kuusi

See also: Kuusi

Finnish

Finnish numbers ^(edit)

	60
←  5	6	7  →
Cardinal: kuusi     Colloquial counting form: kuu     Ordinal: kuudes     Colloquial ordinal: kuukki     Ordinal abbreviation: 6., 6:s     Digit name: kuutonen     Adverbial: kuudesti     Multiplier: kuusinkertainen     Fractional: kuudesosa, kuudennes
Finnish Wikipedia article on 6

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkuːsi/, [ˈkuːs̠i]
• Rhymes: -uːsi
• Syllabification^(key): kuu‧si

Etymology 1

From Proto-Finnic *kuuci, from Proto-Finno-Ugric *kutte. Cognates include Estonian kuus, Erzya кото (koto), Khanty хәт (xət), Mansi хо̄т (hōt), Hungarian hat.

Numeral

kuusi

1. six

   kuusi kuusta joulukuussa ― six spruce trees in December

Usage notes

• See Appendix:Finnish numbers.

Declension

Inflection of kuusi (Kotus type 27*F/käsi, t-d gradation)
nominative		kuusi	kuudet
genitive		kuuden	kuusien
partitive		kuutta	kuusia
illative		kuuteen	kuusiin
		singular	plural
nominative		kuusi	kuudet
accusative	nom.	kuusi	kuudet
	gen.	kuuden
genitive		kuuden	kuusien kuuttenrare
partitive		kuutta	kuusia
inessive		kuudessa	kuusissa
elative		kuudesta	kuusista
illative		kuuteen	kuusiin
adessive		kuudella	kuusilla
ablative		kuudelta	kuusilta
allative		kuudelle	kuusille
essive		kuutena	kuusina
translative		kuudeksi	kuusiksi
instructive		—	—
abessive		kuudetta	kuusitta
comitative		—	kuusine

Derived terms

Derived terms

• kuudennes
• kuudes
• kuusikko
• kuusikymmentä
• kuusitoista

Compounds

• iltakuusi
• kuusikanta
• kuusikulmio
• kuusikymmentä
• kuusimitta
• kuusisataa
• kuusitahokas
• kuusitoista
• kuusivuotias

Further reading

• "2. kuusi" in Kielitoimiston sanakirja (Dictionary of Contemporary Finnish).

Etymology 2

From Proto-Finnic *kuusi, from Proto-Uralic *kowse. Cognates include Estonian kuusk, Erzya куз (kuz).

Noun

kuusi

1. spruce (any tree in the genus Picea)

   Kuusi on valtapuulaji noin kolmasosassa Suomen metsiä.

   Spruce is the dominating tree in about one third of Finnish forests.

2. Norway spruce, Picea abies
3. spruce (wood of spruce)

   Perinteisesti puulattiat tehtiin kuusesta.

   Traditionally the wooden floors were made of spruce.

   Sinulla on kaunis kuusipöytä.

   You have a beautiful spruce table.

Usage notes

The Norway spruce is usually referred to simply as kuusi, as it is the only spruce species that grows naturally in Finland.

Declension

Inflection of kuusi (Kotus type 24/uni, no gradation)
nominative		kuusi	kuuset
genitive		kuusen	kuusien kuusten
partitive		kuusta	kuusia
illative		kuuseen	kuusiin
		singular	plural
nominative		kuusi	kuuset
accusative	nom.	kuusi	kuuset
	gen.	kuusen
genitive		kuusen	kuusien kuusten
partitive		kuusta	kuusia
inessive		kuusessa	kuusissa
elative		kuusesta	kuusista
illative		kuuseen	kuusiin
adessive		kuusella	kuusilla
ablative		kuuselta	kuusilta
allative		kuuselle	kuusille
essive		kuusena	kuusina
translative		kuuseksi	kuusiksi
instructive		—	kuusin
abessive		kuusetta	kuusitta
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kuusi (type uni)

