tempoa

Finnish

Etymology 1

temmata +‎ -oa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtempoɑˣ/, [ˈt̪e̞mpo̞ɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -empoɑ
• Syllabification^(key): tem‧po‧a

Verb

tempoa

1. to tear at (to pull something violently and repeatedly as in an attempt to tear it apart or break loose of it)

   Hevonen tempoi valjaissaan.

   The horse tore at its harness.

Conjugation

Inflection of tempoa (Kotus type 52*H/sanoa, mp-mm gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		temmon	en temmo	1st sing.	olen temponut	en ole temponut
2nd sing.		temmot	et temmo	2nd sing.	olet temponut	et ole temponut
3rd sing.		tempoo	ei temmo	3rd sing.	on temponut	ei ole temponut
1st plur.		temmomme	emme temmo	1st plur.	olemme temponeet	emme ole temponeet
2nd plur.		temmotte	ette temmo	2nd plur.	olette temponeet	ette ole temponeet
3rd plur.		tempovat	eivät temmo	3rd plur.	ovat temponeet	eivät ole temponeet
passive		temmotaan	ei temmota	passive	on temmottu	ei ole temmottu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		temmoin	en temponut	1st sing.	olin temponut	en ollut temponut
2nd sing.		temmoit	et temponut	2nd sing.	olit temponut	et ollut temponut
3rd sing.		tempoi	ei temponut	3rd sing.	oli temponut	ei ollut temponut
1st plur.		temmoimme	emme temponeet	1st plur.	olimme temponeet	emme olleet temponeet
2nd plur.		temmoitte	ette temponeet	2nd plur.	olitte temponeet	ette olleet temponeet
3rd plur.		tempoivat	eivät temponeet	3rd plur.	olivat temponeet	eivät olleet temponeet
passive		temmottiin	ei temmottu	passive	oli temmottu	ei ollut temmottu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		tempoisin	en tempoisi	1st sing.	olisin temponut	en olisi temponut
2nd sing.		tempoisit	et tempoisi	2nd sing.	olisit temponut	et olisi temponut
3rd sing.		tempoisi	ei tempoisi	3rd sing.	olisi temponut	ei olisi temponut
1st plur.		tempoisimme	emme tempoisi	1st plur.	olisimme temponeet	emme olisi temponeet
2nd plur.		tempoisitte	ette tempoisi	2nd plur.	olisitte temponeet	ette olisi temponeet
3rd plur.		tempoisivat	eivät tempoisi	3rd plur.	olisivat temponeet	eivät olisi temponeet
passive		temmottaisiin	ei temmottaisi	passive	olisi temmottu	ei olisi temmottu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		temmo	älä temmo	2nd sing.	—	—
3rd sing.		tempokoon	älköön tempoko	3rd sing.	olkoon temponut	älköön olko temponut
1st plur.		tempokaamme	älkäämme tempoko	1st plur.	—	—
2nd plur.		tempokaa	älkää tempoko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		tempokoot	älkööt tempoko	3rd plur.	olkoot temponeet	älkööt olko temponeet
passive		temmottakoon	älköön temmottako	passive	olkoon temmottu	älköön olko temmottu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		temponen	en tempone	1st sing.	lienen temponut	en liene temponut
2nd sing.		temponet	et tempone	2nd sing.	lienet temponut	et liene temponut
3rd sing.		temponee	ei tempone	3rd sing.	lienee temponut	ei liene temponut
1st plur.		temponemme	emme tempone	1st plur.	lienemme temponeet	emme liene temponeet
2nd plur.		temponette	ette tempone	2nd plur.	lienette temponeet	ette liene temponeet
3rd plur.		temponevat	eivät tempone	3rd plur.	lienevät temponeet	eivät liene temponeet
passive		temmottaneen	ei temmottane	passive	lienee temmottu	ei liene temmottu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		tempoa		present	tempova	temmottava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st tempoakseni tempoaksemme 2nd tempoaksesi tempoaksenne 3rd tempoakseen tempoaksensa		past	temponut	temmottu
2nd	inessive2	tempoessa	temmottaessa	agent4	tempoma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st tempoessani tempoessamme 2nd tempoessasi tempoessanne 3rd tempoessaan tempoessansa		negative	tempomaton
	instructive	tempoen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	tempomassa	—
	elative	tempomasta	—
	illative	tempomaan	—
	adessive	tempomalla	—
	abessive	tempomatta	—
	instructive	tempoman	temmottaman
4th3	verbal noun	tempominen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st tempomaisillani tempomaisillamme 2nd tempomaisillasi tempomaisillanne 3rd tempomaisillaan tempomaisillansa

Synonyms

• kiskoa
• riuhtoa

Derived terms

• rimpuilla
• temmonta
• tempoilla (frequentative)

 

