kuu

See also: kúu, ku'u, kuʻu, and Kuu

Translingual

Etymology

Abbreviation of English Kuskokwim, upper.

Symbol

kuu

1. (international standards) ISO 639-3 language code for Upper Kuskokwim.

See also

• Wiktionary’s coverage of Upper Kuskokwim terms

Estonian

Täiskuu

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkuː/, [ˈkuː]

• Audio:

  (file)

• Rhymes: -uː
• Hyphenation: kuu
• Homophone: q

Etymology 1

From Proto-Finnic *kuu, from Proto-Uralic *kuŋe. Cognates include Finnish kuu, Votic kuu, Livonian kū, Võro kuu, Ingrian kuu, Livvi kuu, Ludian kuu, Veps ku, ? Lule Sami guojijdit (“to rise (of the moon)”), kuojijtit, Erzya ков (kov), Moksha ков (kov), Northern Khanty хўв (hŭw), Hungarian hó, Hungarian hold, Nganasan кичез̌әә (kičežəə), Kamassian ки (ki) and Mator [script needed] (kistit), compare also Northern Yukaghir киндьэ (kind̦e).

Alternative forms

• Kuu

Noun

kuu (genitive kuu, partitive kuud)

1. moon
   1. A large luminous celestial body seen from the Earth at night.

      Kuu kadus pilve taha. ― The Moon disappeared behind a cloud.

   2. A natural satellite of any planet.

      Jupiteri kuud ― the moons of Jupiter

      Synonym: satelliit

2. month
   1. A period of 28 to 31 days, one twelfth of a year.

      Aasta lühim kuu on veebruar. ― The shortest month of the year is February.

   2. Any period of about 30 days.

      umbes kuus kuud tagasi ― about six months ago

Usage notes

Unlike in English, sense 1.1 is lowercased in most informal contexts. As an astronomical term however, it is capitalised (see Kuu).

Declension

Declension of kuu (ÕS type 26i/idee, no gradation)
		singular	plural
nominative		kuu	kuud
accusative	nom.
	gen.	kuu
genitive			kuude
partitive		kuud	kuid kuusid
illative		kuusse	kuudesse kuisse
inessive		kuus	kuudes kuis
elative		kuust	kuudest kuist
allative		kuule	kuudele kuile
adessive		kuul	kuudel kuil
ablative		kuult	kuudelt kuilt
translative		kuuks	kuudeks kuiks
terminative		kuuni	kuudeni
essive		kuuna	kuudena
abessive		kuuta	kuudeta
comitative		kuuga	kuudega

Synonyms

• (a natural satellite): satelliit

Derived terms

adjectives

• igakuine
• igakuune
• kahekuine
• kahekuuline
• kahekuune
• kolmekuine
• kolmekuuline
• kolmekuune
• kuine
• kuuline
• kuune
• mõnekuine
• mõnekuuline
• mõnekuune
• paarikuine
• paarikuuline
• paarikuune

adverbs

• kuiselt
• kuuselt
• kuuti

phrases

• kuu peale saatma
• kuu pealt kukkunud
• kuu vahepäev
• mine kuu peale

Compounds

• aprillikuu
• augustikuu
• detsembrikuu
• elukuu
• heinakuu
• hoogkuu
• hoogtöökuu
• jaanikuine
• jaanikuu
• jaanuarikuu
• juulikuine
• juulikuu
• juunikuine
• juunikuu
• jõulukuu
• jürikuu
• kalendrikuu
• kevadkuu
• kolmkuu
• kooljakuu
• kõrvalkuu
• küünlakuine
• küünlakuu
• küünlalaat
• lehekuu
• lõikuskuu
• lähikuu
• mahlakuu
• maikuu
• mesikuu
• mihklikuu
• märtsikuine
• märtsikuu
• noor kuu
• noorkuu
• novembrikuu
• näärikuu
• oktoobrikuu
• paastukuu
• poolkuu
• poolkuujas
• poolkuuklapike
• poolkuuklapp
• poolkuukujuline
• poolkuusirp
• porikuu
• puhkusekuu
• puhkuskuu
• raseduskuu
• septembrikuu
• suvekuu
• sügiskuu
• sünnikuu
• talvekuu
• tarkusekuu
• teatrikuu
• tiinuskuu
• tähekuu
• täiskuu
• vana kuu
• vanakuu
• vastlakuu
• veebruarikuu
• viinakuu
• õiekuu
• õilmekuu