first-person singular possessor singular plural nominative kuuseni kuuseni accusative nom. kuuseni kuuseni gen. kuuseni genitive kuuseni kuusieni kuusteni partitive kuustani kuusiani inessive kuusessani kuusissani elative kuusestani kuusistani illative kuuseeni kuusiini adessive kuusellani kuusillani ablative kuuseltani kuusiltani allative kuuselleni kuusilleni essive kuusenani kuusinani translative kuusekseni kuusikseni instructive — — abessive kuusettani kuusittani comitative — kuusineni second-person singular possessor singular plural nominative kuusesi kuusesi accusative nom. kuusesi kuusesi gen. kuusesi genitive kuusesi kuusiesi kuustesi partitive kuustasi kuusiasi inessive kuusessasi kuusissasi elative kuusestasi kuusistasi illative kuuseesi kuusiisi adessive kuusellasi kuusillasi ablative kuuseltasi kuusiltasi allative kuusellesi kuusillesi essive kuusenasi kuusinasi translative kuuseksesi kuusiksesi instructive — — abessive kuusettasi kuusittasi comitative — kuusinesi first-person plural possessor singular plural nominative kuusemme kuusemme accusative nom. kuusemme kuusemme gen. kuusemme genitive kuusemme kuusiemme kuustemme partitive kuustamme kuusiamme inessive kuusessamme kuusissamme elative kuusestamme kuusistamme illative kuuseemme kuusiimme adessive kuusellamme kuusillamme ablative kuuseltamme kuusiltamme allative kuusellemme kuusillemme essive kuusenamme kuusinamme translative kuuseksemme kuusiksemme instructive — — abessive kuusettamme kuusittamme comitative — kuusinemme second-person plural possessor singular plural nominative kuusenne kuusenne accusative nom. kuusenne kuusenne gen. kuusenne genitive kuusenne kuusienne kuustenne partitive kuustanne kuusianne inessive kuusessanne kuusissanne elative kuusestanne kuusistanne illative kuuseenne kuusiinne adessive kuusellanne kuusillanne ablative kuuseltanne kuusiltanne allative kuusellenne kuusillenne essive kuusenanne kuusinanne translative kuuseksenne kuusiksenne instructive — — abessive kuusettanne kuusittanne comitative — kuusinenne third-person possessor singular plural nominative kuusensa kuusensa accusative nom. kuusensa kuusensa gen. kuusensa genitive kuusensa kuusiensa kuustensa partitive kuustaan kuustansa kuusiaan kuusiansa inessive kuusessaan kuusessansa kuusissaan kuusissansa elative kuusestaan kuusestansa kuusistaan kuusistansa illative kuuseensa kuusiinsa adessive kuusellaan kuusellansa kuusillaan kuusillansa ablative kuuseltaan kuuseltansa kuusiltaan kuusiltansa allative kuuselleen kuusellensa kuusilleen kuusillensa essive kuusenaan kuusenansa kuusinaan kuusinansa translative kuusekseen kuuseksensa kuusikseen kuusiksensa instructive — — abessive kuusettaan kuusettansa kuusittaan kuusittansa comitative — kuusineen kuusinensa

Synonyms

• (Picea abies): metsäkuusi, euroopankuusi; näre (especially a young tree); kuusipuu (poetic)
• (wood material): kuusipuu

Derived terms

• kuusikko
• kuusinen
• kuusipuinen

Compounds

• aarnikuusi
• aarniokuusi
• euroopankuusi
• harjakuusi
• hevonkuusi
• hopeakuusi
• jalokuusi
• joulukuusi
• kitukuusi
• korpikuusi
• kuusenhako
• kuusenhavu
• kuusenjalka
• kuusenkerkkä
• kuusenkynsikääpä
• kuusenkynttilä
• kuusenkäpy
• kuusenkääpä
• kuusenleppärousku
• kuusennaava
• kuusenneulanen
• kuusenneulasnahikas
• kuusennäre
• kuusenpunikkitatti
• kuusensuomuorakas
• kuusensuopursuruoste
• kuusiaita
• kuusihalko
• kuusijuhla
• kuusilauta
• kuusimetsä
• kuusipeura
• kuusipuu
• kuusivaras
• kuusivarkaus
• käärmekuusi
• lehtikuusi
• marjakuusi
• metsäkuusi
• okakuusi
• pöytäkuusi
• saksankuusi

 

Further reading

• "1. kuusi" in Kielitoimiston sanakirja (Dictionary of Contemporary Finnish).

