Saksa

See also: saksa

Finnish

Etymology

Borrowed from Old Saxon Sahso (“a Saxon, a Low German”), a tribe/people inhabiting northern Germany (not to be confused with modern Saxony). Germans in general were identified with (Old) Saxons because contact with the German-speaking countries happened at first mainly via the Baltic Sea with people speaking Low German. Ultimately from Proto-West Germanic *sahsō. Cognate with Estonian Saksamaa (literally “Saxon land”).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsɑksɑ/, [ˈs̠ɑ̝ks̠ɑ̝]

• Audio:

  (file)

• Rhymes: -ɑksɑ
• Syllabification^(key): Sak‧sa

Proper noun

Saksa

1. Germany

   Synonyms: Saksanmaa, (historical) Germania

2. a surname

Usage notes

• Exceptionally, the country name Saksa (“Germany”) has a plural as from 1949 to 1990 there were two German states: Länsi-Saksa (“West Germany”) and Itä-Saksa (“East Germany”).

Declension

Inflection of Saksa (Kotus type 9/kala, no gradation)
nominative		Saksa	Saksat
genitive		Saksan	Saksojen
partitive		Saksaa	Saksoja
illative		Saksaan	Saksoihin
		singular	plural
nominative		Saksa	Saksat
accusative	nom.	Saksa	Saksat
	gen.	Saksan
genitive		Saksan	Saksojen Saksainrare
partitive		Saksaa	Saksoja
inessive		Saksassa	Saksoissa
elative		Saksasta	Saksoista
illative		Saksaan	Saksoihin
adessive		Saksalla	Saksoilla
ablative		Saksalta	Saksoilta
allative		Saksalle	Saksoille
essive		Saksana	Saksoina
translative		Saksaksi	Saksoiksi
instructive		—	Saksoin
abessive		Saksatta	Saksoitta
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of Saksa (type kala)

first-person singular possessor singular plural nominative Saksani Saksani accusative nom. Saksani Saksani gen. Saksani genitive Saksani Saksojeni Saksainirare partitive Saksaani Saksojani inessive Saksassani Saksoissani elative Saksastani Saksoistani illative Saksaani Saksoihini adessive Saksallani Saksoillani ablative Saksaltani Saksoiltani allative Saksalleni Saksoilleni essive Saksanani Saksoinani translative Saksakseni Saksoikseni instructive — — abessive Saksattani Saksoittani comitative — Saksoineni second-person singular possessor singular plural nominative Saksasi Saksasi accusative nom. Saksasi Saksasi gen. Saksasi genitive Saksasi Saksojesi Saksaisirare partitive Saksaasi Saksojasi inessive Saksassasi Saksoissasi elative Saksastasi Saksoistasi illative Saksaasi Saksoihisi adessive Saksallasi Saksoillasi ablative Saksaltasi Saksoiltasi allative Saksallesi Saksoillesi essive Saksanasi Saksoinasi translative Saksaksesi Saksoiksesi instructive — — abessive Saksattasi Saksoittasi comitative — Saksoinesi first-person plural possessor singular plural nominative Saksamme Saksamme accusative nom. Saksamme Saksamme gen. Saksamme genitive Saksamme Saksojemme Saksaimmerare partitive Saksaamme Saksojamme inessive Saksassamme Saksoissamme elative Saksastamme Saksoistamme illative Saksaamme Saksoihimme adessive Saksallamme Saksoillamme ablative Saksaltamme Saksoiltamme allative Saksallemme Saksoillemme essive Saksanamme Saksoinamme translative Saksaksemme Saksoiksemme instructive — — abessive Saksattamme Saksoittamme comitative — Saksoinemme second-person plural possessor singular plural nominative Saksanne Saksanne accusative nom. Saksanne Saksanne gen. Saksanne genitive Saksanne Saksojenne Saksainnerare partitive Saksaanne Saksojanne inessive Saksassanne Saksoissanne elative Saksastanne Saksoistanne illative Saksaanne Saksoihinne adessive Saksallanne Saksoillanne ablative Saksaltanne Saksoiltanne allative Saksallenne Saksoillenne essive Saksananne Saksoinanne translative Saksaksenne Saksoiksenne instructive — — abessive Saksattanne Saksoittanne comitative — Saksoinenne third-person possessor singular plural nominative Saksansa Saksansa accusative nom. Saksansa Saksansa gen. Saksansa genitive Saksansa Saksojensa Saksainsarare partitive Saksaansa Saksojaan Saksojansa inessive Saksassaan Saksassansa Saksoissaan Saksoissansa elative Saksastaan Saksastansa Saksoistaan Saksoistansa illative Saksaansa Saksoihinsa adessive Saksallaan Saksallansa Saksoillaan Saksoillansa ablative Saksaltaan Saksaltansa Saksoiltaan Saksoiltansa allative Saksalleen Saksallensa Saksoilleen Saksoillensa essive Saksanaan Saksanansa Saksoinaan Saksoinansa translative Saksakseen Saksaksensa Saksoikseen Saksoiksensa instructive — — abessive Saksattaan Saksattansa Saksoittaan Saksoittansa comitative — Saksoineen Saksoinensa

Derived terms

Derived terms

• kamasaksa
• saksa
• saksalainen
• saksanhirvi
• saksankumina
• saksankuusi
• saksanpaimenkoira
• saksanpolkka
• saksanpähkinä
• saksansämpylä
• Saksan liittotasavalta
• siansaksa

See also

• Itä-Saksa
• Länsi-Saksa

Anagrams

• kassa

Ingrian

Saksan kartta.

Etymology

From saksa. Akin to Finnish Saksa.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈsɑksɑ/, [ˈs̠ɑks̠]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈsɑksɑ/, [ˈʃɑkʃɑ]
• Rhymes: -ɑks, -ɑksɑ
• Hyphenation: sak‧sa

Proper noun

Saksa

1. Germany (a country in Europe)

Declension

Declension of Saksa (type 3/kana, no gradation)
	singular	plural
nominative	Saksa	—
genitive	Saksan	—
partitive	Saksaa	—
illative	Saksaa	—
inessive	Saksaas	—
elative	Saksast	—
allative	Saksalle	—
adessive	Saksaal	—
ablative	Saksalt	—
translative	Saksaks	—
essive	Saksanna, Saksaan	—
exessive1)	Saksant	—
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• L. G. Terehova; V. G. Erdeli (1936), P. I. Maksimov and N. A. Iljin, transl., Geografia: oppikirja iƶoroin alkușkoulun neljättä klaassaa vart (toine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 46