• kuu-kuult
• kuu-uurija
• kuuaasta
• kuuajaline
• kuuaruanne
• kuukaar
• kuukaart
• kuukabiin
• kuukala
• kuukalender
• kuukaupa
• kuukeskene
• kuuketas
• kuukild
• kuukiri
• kuukress
• kuukulgur
• kuulend
• kuumaastik
• kuumakse
• kuumoodul
• kuupaiste
• kuupaistel
• kuupaisteline
• kuupaistene
• kuupaistes
• kuupakkumine
• kuupalgaline
• kuupalk
• kuupilet
• kuuplaan
• kuupreemia
• kuupuhastus
• kuupäev
• kuupäevaline
• kuupäevaliselt
• kuupäevaraja
• kuupäevastama
• kuupäevaväli
• kuurakett
• kuuriided
• kuuringvaade
• kuusapp
• kuusirp
• kuuteenistus
• kuutoodang
• kuutõbi
• kuutõbine
• kuutõverohi
• kuutöötasu
• kuuuurija
• kuuvaksik
• kuuvalge
• kuuvalgel
• kuuvalges
• kuuvalgus
• kuuvanune
• kuuvarjutus
• kuuviisi
• kuuvikerkaar
• kuuülesanne
• kuuüür
• ostukuupäev
• surmakuupäev
• sünnikuupäev

See also

• kalender
• päev
• aeg
• nädal
• aasta

Gregorian calendar months: Gregoriuse kalendri kuudedit

• jaanuar
• veebruar
• märts
• aprill
• mai
• juuni
• juuli
• august
• september
• oktoober
• november
• detsember

Etymology 2

From Latin kū.

Noun

kuu (genitive kuu, partitive kuud)

1. The name of the Latin-script letter Q/q.

Declension

Declension of kuu (ÕS type 26/koi, no gradation)
		singular	plural
nominative		kuu	kuud
accusative	nom.
	gen.	kuu
genitive			kuude
partitive		kuud	kuusid
illative		kuusse	kuudesse
inessive		kuus	kuudes
elative		kuust	kuudest
allative		kuule	kuudele
adessive		kuul	kuudel
ablative		kuult	kuudelt
translative		kuuks	kuudeks
terminative		kuuni	kuudeni
essive		kuuna	kuudena
abessive		kuuta	kuudeta
comitative		kuuga	kuudega

References

• kuu in Sõnaveeb (Eesti Keele Instituut)

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkuː/, [ˈkuː]

• Audio:

  (file)

• Rhymes: -uː
• Syllabification^(key): kuu
• Hyphenation^(key): kuu

Etymology 1

From Proto-Finnic *kuu, from Proto-Uralic *kuŋe. Cognates include Estonian kuu, Erzya ков (kov) and Hungarian hold.

Noun

kuu

1. the moon (the Earth's moon)
2. (astronomy) moon, satellite (of a planet)

   Synonyms: kiertolainen, satelliitti

3. month (see usage notes)

   Synonym: kuukausi

   Missä kuussa olet syntynyt?

   What month were you born in?

Usage notes

• (moon): In general usage, kuu is spelled with a lower-case k when referring to the Earth's moon, as in Taivaalla loistaa kuu. (“The moon is shining in the sky.”). In astronomy, it is spelled with a capital K when referring to Earth's Moon and with a lowercase k when referring to a satellite in general.
• (month): kuu is used for "month" when a calendar month is referred to without naming it, e.g. viime kuussa (“last month”), ensi kuun aikana (“within next month”), 100 euroa kuussa (“100 euro per month”). Note that the inessive case is used when talking about e.g. events that happened on that month, yet the external locative cases are used when talking about e.g. postponing events to next month (ensi kuulle). The word kuukausi is more commonly used for a month as a unit of time, but kuu can in some cases be used in that sense as well: kahden kuukauden loma (“a two months' vacation”), viisikuinen vauva (“a baby of five months”).

