukːŏ̞̥]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈkukːoi̯/, [ˈkukːo̞i̯]
• Rhymes: -ukːo, -ukːoi̯
• Hyphenation: kuk‧ko

Noun

kukko

1. rooster

Declension

Declension of kukko (type 4/koivu, kk-k gradation)
	singular	plural
nominative	kukko	kukot
genitive	kukon	kukkoin, kukkoloin
partitive	kukkoa	kukkoja, kukkoloja
illative	kukkoo	kukkoi, kukkoloihe
inessive	kukos	kukois, kukkolois
elative	kukost	kukoist, kukkoloist
allative	kukolle	kukoille, kukkoloille
adessive	kukol	kukoil, kukkoloil
ablative	kukolt	kukoilt, kukkoloilt
translative	kukoks	kukoiks, kukkoloiks
essive	kukkonna, kukkoon	kukkoinna, kukkoloinna, kukkoin, kukkoloin
exessive1)	kukkont	kukkoint, kukkoloint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Coordinate terms

• kana (“hen”)

Derived terms

• bankivakukko
• kotikukko
• kukkohanhi
• kukkosoittu
• metsokukko

References

• V. I. Junus (1936), Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[2], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 23
• Ruben E. Nirvi (1971), Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 215

Karelian

Etymology 1

Regional variants of kukko

North Karelian (Viena)	kukko
South Karelian (Tver)	kukko

From Proto-Finnic *kukkoi. Cognates include Finnish kukko and Estonian kukk.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkukːo/
• Hyphenation: kuk‧ko

Noun

kukko (genitive kukon, partitive kukkuo)

1. rooster
2. A type of pie.

Declension

Viena Karelian declension of kukko (type 1/tyttö, kk-k gradation)
	singular	plural
nominative	kukko	kukot
genitive	kukon	kukkojen
partitive	kukkuo	kukkoja
illative	kukkoh	kukkoloih
inessive	kukošša	kukkoloissa
elative	kukošta	kukkoloista
adessive	kukolla	kukkoloilla
ablative	kukolta	kukkoloilta
translative	kukokši	kukkoloiksi
essive	kukkona	kukkoloina
comitative	—	kukkoloineh
abessive	kukotta	kukkoloitta
prolative	—	—
instructive	—	kukkoloin

Tver Karelian declension of kukko (type 1/tyttö kk-k gradation)
	singular	plural
nominative	kukko	kukot
genitive	kukon	kukkoloin
partitive	kukkuo	kukkoloida
illative	kukkoh	kukkoloih
inessive	kukošša	kukkoloissa
elative	kukošta	kukkoloista
adessive	kukolla	kukkoloilla
ablative	kukolda	kukkoloilda
translative	kukokši	kukkoloiksi
essive	kukkona	kukkoloina
comitative	kukonke	kukkoloinke
abessive	kukotta	kukkoloitta
prolative	kukočči	kukkoloičči
instructive	—	kukkoloin

Possessive forms of kukko
1st person	kukkoni
2nd person	kukkoš
3rd person	kukkoh
*) Possessive forms are very rare for adjectives and only used in substantivised clauses.

Synonyms

• (rooster): (South Karelian, dialectal) kukki

Derived terms

• kalakukko

Etymology 2

Regional variants of kukko

North Karelian (Viena)	kukko
South Karelian (Tver)	kukko

Borrowed from Russian кукиш (kukiš). Probably influenced by Etymology 1.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkukːo/
• Hyphenation: kuk‧ko

Noun

kukko (genitive kukon, partitive kukkuo)

1. A rude gesture of fist and a thumb stuck between the index and middle fingers.

Declension

Viena Karelian declension of kukko (type 1/tyttö, kk-k gradation)
	singular	plural
nominative	kukko	kukot
genitive	kukon	kukkojen
partitive	kukkuo	kukkoja
illative	kukkoh	kukkoloih
inessive	kukošša	kukkoloissa
elative	kukošta	kukkoloista
adessive	kukolla	kukkoloilla
ablative	kukolta	kukkoloilta
translative	kukokši	kukkoloiksi
essive	kukkona	kukkoloina
comitative	—	kukkoloineh
abessive	kukotta	kukkoloitta
prolative	—	—
instructive	—	kukkoloin

Tver Karelian declension of kukko (type 1/tyttö kk-k gradation)
	singular	plural
nominative	kukko	kukot
genitive	kukon	kukkoloin
partitive	kukkuo	kukkoloida
illative	kukkoh	kukkoloih
inessive	kukošša	kukkoloissa
elative	kukošta	kukkoloista
adessive	kukolla	kukkoloilla
ablative	kukolda	kukkoloilda
translative	kukokši	kukkoloiksi
essive	kukkona	kukkoloina
comitative	kukonke	kukkoloinke
abessive	kukotta	kukkoloitta
prolative	kukočči	kukkoloičči
instructive	—	kukkoloin

Possessive forms of kukko
1st person	kukkoni
2nd person	kukkoš
3rd person	kukkoh
*) Possessive forms are very rare for adjectives and only used in substantivised clauses.

References

• A. V. Punzhina (1994), “kukko”, in Словарь карельского языка (тверские говоры) [Dictionary of the Karelian language (Tver dialects)], →ISBN
• P. M. Zaykov et al. (2015), “петух”, in Venäjä-Viena Šanakirja [Russian-Viena Karelian Dictionary], →ISBN

Votic

Alternative forms

• kukkõ

Etymology

From Proto-Finnic *kukkoi.

Pronunciation

• (Luutsa, Liivčülä) IPA^(key): /ˈkukːo/, [ˈkukːo]
• (Jõgõperä) IPA^(key): /ˈkukːo/, [ˈkukːo]
• (Central Votic) IPA^(key): /ˈkukːo/, [ˈkukːo]
• Rhymes: -ukːo
• Hyphenation: kuk‧ko

Noun

kukko

1. rooster, cock

Inflection

Declension of kukko (type II/võrkko, kk-k gradation)
	singular	plural
nominative	kukko	kukod
genitive	kuko	kukkojõ
partitive	kukkoa	kukkoit
illative	kukko, kukkosõ	kukkoisõ
inessive	kukoz	kukkoiz
elative	kukoss	kukkoiss
allative	kukollõ	kukkoillõ
adessive	kukoll	kukkoill
ablative	kukolt	kukkoilt
translative	kukossi	kukkoissi
'Standardized' inflection based on the Vaipooli dialects; see WT:AVOT. For dialectal differences between case endings, see Appendix:Votic dialects. *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the terminative is formed by adding the suffix -ssaa to the short illative (sg) or the genitive. ***) the comitative is formed by adding the suffix -ka to the genitive.

References

• Hallap, V.; Adler, E.; Grünberg, S.; Leppik, M. (2012), “kukko”, in Vadja keele sõnaraamat [A dictionary of the Votic language]‎^[3], 2nd edition, Tallinn