pide

See also: pidė and pídě

English

Etymology

From Turkish pide, from Ottoman Turkish پیده (pide), پیته (pite), from Ancient Greek πίτα (píta), possibly from Aramaic פִּיתָּא (pītā, “piece of bread”). Doublet of pita and pizza.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈpiːdeɪ/, (spelling pronunciation) /paɪd/
• Rhymes: -iːdeɪ, -aɪd
• Homophone: pied

Noun

pide (countable and uncountable, plural pides)

1. Traditional Turkish flatbread.
2. The bread combined with various toppings cooked to form a common Turkish meal; Turkish pizza.

Synonyms

• (bread): Turkish bread (Australia)
• (meal): Turkish pizza (Australia)

Translations

bread — see also pita

• Arabic: خُبْز عَرَبِيّ m (ḵubz ʕarabiyy, literally “Arabic bread”)
• Armenian: պիտա (pita)
• Georgian: პიტა (ṗiṭa)
• Greek: πίτα (el) f (píta)
• Hebrew: פִּיתָה (he) f (píta)
• Hindi: पीता (hi) m (pītā)
• Ottoman Turkish: پیده (pide), پیته (pite)
• Russian: пи́та (ru) f (píta)
• Turkish: pide (tr)
• Ukrainian: пі́та f (píta)
• Urdu: پِیتا m (pītā)
• Uyghur: please add this translation if you can

meal

• Polish: pide (pl) n
• Turkish: lahmacun (tr)

Anagrams

• Diep, Pedi, pedi, pedi-, pied

Finnish

Etymology

pitää +‎ -e

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈpideˣ/, [ˈpide̞(ʔ)]
• Rhymes: -ide
• Syllabification^(key): pi‧de
• Hyphenation^(key): pi‧de

Noun

pide (rare)

1. holder

Declension

Inflection of pide (Kotus type 48*F/hame, t-d gradation)
nominative		pide	piteet
genitive		piteen	piteiden piteitten
partitive		pidettä	piteitä
illative		piteeseen	piteisiin piteihin
		singular	plural
nominative		pide	piteet
accusative	nom.	pide	piteet
	gen.	piteen
genitive		piteen	piteiden piteitten
partitive		pidettä	piteitä
inessive		piteessä	piteissä
elative		piteestä	piteistä
illative		piteeseen	piteisiin piteihin
adessive		piteellä	piteillä
ablative		piteeltä	piteiltä
allative		piteelle	piteille
essive		piteenä	piteinä
translative		piteeksi	piteiksi
abessive		piteettä	piteittä
instructive		—	pitein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of pide (Kotus type 48*F/hame, t-d gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative piteeni piteeni accusative nom. piteeni piteeni gen. piteeni genitive piteeni piteideni piteitteni partitive pidettäni piteitäni inessive piteessäni piteissäni elative piteestäni piteistäni illative piteeseeni piteisiini piteihini adessive piteelläni piteilläni ablative piteeltäni piteiltäni allative piteelleni piteilleni essive piteenäni piteinäni translative piteekseni piteikseni abessive piteettäni piteittäni instructive — — comitative — piteineni second-person singular possessor singular plural nominative piteesi piteesi accusative nom. piteesi piteesi gen. piteesi genitive piteesi piteidesi piteittesi partitive pidettäsi piteitäsi inessive piteessäsi piteissäsi elative piteestäsi piteistäsi illative piteeseesi piteisiisi piteihisi adessive piteelläsi piteilläsi ablative piteeltäsi piteiltäsi allative piteellesi piteillesi essive piteenäsi piteinäsi translative piteeksesi piteiksesi abessive piteettäsi piteittäsi instructive — — comitative — piteinesi first-person plural possessor singular plural nominative piteemme piteemme accusative nom. piteemme piteemme gen. piteemme genitive piteemme piteidemme piteittemme partitive pidettämme piteitämme inessive piteessämme piteissämme elative piteestämme piteistämme illative piteeseemme piteisiimme piteihimme adessive piteellämme piteillämme ablative piteeltämme piteiltämme allative piteellemme piteillemme essive piteenämme piteinämme translative piteeksemme piteiksemme abessive piteettämme piteittämme instructive — — comitative — piteinemme second-person plural possessor singular plural nominative piteenne piteenne accusative nom. piteenne piteenne gen. piteenne genitive piteenne piteidenne piteittenne partitive pidettänne piteitänne inessive piteessänne piteissänne elative piteestänne piteistänne illative piteeseenne piteisiinne piteihinne adessive piteellänne piteillänne ablative piteeltänne piteiltänne allative piteellenne piteillenne essive piteenänne piteinänne translative piteeksenne piteiksenne abessive piteettänne piteittänne instructive — — comitative — piteinenne third-person possessor singular plural nominative piteensä piteensä accusative nom. piteensä piteensä gen. piteensä genitive piteensä piteidensä piteittensä partitive pidettään pidettänsä piteitään piteitänsä inessive piteessään piteessänsä piteissään piteissänsä elative piteestään piteestänsä piteistään piteistänsä illative piteeseensä piteisiinsä piteihinsä adessive piteellään piteellänsä piteillään piteillänsä ablative piteeltään piteeltänsä piteiltään piteiltänsä allative piteelleen piteellensä piteilleen piteillensä essive piteenään piteenänsä piteinään piteinänsä translative piteekseen piteeksensä piteikseen piteiksensä abessive piteettään piteettänsä piteittään piteittänsä instructive — — comitative — piteineen piteinensä

