ulko-

Finnish

Etymology

From , from Proto-Finno-Permic *ulko-. Cognates include Northern Sami olgu, Ume Sami ulks and Komi-Zyrian [script needed] (i̮lalni̮).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈulko-/, [ˈulko̞-]

Prefix

ulko-

1. outer, external

   ulkopinta

   externalsurface

   ulkopuoli

   outside

2. foreign

   ulkopolitiikka

   foreign policy

3. overseas (living outside one's own country)

   ulkokiinalainen

   overseas Chinese

4. outdoor

   ulkogrilli

   outdoor grill

Inflection

The cases of ulko- serve in Finnish only as adverbs.

Declension of ulko- {{#ifeq:{{{adv}}}|no|| noun case singular plural adverbial form singular plural nominative ulko- – superessive – – genitive – – delative – – partitive ulkoa – sublative – – accusative – – lative ulos – inessive – – temporal – – elative – – causative – – illative – – multiplicative – – adessive – – distributive – – ablative – – temp. dist. – – allative – – prolative – – essive ulkona – situative – – translative – – oppositive – – abessive – – instructive – – comitative – –

Antonyms

• (outer, external) sisä-

Derived terms

• adjectives: ulkoinen, ulompi, uloin, uloimmainen, ulotteinen
• verbs: ulota, ulkoilla, ulostaa, ulottaa

Related terms

• See the inflection table.

Compounds

• ulkoasiat
• ulkoasu
• ulkoavaruus
• ulkoaviollinen
• ulkoeronto
• ulkohuussi
• ulkoilma
• ulkokatto
• ulkokorva

• ulkolainen
• ulkoloinen
• ulkomaailma
• ulkomaali
• ulkomaankauppa
• ulkomaanpassi
• ulkomaalainen
• ulkomaat
• ulkomainen

• ulkomeri
• ulkoministeri
• ulkoministeriö
• ulkonainen
• ulko-olento
• ulkoplaneetta
• ulkopoliittinen
• ulkopolitiikka
• ulkopuoli

• ulkopuolinen
• ulkorakennus
• ulkosuhde
• ulkosuomalainen
• ulkotulento
• ulkovalta
• ulkovessa

Anagrams

• kolu, kulo