tamma

See also: tamma' and tammá

Bavarian

Alternative forms

• damma (alternative spelling)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈd̥ɑmɐ/

Verb

tamma

1. Contraction of tan ma (“do we”).

Cochimi

Noun

tamma

1. man.

Finnish

Etymology

Borrowed from Late Old Swedish tamm (“tame”).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtɑmːɑ/, [ˈt̪ɑ̝mːɑ̝]
• Rhymes: -ɑmːɑ
• Syllabification^(key): tam‧ma

Noun

tamma

1. mare (adult female horse)

Declension

Inflection of tamma (Kotus type 9/kala, no gradation)
nominative		tamma	tammat
genitive		tamman	tammojen
partitive		tammaa	tammoja
illative		tammaan	tammoihin
		singular	plural
nominative		tamma	tammat
accusative	nom.	tamma	tammat
	gen.	tamman
genitive		tamman	tammojen tammainrare
partitive		tammaa	tammoja
inessive		tammassa	tammoissa
elative		tammasta	tammoista
illative		tammaan	tammoihin
adessive		tammalla	tammoilla
ablative		tammalta	tammoilta
allative		tammalle	tammoille
essive		tammana	tammoina
translative		tammaksi	tammoiksi
abessive		tammatta	tammoitta
instructive		—	tammoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of tamma (Kotus type 9/kala, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative tammani tammani accusative nom. tammani tammani gen. tammani genitive tammani tammojeni tammainirare partitive tammaani tammojani inessive tammassani tammoissani elative tammastani tammoistani illative tammaani tammoihini adessive tammallani tammoillani ablative tammaltani tammoiltani allative tammalleni tammoilleni essive tammanani tammoinani translative tammakseni tammoikseni abessive tammattani tammoittani instructive — — comitative — tammoineni second-person singular possessor singular plural nominative tammasi tammasi accusative nom. tammasi tammasi gen. tammasi genitive tammasi tammojesi tammaisirare partitive tammaasi tammojasi inessive tammassasi tammoissasi elative tammastasi tammoistasi illative tammaasi tammoihisi adessive tammallasi tammoillasi ablative tammaltasi tammoiltasi allative tammallesi tammoillesi essive tammanasi tammoinasi translative tammaksesi tammoiksesi abessive tammattasi tammoittasi instructive — — comitative — tammoinesi first-person plural possessor singular plural nominative tammamme tammamme accusative nom. tammamme tammamme gen. tammamme genitive tammamme tammojemme tammaimmerare partitive tammaamme tammojamme inessive tammassamme tammoissamme elative tammastamme tammoistamme illative tammaamme tammoihimme adessive tammallamme tammoillamme ablative tammaltamme tammoiltamme allative tammallemme tammoillemme essive tammanamme tammoinamme translative tammaksemme tammoiksemme abessive tammattamme tammoittamme instructive — — comitative — tammoinemme second-person plural possessor singular plural nominative tammanne tammanne accusative nom. tammanne tammanne gen. tammanne genitive tammanne tammojenne tammainnerare partitive tammaanne tammojanne inessive tammassanne tammoissanne elative tammastanne tammoistanne illative tammaanne tammoihinne adessive tammallanne tammoillanne ablative tammaltanne tammoiltanne allative tammallenne tammoillenne essive tammananne tammoinanne translative tammaksenne tammoiksenne abessive tammattanne tammoittanne instructive — — comitative — tammoinenne third-person possessor singular plural nominative tammansa tammansa accusative nom. tammansa tammansa gen. tammansa genitive tammansa tammojensa tammainsarare partitive tammaansa tammojaan tammojansa inessive tammassaan tammassansa tammoissaan tammoissansa elative tammastaan tammastansa tammoistaan tammoistansa illative tammaansa tammoihinsa adessive tammallaan tammallansa tammoillaan tammoillansa ablative tammaltaan tammaltansa tammoiltaan tammoiltansa allative tammalleen tammallensa tammoilleen tammoillensa essive tammanaan tammanansa tammoinaan tammoinansa translative tammakseen tammaksensa tammoikseen tammoiksensa abessive tammattaan tammattansa tammoittaan tammoittansa instructive — — comitative — tammoineen tammoinensa

Derived terms

compounds

• aasintamma
• aasitamma
• siitostamma
• tammahevonen

 

See also

• ori
• varsa

Further reading

• “tamma”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Ingrian

Tamma ja hänen varsa.

Etymology

Ultimately from Swedish tam (“tame”), possibly via Finnish tamma.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈtɑmːɑ/, [ˈtɑmː]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈtɑmːɑ/, [ˈtɑmːɑ]
• Rhymes: -ɑmː, -ɑmːɑ
• Hyphenation: tam‧ma

Noun

tamma

1. mare

Declension

Declension of tamma (type 3/kana, no gradation)
	singular	plural
nominative	tamma	tammat
genitive	tamman	tammoin
partitive	tammaa	tammoja
illative	tammaa	tammoi
inessive	tammaas	tammois
elative	tammast	tammoist
allative	tammalle	tammoille
adessive	tammaal	tammoil
ablative	tammalt	tammoilt
translative	tammaks	tammoiks
essive	tammanna, tammaan	tammoinna, tammoin
exessive1)	tammant	tammoint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Coordinate terms

• (female horse): ori, jaati, uve (“stallion”)

Derived terms

• tammahepoin

 

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 571

Karelian

Etymology

From Swedish tam. Akin to Finnish tamma

Noun

tamma

1. mare (adult female horse)

Maltese

Root
t-m-’
3 terms

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtam.ma/

Verb

tamma (imperfect jtamma, past participle mtamma)

1. to raise one's hopes

Conjugation

Conjugation of tamma
		singular				plural
		1st person	2nd person	3rd person		1st person	2nd person	3rd person
perfect	m	tammejt	tammejt	tamma		tammejna	tammejtu	tammew
	f			tammiet
imperfect	m	ntammi	ttammi	jtammi		ntammu	ttammu	jtammu
	f			ttammi
imperative			tammi				tammu