Etymology 3

Noun

kuusi

1. inflection of kuu:
   1. second-person singular possessive form of nominative/genitive singular
   2. second-person singular possessive form of nominative/accusative plural

Ingrian

Kuusi.

Etymology

From Proto-Finnic *kuusi, from Proto-Uralic *kowse. Cognates include Finnish kuusi and Estonian kuusk.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈkuːsi/, [ˈkuːz̠]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈkuːsi/, [ˈkuːʒ̥i]
• Rhymes: -uːs, -uːsi
• Hyphenation: kuu‧si
• Homophone: kuus

Noun

kuusi

1. spruce
   • 1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 28:

     Petäjä, kuusi, leppä.

     A pine, a spruce, an alder.

Declension

Declension of kuusi (type 5/keeli, no gradation)
	singular	plural
nominative	kuusi	kuuset
genitive	kuusen	kuusiin, kuusiloin
partitive	kuusta, kuust	kuusia, kuusiloja
illative	kuusee	kuusii, kuusiloihe
inessive	kuusees	kuusiis, kuusilois
elative	kuusest	kuusist, kuusiloist
allative	kuuselle	kuusille, kuusiloille
adessive	kuuseel	kuusiil, kuusiloil
ablative	kuuselt	kuusilt, kuusiloilt
translative	kuuseks	kuusiks, kuusiloiks
essive	kuusenna, kuuseen	kuusinna, kuusiloinna, kuusiin, kuusiloin
exessive1)	kuusent	kuusint, kuusiloint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Hyponyms

• jolkka (“spruce used in festivities”)

Derived terms

• kuusiriuku
• saksankuusi

 

References

• V. I. Junus (1936) Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[1], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 85
• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 227
• Olga I. Konkova; Nikita A. Dyachkov (2014) Inkeroin Keel: Пособие по Ижорскому Языку‎^[2], →ISBN, page 44

Karelian

Karelian cardinal numbers

<  5	6	7  >
Cardinal : kuusi

Kuusi (2).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkuːsi/

Etymology 1

From Proto-Finnic *kuuci, from Proto-Uralic *kutte. Cognates include Finnish kuusi and Estonian kuus.

Numeral

kuusi

1. six

Declension

Declension of kuusi plural nominative kuusi genitive kuuvven partitive kuutta inessive kuuvvessa elative kuuvvesta illative kuuteh adessive kuuvvella ablative kuuvvelta essive kuutena translative kuuvveksi abessive kuuvvetta

Etymology 2

From Proto-Finnic *kuusi, from Proto-Uralic *kowse. Cognates include Finnish kuusi and Estonian kuusk.

Noun

kuusi (genitive kuuvven, partitive kuutta)

1. spruce

Declension

This entry needs an inflection-table template.

References

• P. M. Zaykov (1999) Грамматика Карельского языка (фонетика и морфология) [Grammar of the Karelian language (phonetics and morphology)], →ISBN, page 52

Votic

Pronunciation

• (Luutsa, Liivtšülä) IPA^(key): /ˈkuːsi/, [ˈkuːsi]
• Rhymes: -uːsi
• Hyphenation: kuu‧si

Etymology 1

From Proto-Finnic *kuusi.

Noun

kuusi

1. spruce

Inflection

Declension of kuusi (type X/tuli, s-z gradation)
	singular	plural
nominative	kuusi, kuus	kuuzõd
genitive	kuuzõ	kuusije, kuusijõ, kuusi
partitive	kuussõ	kuusitõ, kuusi
illative	kuusõ, kuusõsõ	kuusije, kuusijõ, kuusisõ
inessive	kuuzõz	kuusiz
elative	kuuzõssõ	kuusissõ
allative	kuuzõlõ	kuusilõ
adessive	kuuzõllõ	kuusillõ
ablative	kuuzõltõ	kuusiltõ
translative	kuuzõssi	kuusissi
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the terminative is formed by adding the suffix -ssaa to the short illative or the genitive. ***) the comitative is formed by adding the suffix -ka to the genitive.

Etymology 2

Numeral

kuusi

1. Alternative form of kuus

References

• V. Hallap, E. Adler, S. Grünberg, M. Leppik (2012) Vadja keele sõnaraamat [A dictionary of the Votic language]‎^[3], 2nd edition, Tallinn