Related terms

• tempaista

Further reading

• “tempoa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtempoɑ/, [ˈt̪e̞mpo̞ɑ̝]
• Rhymes: -empoɑ
• Syllabification^(key): tem‧po‧a

Noun

tempoa

1. partitive singular of tempo

Ingrian

Etymology

From temmata (“to pull”) +‎ -oa. Akin to Finnish tempoa.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈtempoɑ/, [ˈte̞mpo̞]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈtempojɑ/, [ˈte̞mpo̞jɑ]
• Rhymes: -empoː, -empojɑ
• Hyphenation: tem‧po‧a

Verb

tempoa

1. (transitive) to pull

Conjugation

Conjugation of tempoa (type 1/ampua, mp-mm gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	temmon	en temmo	1st singular	oon tempont, oon temponut	en oo tempont, en oo temponut
2nd singular	temmot	et temmo	2nd singular	oot tempont, oot temponut	et oo tempont, et oo temponut
3rd singular	tempoo	ei temmo	3rd singular	ono tempont, ono temponut	ei oo tempont, ei oo temponut
1st plural	temmomma	emmä temmo	1st plural	oomma temponeet	emmä oo temponeet
2nd plural	temmotta	että temmo	2nd plural	ootta temponeet	että oo temponeet
3rd plural	tempoot1), tempovat2), temmotaa	evät temmo, ei temmota	3rd plural	ovat temponeet	evät oo temponeet, ei oo temmottu
impersonal	temmotaa	ei temmota	impersonal	ono temmottu	ei oo temmottu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	temmoin	en tempont, en temponut	1st singular	olin tempont, olin temponut	en olt tempont, en olt temponut
2nd singular	temmoit	et tempont, et temponut	2nd singular	olit tempont, olit temponut	et olt tempont, et olt temponut
3rd singular	tempoi	ei tempont, ei temponut	3rd singular	oli tempont, oli temponut	ei olt tempont, ei olt temponut
1st plural	temmoimma	emmä temponeet	1st plural	olimma temponeet	emmä olleet temponeet
2nd plural	temmoitta	että temponeet	2nd plural	olitta temponeet	että olleet temponeet
3rd plural	tempoit1), tempoivat2), temmottii	evät temponeet, ei temmottu	3rd plural	olivat temponeet	evät olleet temponeet, ei olt temmottu
impersonal	temmottii	ei temmottu	impersonal	oli temmottu	ei olt temmottu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	tempoisin	en tempois	1st singular	olisin tempont, olisin temponut	en olis tempont, en olis temponut
2nd singular	tempoisit, tempoist1)	et tempois	2nd singular	olisit tempont, olisit temponut	et olis tempont, et olis temponut
3rd singular	tempois	ei tempois	3rd singular	olis tempont, olis temponut	ei olis tempont, ei olis temponut
1st plural	tempoisimma	emmä tempois	1st plural	olisimma temponeet	emmä olis temponeet
2nd plural	tempoisitta	että tempois	2nd plural	olisitta temponeet	että olis temponeet
3rd plural	tempoisiit1), tempoisivat2), temmottais	evät tempois, ei temmottais	3rd plural	olisivat temponeet	evät olis temponeet, ei olis temmottu
impersonal	temmottais	ei temmottais	impersonal	olis temmottu	ei olis temmottu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	temmo	elä temmo	2nd singular	oo tempont, oo temponut	elä oo tempont, elä oo temponut
3rd singular	tempokoo	elköö tempoko	3rd singular	olkoo tempont, olkoo temponut	elköö olko tempont, elköö olko temponut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	tempokaa	elkää tempoko	2nd plural	olkaa temponeet	elkää olko temponeet
3rd plural	tempokoot	elkööt tempoko, elköö temmottako	3rd plural	olkoot temponeet	elkööt olko temponeet, elköö olko temmottu
impersonal	temmottakkoo	elköö temmottako	impersonal	olkoo temmottu	elköö olko temmottu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	temponen	en tempone
2nd singular	temponet	et tempone
3rd singular	temponoo	ei tempone
1st plural	temponemma	emmä tempone
2nd plural	temponetta	että tempone
3rd plural	temponoot	evät tempone, ei temmottane
impersonal	temmottannoo	ei temmottane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		tempoa	present	tempova	temmottava
2nd	inessive	tempojees	past	tempont, temponut	temmottu
	instructive	tempoen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (tempokaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	tempomaa
	inessive	tempomaas
	elative	tempomast
	abessive	tempomata
4th	nominative	tempomiin
	partitive	tempomista, tempomist

Synonyms

• vettää, veittää, temmata

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 581

Norwegian Bokmål

Alternative forms

• tempiene
• tempoene

Noun

tempoa n

1. definite plural of tempo

Norwegian Nynorsk

Noun

tempoa n

1. definite plural of tempo