Declension

Inflection of kuu (Kotus type 18/maa, no gradation)
nominative		kuu	kuut
genitive		kuun	kuiden kuitten
partitive		kuuta	kuita
illative		kuuhun	kuihin
		singular	plural
nominative		kuu	kuut
accusative	nom.	kuu	kuut
	gen.	kuun
genitive		kuun	kuiden kuitten
partitive		kuuta	kuita
inessive		kuussa	kuissa
elative		kuusta	kuista
illative		kuuhun	kuihin
adessive		kuulla	kuilla
ablative		kuulta	kuilta
allative		kuulle	kuille
essive		kuuna	kuina
translative		kuuksi	kuiksi
abessive		kuutta	kuitta
instructive		—	kuin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kuu (Kotus type 18/maa, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative kuuni kuuni accusative nom. kuuni kuuni gen. kuuni genitive kuuni kuideni kuitteni partitive kuutani kuitani inessive kuussani kuissani elative kuustani kuistani illative kuuhuni kuihini adessive kuullani kuillani ablative kuultani kuiltani allative kuulleni kuilleni essive kuunani kuinani translative kuukseni kuikseni abessive kuuttani kuittani instructive — — comitative — kuineni second-person singular possessor singular plural nominative kuusi kuusi accusative nom. kuusi kuusi gen. kuusi genitive kuusi kuidesi kuittesi partitive kuutasi kuitasi inessive kuussasi kuissasi elative kuustasi kuistasi illative kuuhusi kuihisi adessive kuullasi kuillasi ablative kuultasi kuiltasi allative kuullesi kuillesi essive kuunasi kuinasi translative kuuksesi kuiksesi abessive kuuttasi kuittasi instructive — — comitative — kuinesi first-person plural possessor singular plural nominative kuumme kuumme accusative nom. kuumme kuumme gen. kuumme genitive kuumme kuidemme kuittemme partitive kuutamme kuitamme inessive kuussamme kuissamme elative kuustamme kuistamme illative kuuhumme kuihimme adessive kuullamme kuillamme ablative kuultamme kuiltamme allative kuullemme kuillemme essive kuunamme kuinamme translative kuuksemme kuiksemme abessive kuuttamme kuittamme instructive — — comitative — kuinemme second-person plural possessor singular plural nominative kuunne kuunne accusative nom. kuunne kuunne gen. kuunne genitive kuunne kuidenne kuittenne partitive kuutanne kuitanne inessive kuussanne kuissanne elative kuustanne kuistanne illative kuuhunne kuihinne adessive kuullanne kuillanne ablative kuultanne kuiltanne allative kuullenne kuillenne essive kuunanne kuinanne translative kuuksenne kuiksenne abessive kuuttanne kuittanne instructive — — comitative — kuinenne third-person possessor singular plural nominative kuunsa kuunsa accusative nom. kuunsa kuunsa gen. kuunsa genitive kuunsa kuidensa kuittensa partitive kuutaan kuutansa kuitaan kuitansa inessive kuussaan kuussansa kuissaan kuissansa elative kuustaan kuustansa kuistaan kuistansa illative kuuhunsa kuihinsa adessive kuullaan kuullansa kuillaan kuillansa ablative kuultaan kuultansa kuiltaan kuiltansa allative kuulleen kuullensa kuilleen kuillensa essive kuunaan kuunansa kuinaan kuinansa translative kuukseen kuuksensa kuikseen kuiksensa abessive kuuttaan kuuttansa kuittaan kuittansa instructive — — comitative — kuineen kuinensa

