virkkaa

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

(index vi)

Etymology 1[edit]

EB1911 - Volume 01 - Page 001 - 1.svg This entry lacks etymological information. If you are familiar with the origin of this term, please add it to the page per etymology instructions. You can also discuss it at the Etymology scriptorium.

Related to Karelian virkkoa, Veps virkta, Votic virkkoa.

Pronunciation[edit]

  • Hyphenation: virk‧kaa
  • IPA(key): /ˈvirkːɑː(ʔ)/

Verb[edit]

virkkaa

  1. (intransitive, rare, literary, dialectal) To speak, talk.
  2. (transitive, rare, literary, dialectal) To say, utter.
    Hän virkkaa.
    S/he says.
Usage notes[edit]
  • This verb is in literary use but also occurs in eastern Finnish dialects, so it can be considered as belonging to standard Finnish despite being very rare there. The only common occurrence of this verb in standard Finnish is the saying älä muuta virka (= damn right(!), a slightly sarcastic reply indicating complete agreement; literally: "don't say anything else").
  • Note also the grammatical exception — the vowel changes: the verb's endings have back vowels (a, o, u) in the active voice, but front vowels (ä, ö, y) in the passive. The conjugation is shown in the verb's own conjugation table.
Conjugation[edit]
Inflection of virkkaa (Kotus type 56/kaivaa and 53/muistaa, kk-k gradation, irregular vowel harmony)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. virkan en virka 1st sing. olen virkkanut en ole virkkanut
2nd sing. virkat et virka 2nd sing. olet virkkanut et ole virkkanut
3rd sing. virkkaa ei virka 3rd sing. on virkkanut ei ole virkkanut
1st plur. virkamme emme virka 1st plur. olemme virkkaneet emme ole virkkaneet
2nd plur. virkatte ette virka 2nd plur. olette virkkaneet ette ole virkkaneet
3rd plur. virkkavat eivät virka 3rd plur. ovat virkkaneet eivät ole virkkaneet
passive virketään ei virketä passive on virketty ei ole virketty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. virkoin en virkkanut 1st sing. olin virkkanut en ollut virkkanut
2nd sing. virkoit et virkkanut 2nd sing. olit virkkanut et ollut virkkanut
3rd sing. virkkoi ei virkkanut 3rd sing. oli virkkanut ei ollut virkkanut
1st plur. virkoimme emme virkkaneet 1st plur. olimme virkkaneet emme olleet virkkaneet
2nd plur. virkoitte ette virkkaneet 2nd plur. olitte virkkaneet ette olleet virkkaneet
3rd plur. virkkoivat eivät virkkaneet 3rd plur. olivat virkkaneet eivät olleet virkkaneet
passive virkettiin ei virketty passive oli virketty ei ollut virketty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. virkkaisin en virkkaisi 1st sing. olisin virkkanut en olisi virkkanut
2nd sing. virkkaisit et virkkaisi 2nd sing. olisit virkkanut et olisi virkkanut
3rd sing. virkkaisi ei virkkaisi 3rd sing. olisi virkkanut ei olisi virkkanut
1st plur. virkkaisimme emme virkkaisi 1st plur. olisimme virkkaneet emme olisi virkkaneet
2nd plur. virkkaisitte ette virkkaisi 2nd plur. olisitte virkkaneet ette olisi virkkaneet
3rd plur. virkkaisivat eivät virkkaisi 3rd plur. olisivat virkkaneet eivät olisi virkkaneet
passive virkettäisiin ei virkettäisi passive olisi virketty ei olisi virketty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. virka älä virka 2nd sing. ole virkkanut älä ole virkkanut
3rd sing. virkkakoon älköön virkkako 3rd sing. olkoon virkkanut älköön olko virkkanut
1st plur. virkkakaamme älkäämme virkkako 1st plur. olkaamme virkkaneet älkäämme olko virkkaneet
2nd plur. virkkakaa älkää virkkako 2nd plur. olkaa virkkaneet älkää olko virkkaneet
3rd plur. virkkakoot älkööt virkkako 3rd plur. olkoot virkkaneet älkööt olko virkkaneet
passive virkettäköön älköön virkettäkö passive olkoon virketty älköön olko virketty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. virkkanen en virkkane 1st sing. lienen virkkanut en liene virkkanut
2nd sing. virkkanet et virkkane 2nd sing. lienet virkkanut et liene virkkanut
3rd sing. virkkanee ei virkkane 3rd sing. lienee virkkanut ei liene virkkanut
1st plur. virkkanemme emme virkkane 1st plur. lienemme virkkaneet emme liene virkkaneet
2nd plur. virkkanette ette virkkane 2nd plur. lienette virkkaneet ette liene virkkaneet
3rd plur. virkkanevat eivät virkkane 3rd plur. lienevät virkkaneet eivät liene virkkaneet
passive virkettäneen ei virkettäne passive lienee virketty ei liene virketty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st virkkaa present virkkava virkettävä
long 1st2 virkkaakseen past virkkanut virketty
2nd inessive1 virkkaessa virkettäessä agent1, 3 virkkama
instructive virkkaen negative virkkamaton
3rd inessive virkkamassa 1) Usually with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative virkkamasta
illative virkkamaan
adessive virkkamalla
abessive virkkamatta
instructive virkkaman virkettämän
4th nominative virkkaminen
partitive virkkamista
5th2 virkkamaisillaan
Synonyms[edit]

Etymology 2[edit]

Pronunciation[edit]

  • Hyphenation: virk‧kaa
  • Rhymes: sirkkaa
  • IPA(key): /ˈvirkːɑː/

Verb[edit]

virkkaa

  1. Third-person singular indicative present form of virkata.
    Hän virkkaa.
    S/he crochets.

Pronunciation[edit]

  • Hyphenation: virk‧kaa
  • IPA(key): /ˈvirkːɑː(ʔ)/

Verb[edit]

virkkaa

  1. Indicative present connegative form of virkata.
    (Minä) en/ (Sinä) et/ Hän ei/ (Me) emme/ (Te) ette/ He eivät virkkaa.
    I/You/We/You/They don't / She/He doesn't crochet.
  2. Second-person singular imperative present form of virkata.
    Virkkaa!
    Crochet!
  3. Second-person singular imperative present connegative form of virkata.
    Älä virkkaa!
    Don't crochet!

Anagrams[edit]