Synonyms

• pidin
• pidike

Galician

Verb

pide

1. inflection of pedir:
   1. third-person singular present indicative
   2. second-person singular imperative

Spanish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈpide/ [ˈpi.ð̞e]
• Rhymes: -ide
• Syllabification: pi‧de

Verb

pide

1. inflection of pedir:
   1. third-person singular present indicative
   2. second-person singular imperative

Turkish

Etymology

From Ottoman Turkish پیده (pide), پیته (pite), possibly from Aramaic פִּיתָּא (pītā, “piece of bread”).

Noun

pide (definite accusative pideyi, plural pideler)

1. pide

Declension

Declension of pide

singular plural nominative pide pideler definite accusative pideyi pideleri dative pideye pidelere locative pidede pidelerde ablative pideden pidelerden genitive pidenin pidelerin Possessive forms nominative singular plural 1st singular pidem pidelerim 2nd singular piden pidelerin 3rd singular pidesi pideleri 1st plural pidemiz pidelerimiz 2nd plural pideniz pideleriniz 3rd plural pideleri pideleri definite accusative singular plural 1st singular pidemi pidelerimi 2nd singular pideni pidelerini 3rd singular pidesini pidelerini 1st plural pidemizi pidelerimizi 2nd plural pidenizi pidelerinizi 3rd plural pidelerini pidelerini dative singular plural 1st singular pideme pidelerime 2nd singular pidene pidelerine 3rd singular pidesine pidelerine 1st plural pidemize pidelerimize 2nd plural pidenize pidelerinize 3rd plural pidelerine pidelerine locative singular plural 1st singular pidemde pidelerimde 2nd singular pidende pidelerinde 3rd singular pidesinde pidelerinde 1st plural pidemizde pidelerimizde 2nd plural pidenizde pidelerinizde 3rd plural pidelerinde pidelerinde ablative singular plural 1st singular pidemden pidelerimden 2nd singular pidenden pidelerinden 3rd singular pidesinden pidelerinden 1st plural pidemizden pidelerimizden 2nd plural pidenizden pidelerinizden 3rd plural pidelerinden pidelerinden genitive singular plural 1st singular pidemin pidelerimin 2nd singular pidenin pidelerinin 3rd singular pidesinin pidelerinin 1st plural pidemizin pidelerimizin 2nd plural pidenizin pidelerinizin 3rd plural pidelerinin pidelerinin

Descendants

• → Polish: pide
• → Lithuanian: pidė̃

References

• Nişanyan, Sevan (2002–), “pide”, in Nişanyan Sözlük
• “pide”, in Turkish dictionaries, Türk Dil Kurumu