kutsua

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

(index ku)

Etymology[edit]

From Proto-Finnic *kuccudak, from earlier *kućću-; akin to the Samic verb reflected in e.g. Northern Sami goččut. Contains the reflexive suffix -u. The root is probably of Indo-European loan origin, either from Germanic (cf. Old Norse kveðja ‎(to greet, to call upon, to demand)) or Baltic (cf. Lithuanian kviesti ‎(to call, to sue, to ask), from earlier *kvaitja-). Uralic inheritance has also been suggested, in light of Khanty *kuuć- "to teach, to tempt" (suggesting a Proto-Uralic verb *kuććV-), for which an alternative etymology is however known as well.

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): [ˈkutsuɑ]
  • Rhymes: -utsuɑ
  • Hyphenation: kut‧su‧a

Verb[edit]

kutsua, (transitive)

  1. (+ genitive-accusative) to invite
    Kutsuin isän päivälliselle.
    I invited my father for dinner.
  2. (+ partitive) to beckon, call, call for summon (to shout out in order to summon)
    Nojauduin ulos takaovesta ja kutsuin Lucya.
    I leant out of the back door and called for Lucy.
    Olkaa hyvä ja istuutukaa. Teitä kutsutaan sukunimellä.
    Please have a seat. You will be called by the surname.
  3. (+ partitive) to call, name, dub
    Hänen alaisensa kutsuvat häntä epäkunnioittavasti vänrikki Nappulaksi.
    His subordinates disrespectfully call him lieutenant Sonny Fuzz.
  4. (+ partitive) to misname, dub (to call by a wrong name)
    Hän kutsui minua Pertiksi, mutta en antanut sen haitata.
    He misnamed me as Pertti, but I did not let it bother me.
  5. (+ genitive-accusative) to call up (to select e.g. to a sports squad)
  6. (+ genitive-accusative) ~ koolle, ~ kokoon: to muster (to collect, call or assemble together, such as troops or a group)
  7. (+ genitive-accusative) ~ palvelukseen: to muster, call out (to enroll into service, to order into service)
    Kuvernööri kutsui kansalliskaartin palvelukseen.
    The Governor called out the National Guard.
  8. (+ genitive-accusative) to hail, call out (to voice loudly in order to gain the attention of)
    ~ taksi: to hail a taxi, to call out a taxi

Conjugation[edit]

Inflection of kutsua (Kotus type 52/sanoa, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kutsun en kutsuˣ 1st sing. olen kutsunut en oleˣ kutsunut
2nd sing. kutsut et kutsuˣ 2nd sing. olet kutsunut et oleˣ kutsunut
3rd sing. kutsuu ei kutsuˣ 3rd sing. on kutsunut ei oleˣ kutsunut
1st plur. kutsumme emme kutsuˣ 1st plur. olemme kutsuneet emme oleˣ kutsuneet
2nd plur. kutsutte ette kutsuˣ 2nd plur. olette kutsuneet ette oleˣ kutsuneet
3rd plur. kutsuvat eivät kutsuˣ 3rd plur. ovat kutsuneet eivät oleˣ kutsuneet
passive kutsutaan ei kutsutaˣ passive on kutsuttu ei oleˣ kutsuttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kutsuin en kutsunut 1st sing. olin kutsunut en ollut kutsunut
2nd sing. kutsuit et kutsunut 2nd sing. olit kutsunut et ollut kutsunut
3rd sing. kutsui ei kutsunut 3rd sing. oli kutsunut ei ollut kutsunut
1st plur. kutsuimme emme kutsuneet 1st plur. olimme kutsuneet emme olleet kutsuneet
2nd plur. kutsuitte ette kutsuneet 2nd plur. olitte kutsuneet ette olleet kutsuneet
3rd plur. kutsuivat eivät kutsuneet 3rd plur. olivat kutsuneet eivät olleet kutsuneet
passive kutsuttiin ei kutsuttu passive oli kutsuttu ei ollut kutsuttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kutsuisin en kutsuisi 1st sing. olisin kutsunut en olisi kutsunut
2nd sing. kutsuisit et kutsuisi 2nd sing. olisit kutsunut et olisi kutsunut
3rd sing. kutsuisi ei kutsuisi 3rd sing. olisi kutsunut ei olisi kutsunut
1st plur. kutsuisimme emme kutsuisi 1st plur. olisimme kutsuneet emme olisi kutsuneet
2nd plur. kutsuisitte ette kutsuisi 2nd plur. olisitte kutsuneet ette olisi kutsuneet
3rd plur. kutsuisivat eivät kutsuisi 3rd plur. olisivat kutsuneet eivät olisi kutsuneet
passive kutsuttaisiin ei kutsuttaisi passive olisi kutsuttu ei olisi kutsuttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. kutsuˣ älä kutsuˣ 2nd sing. oleˣ kutsunut älä oleˣ kutsunut
3rd sing. kutsukoon älköön kutsukoˣ 3rd sing. olkoon kutsunut älköön olkoˣ kutsunut
1st plur. kutsukaamme älkäämme kutsukoˣ 1st plur. olkaamme kutsuneet älkäämme olkoˣ kutsuneet
2nd plur. kutsukaa älkää kutsukoˣ 2nd plur. olkaa kutsuneet älkää olkoˣ kutsuneet
3rd plur. kutsukoot älkööt kutsukoˣ 3rd plur. olkoot kutsuneet älkööt olkoˣ kutsuneet
passive kutsuttakoon älköön kutsuttakoˣ passive olkoon kutsuttu älköön olkoˣ kutsuttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kutsunen en kutsuneˣ 1st sing. lienen kutsunut en lieneˣ kutsunut
2nd sing. kutsunet et kutsuneˣ 2nd sing. lienet kutsunut et lieneˣ kutsunut
3rd sing. kutsunee ei kutsuneˣ 3rd sing. lienee kutsunut ei lieneˣ kutsunut
1st plur. kutsunemme emme kutsuneˣ 1st plur. lienemme kutsuneet emme lieneˣ kutsuneet
2nd plur. kutsunette ette kutsuneˣ 2nd plur. lienette kutsuneet ette lieneˣ kutsuneet
3rd plur. kutsunevat eivät kutsuneˣ 3rd plur. lienevät kutsuneet eivät lieneˣ kutsuneet
passive kutsuttaneen ei kutsuttaneˣ passive lienee kutsuttu ei lieneˣ kutsuttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kutsuaˣ present kutsuva kutsuttava
long 1st2 kutsuakseen past kutsunut kutsuttu
2nd inessive1 kutsuessa kutsuttaessa agent1, 3 kutsuma
instructive kutsuen negative kutsumaton
3rd inessive kutsumassa 1) Usually with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative kutsumasta
illative kutsumaan
adessive kutsumalla
abessive kutsumatta
instructive kutsuman kutsuttaman
4th nominative kutsuminen
partitive kutsumista
5th2 kutsumaisillaan

Derived terms[edit]

Anagrams[edit]

References[edit]

Itkonen, Erkki; Kulonen, Ulla-Maija (editors). 1992–2000. Suomen sanojen alkuperä ('The Origin of Finnish Words'). Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus/Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. ISBN 978-952-222-418-7.