Derived terms

adjectives

• -kuinen
• kuulas
• kuuton

nouns

• Kuu
• kuutamo

verbs

• kumottaa
• kuultaa
• kuumottaa

compounds

• alakuu
• alkukuu
• eksokuu
• elokuu
• heinäkuu
• helmikuu
• huhtikuu
• joulukuu
• kesäkuu
• kolmikuinen
• kuualus
• kuu-aurinkokalenteri
• kuuauto
• kuuhullu
• kuuilluusio
• kuukakku
• kuukalenteri
• kuukasvot
• kuukausi
• kuukenkä
• kuukivi
• kuukulkija
• kuukuppi
• kuukvartsi
• kuukävely
• kuulento
• kuuluotain
• kuumaisema
• kuumatka
• kuumoduuli
• kuunaama
• kuunalinen
• kuunatsi
• kuunjäristys
• kuunkehrä
• kuunkehä
• kuunkierto
• kuunlasku
• kuunlilja
• kuunnousu
• kuunpaiste
• kuunpimennys
• kuunsappi
• kuunsilta
• kuunsirppi
• kuunsäde
• kuunvaihde
• kuunvaihe
• kuunvalo
• kuunylinen
• kuuperä
• kuupurje
• kuuraketti
• kuurata
• kuuruoho
• kuusikuinen
• kuututkija
• kuututkimus
• kuu-ukko
• kuuvuosi
• lokakuu
• lomakuu
• loppukuu
• maaliskuu
• marraskuu
• mätäkuu
• paimenkuu
• parikuinen
• puolikuinen
• puolikuu
• seitsenkuinen
• syyskuu
• talvikuu
• tammikuu
• tekokuu
• toukokuu
• täysikuu
• uusikuu
• yläkuu

Further reading

• “kuu”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 1 July 2023

Etymology 2

From Proto-Finnic *kuu, from Proto-Finno-Ugric *kuje. Compare Erzya куя (kuja, “fat”).

Noun

kuu (dialectal, North Ostrobothnia, Lapland, Westrobothnia, Kainuu, northern Savonia)

1. animal fat, fat, tallow, especially reindeer fat

Declension

Inflection of kuu (Kotus type 18/maa, no gradation)
nominative		kuu	kuut
genitive		kuun	kuiden kuitten
partitive		kuuta	kuita
illative		kuuhun	kuihin
		singular	plural
nominative		kuu	kuut
accusative	nom.	kuu	kuut
	gen.	kuun
genitive		kuun	kuiden kuitten
partitive		kuuta	kuita
inessive		kuussa	kuissa
elative		kuusta	kuista
illative		kuuhun	kuihin
adessive		kuulla	kuilla
ablative		kuulta	kuilta
allative		kuulle	kuille
essive		kuuna	kuina
translative		kuuksi	kuiksi
abessive		kuutta	kuitta
instructive		—	kuin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kuu (Kotus type 18/maa, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative kuuni kuuni accusative nom. kuuni kuuni gen. kuuni genitive kuuni kuideni kuitteni partitive kuutani kuitani inessive kuussani kuissani elative kuustani kuistani illative kuuhuni kuihini adessive kuullani kuillani ablative kuultani kuiltani allative kuulleni kuilleni essive kuunani kuinani translative kuukseni kuikseni abessive kuuttani kuittani instructive — — comitative — kuineni second-person singular possessor singular plural nominative kuusi kuusi accusative nom. kuusi kuusi gen. kuusi genitive kuusi kuidesi kuittesi partitive kuutasi kuitasi inessive kuussasi kuissasi elative kuustasi kuistasi illative kuuhusi kuihisi adessive kuullasi kuillasi ablative kuultasi kuiltasi allative kuullesi kuillesi essive kuunasi kuinasi translative kuuksesi kuiksesi abessive kuuttasi kuittasi instructive — — comitative — kuinesi first-person plural possessor singular plural nominative kuumme kuumme accusative nom. kuumme kuumme gen. kuumme genitive kuumme kuidemme kuittemme partitive kuutamme kuitamme inessive kuussamme kuissamme elative kuustamme kuistamme illative kuuhumme kuihimme adessive kuullamme kuillamme ablative kuultamme kuiltamme allative kuullemme kuillemme essive kuunamme kuinamme translative kuuksemme kuiksemme abessive kuuttamme kuittamme instructive — — comitative — kuinemme second-person plural possessor singular plural nominative kuunne kuunne accusative nom. kuunne kuunne gen. kuunne genitive kuunne kuidenne kuittenne partitive kuutanne kuitanne inessive kuussanne kuissanne elative kuustanne kuistanne illative kuuhunne kuihinne adessive kuullanne kuillanne ablative kuultanne kuiltanne allative kuullenne kuillenne essive kuunanne kuinanne translative kuuksenne kuiksenne abessive kuuttanne kuittanne instructive — — comitative — kuinenne third-person possessor singular plural nominative kuunsa kuunsa accusative nom. kuunsa kuunsa gen. kuunsa genitive kuunsa kuidensa kuittensa partitive kuutaan kuutansa kuitaan kuitansa inessive kuussaan kuussansa kuissaan kuissansa elative kuustaan kuustansa kuistaan kuistansa illative kuuhunsa kuihinsa adessive kuullaan kuullansa kuillaan kuillansa ablative kuultaan kuultansa kuiltaan kuiltansa allative kuulleen kuullensa kuilleen kuillensa essive kuunaan kuunansa kuinaan kuinansa translative kuukseen kuuksensa kuikseen kuiksensa abessive kuuttaan kuuttansa kuittaan kuittansa instructive — — comitative — kuineen kuinensa

