kone

From Wiktionary, the free dictionary
Archived revision by Tropylium (talk | contribs) as of 21:21, 31 October 2019.
Jump to navigation Jump to search
See also: Kone, kõne, kóneʼ, and koně

Danish

Etymology

From Old Norse kona, from Proto-Germanic *kwenǭ, from Proto-Indo-European *gʷḗn.

Pronunciation

  • IPA(key): /koːnə/, [ˈkʰoːnə]

Noun

kone c (singular definite konen, plural indefinite koner)

  1. wife (married woman)
  2. woman

Inflection

Derived terms


Finnish

Etymology

Lua error: The template Template:PIE root does not use the parameter(s):
2=ǵneh₃
Please see Module:checkparams for help with this warning.

(deprecated template usage)

From Lua error in Module:parameters at line 331: Parameter 2 should be a valid language or etymology language code; the value "fiu-fin-pro" is not valid. See WT:LOL and WT:LOL/E., from Pre-Finnic *konïš, borrowed from Pre-Germanic *gn̥ni̯o- (later Proto-Germanic *kunją (omen, portent, miracle)), from Proto-Indo-European *ǵneh₃-. Cognates include Old Norse kyn (wonder). The original meaning in Finnish was 'magic', from which only recently 'machine'.[1] Compare with Karelian koneh (magic) and konehtie (to conjure).

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkoneˣ/, [ˈko̞ne̞(ʔ)]
  • Rhymes: -e
  • Hyphenation: ko‧ne

Noun

kone

  1. machine
  2. appliance (apparatus or device, typically powered electrically, used in homes to perform domestic functions)
    kodinkone, kotitalouskone -- household appliance
  3. Short for lentokone (airplane).
  4. Short for tietokone (computer).

Declension

Inflection of kone (Kotus type 48/hame, no gradation)
nominative kone koneet
genitive koneen koneiden
koneitten
partitive konetta koneita
illative koneeseen koneisiin
koneihin
singular plural
nominative kone koneet
accusative nom. kone koneet
gen. koneen
genitive koneen koneiden
koneitten
partitive konetta koneita
inessive koneessa koneissa
elative koneesta koneista
illative koneeseen koneisiin
koneihin
adessive koneella koneilla
ablative koneelta koneilta
allative koneelle koneille
essive koneena koneina
translative koneeksi koneiksi
abessive koneetta koneitta
instructive konein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kone (Kotus type 48/hame, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative koneeni koneeni
accusative nom. koneeni koneeni
gen. koneeni
genitive koneeni koneideni
koneitteni
partitive konettani koneitani
inessive koneessani koneissani
elative koneestani koneistani
illative koneeseeni koneisiini
koneihini
adessive koneellani koneillani
ablative koneeltani koneiltani
allative koneelleni koneilleni
essive koneenani koneinani
translative koneekseni koneikseni
abessive koneettani koneittani
instructive
comitative koneineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative koneesi koneesi
accusative nom. koneesi koneesi
gen. koneesi
genitive koneesi koneidesi
koneittesi
partitive konettasi koneitasi
inessive koneessasi koneissasi
elative koneestasi koneistasi
illative koneeseesi koneisiisi
koneihisi
adessive koneellasi koneillasi
ablative koneeltasi koneiltasi
allative koneellesi koneillesi
essive koneenasi koneinasi
translative koneeksesi koneiksesi
abessive koneettasi koneittasi
instructive
comitative koneinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative koneemme koneemme
accusative nom. koneemme koneemme
gen. koneemme
genitive koneemme koneidemme
koneittemme
partitive konettamme koneitamme
inessive koneessamme koneissamme
elative koneestamme koneistamme
illative koneeseemme koneisiimme
koneihimme
adessive koneellamme koneillamme
ablative koneeltamme koneiltamme
allative koneellemme koneillemme
essive koneenamme koneinamme
translative koneeksemme koneiksemme
abessive koneettamme koneittamme
instructive
comitative koneinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative koneenne koneenne
accusative nom. koneenne koneenne
gen. koneenne
genitive koneenne koneidenne
koneittenne
partitive konettanne koneitanne
inessive koneessanne koneissanne
elative koneestanne koneistanne
illative koneeseenne koneisiinne
koneihinne
adessive koneellanne koneillanne
ablative koneeltanne koneiltanne
allative koneellenne koneillenne
essive koneenanne koneinanne
translative koneeksenne koneiksenne
abessive koneettanne koneittanne
instructive
comitative koneinenne
third-person possessor
singular plural
nominative koneensa koneensa
accusative nom. koneensa koneensa
gen. koneensa
genitive koneensa koneidensa
koneittensa
partitive konettaan
konettansa
koneitaan
koneitansa
inessive koneessaan
koneessansa
koneissaan
koneissansa
elative koneestaan
koneestansa
koneistaan
koneistansa
illative koneeseensa koneisiinsa
koneihinsa
adessive koneellaan
koneellansa
koneillaan
koneillansa
ablative koneeltaan
koneeltansa
koneiltaan
koneiltansa
allative koneelleen
koneellensa
koneilleen
koneillensa
essive koneenaan
koneenansa
koneinaan
koneinansa
translative koneekseen
koneeksensa
koneikseen
koneiksensa
abessive koneettaan
koneettansa
koneittaan
koneittansa
instructive
comitative koneineen
koneinensa

Synonyms

Derived terms

Compounds

References

Anagrams


Hiri Motu

Noun

kone

  1. beach, shore

Norwegian Bokmål

Etymology

From Old Norse kona

Pronunciation

This entry needs pronunciation information. If you are familiar with the IPA then please add some!

Noun

kone m or f (definite singular kona or konen, indefinite plural koner, definite plural konene)

  1. housewife; mistress of the house
  2. wife

Synonyms

Derived terms

References


Norwegian Nynorsk

Etymology

From Old Norse kona

Noun

kone f (definite singular kona, indefinite plural koner, definite plural konene)

  1. housewife; mistress of the house
  2. wife

Synonyms

Derived terms

References