Synonyms

• (fat): ihra, tali; eläinrasva

Derived terms

• kuuton

compounds

• munaskuu

References

Koivulehto, Jorma: Pinta ja rasva, Virittäjä 1986, 164-177.

Etymology 3

< Latin kū

Noun

kuu

1. The name of the Latin-script letter Q/q.
2. The letter Q in the Finnish spelling alphabet.

Declension

Inflection of kuu (Kotus type 18/maa, no gradation)
nominative		kuu	kuut
genitive		kuun	kuiden kuitten
partitive		kuuta	kuita
illative		kuuhun	kuihin
		singular	plural
nominative		kuu	kuut
accusative	nom.	kuu	kuut
	gen.	kuun
genitive		kuun	kuiden kuitten
partitive		kuuta	kuita
inessive		kuussa	kuissa
elative		kuusta	kuista
illative		kuuhun	kuihin
adessive		kuulla	kuilla
ablative		kuulta	kuilta
allative		kuulle	kuille
essive		kuuna	kuina
translative		kuuksi	kuiksi
abessive		kuutta	kuitta
instructive		—	kuin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kuu (Kotus type 18/maa, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative kuuni kuuni accusative nom. kuuni kuuni gen. kuuni genitive kuuni kuideni kuitteni partitive kuutani kuitani inessive kuussani kuissani elative kuustani kuistani illative kuuhuni kuihini adessive kuullani kuillani ablative kuultani kuiltani allative kuulleni kuilleni essive kuunani kuinani translative kuukseni kuikseni abessive kuuttani kuittani instructive — — comitative — kuineni second-person singular possessor singular plural nominative kuusi kuusi accusative nom. kuusi kuusi gen. kuusi genitive kuusi kuidesi kuittesi partitive kuutasi kuitasi inessive kuussasi kuissasi elative kuustasi kuistasi illative kuuhusi kuihisi adessive kuullasi kuillasi ablative kuultasi kuiltasi allative kuullesi kuillesi essive kuunasi kuinasi translative kuuksesi kuiksesi abessive kuuttasi kuittasi instructive — — comitative — kuinesi first-person plural possessor singular plural nominative kuumme kuumme accusative nom. kuumme kuumme gen. kuumme genitive kuumme kuidemme kuittemme partitive kuutamme kuitamme inessive kuussamme kuissamme elative kuustamme kuistamme illative kuuhumme kuihimme adessive kuullamme kuillamme ablative kuultamme kuiltamme allative kuullemme kuillemme essive kuunamme kuinamme translative kuuksemme kuiksemme abessive kuuttamme kuittamme instructive — — comitative — kuinemme second-person plural possessor singular plural nominative kuunne kuunne accusative nom. kuunne kuunne gen. kuunne genitive kuunne kuidenne kuittenne partitive kuutanne kuitanne inessive kuussanne kuissanne elative kuustanne kuistanne illative kuuhunne kuihinne adessive kuullanne kuillanne ablative kuultanne kuiltanne allative kuullenne kuillenne essive kuunanne kuinanne translative kuuksenne kuiksenne abessive kuuttanne kuittanne instructive — — comitative — kuinenne third-person possessor singular plural nominative kuunsa kuunsa accusative nom. kuunsa kuunsa gen. kuunsa genitive kuunsa kuidensa kuittensa partitive kuutaan kuutansa kuitaan kuitansa inessive kuussaan kuussansa kuissaan kuissansa elative kuustaan kuustansa kuistaan kuistansa illative kuuhunsa kuihinsa adessive kuullaan kuullansa kuillaan kuillansa ablative kuultaan kuultansa kuiltaan kuiltansa allative kuulleen kuullensa kuilleen kuillensa essive kuunaan kuunansa kuinaan kuinansa translative kuukseen kuuksensa kuikseen kuiksensa abessive kuuttaan kuuttansa kuittaan kuittansa instructive — — comitative — kuineen kuinensa

Etymology 4

Finnish numbers ^(edit)

	60
←  5	6	7  → [a], [b]
Cardinal: kuusi     Colloquial counting form: kuu     Ordinal: kuudes     Colloquial ordinal: kuukki (regional)     Ordinal abbreviation: 6., 6:s     Digit name: kuutonen     Adverbial: kuudesti     Multiplier: kuusinkertainen     Fractional: kuudesosa, kuudennes
Finnish Wikipedia article on 6

Clipping of kuusi.

Numeral

kuu (colloquial)

1. (counting) six

See also

• kuusi (“six”)

Ingrian

Kuu (1).

Etymology

From Proto-Finnic *kuu, from Proto-Uralic *kuŋe. Cognates include Finnish kuu and Estonian kuu.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈkuː/, [ˈkuː]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈkuː/, [ˈkuː]
• Rhymes: -uː
• Hyphenation: kuu

Noun

kuu

1. moon
2. month
   • 1936, D. I. Efimov, Lukukirja: Inkeroisia alkușkouluja vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 9:

     Șura siin kuus ei yhtkää kertaa mööhästynt.

     That month Šura wasn't late once.

Declension

Declension of kuu (type 8/maa, no gradation)
	singular	plural
nominative	kuu	kuut
genitive	kuun	kuijen
partitive	kuuta	kuita
illative	kuuhu	kuihe
inessive	kuus	kuis
elative	kuust	kuist
allative	kuulle	kuille
adessive	kuul	kuil
ablative	kuult	kuilt
translative	kuuks	kuiks
essive	kuunna, kuun	kuinna, kuin
exessive1)	kuunt	kuint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Synonyms

• (month): kuukaus (rare)

Derived terms

• (diminutive) kuuhut

• dekabrikuu
• fevralikuu
• kevätkuu
• kuukaus
• kuupäivä
• kuuvalkia
• kuuvalo
• kyynelkuu
• marttikuu
• nojabrikuu
• oktjabrikuu
• syänkuu
• talvikuu
• uus kuu

References

• Fedor Tumansky (1790), “ку”, in Опытъ повѣствованїя о дѣянїях, положенїи, состоянїи и раздѣленїи Санкт-Петербургской губернїи [An experiment of an account of the acts, location, condition and division of the Saint Petersburg gubernia], Краткїй словарь ижерскаго, финскаго, эстонскаго, чюдскаго, и ямскаго нарѣчїя съ россїйскимъ переводомъ [A short dictionary of the Ingrian, Finnish, Estonian, Chud and Yamtian dialects with a Russian translation], page 699
• V. I. Junus (1936), Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[2], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 9
• Ruben E. Nirvi (1971), Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 225
• Olga I. Konkova; Nikita A. Dyachkov (2014), Inkeroin Keel: Пособие по Ижорскому Языку‎^[3], →ISBN, page 72

Japanese

Romanization

kuu

1. Rōmaji transcription of くう

Kalkatungu

Etymology

From Proto-Pama-Nyungan *nguku.

Noun

kuu

1. water

References

• Barry J. Blake, A Kalkatungu Grammar (1979)
• Australian Languages: Classification and the comparative method (2004, →ISBN

Karelian

Regional variants of kuu

North Karelian (Viena)	kuu
South Karelian (Tver)	kuu

Etymology

From Proto-Finnic *kuu. Cognates include Finnish kuu and Veps ku.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkuː/
• Hyphenation: kuu

Noun

kuu (genitive kuun, partitive kuuta / kuuda)

1. month
2. (chiefly North Karelian) moon

Declension

Viena Karelian declension of kuu (type 6/pimie, no gradation)
	singular	plural
nominative	kuu	kuut
genitive	kuun	kuijen
partitive	kuuta	kuita
illative	kuuh	kuih
inessive	kuušša	kuissa
elative	kuušta	kuista
adessive	kuulla	kuilla
ablative	kuulta	kuilta
translative	kuukši	kuiksi
essive	kuuna	kuina
comitative	—	kuineh
abessive	kuutta	kuitta
prolative	—	—
instructive	—	kuin

Tver Karelian declension of kuu (type 6/pimie, no gradation)
	singular	plural
nominative	kuu	kuut
genitive	kuun	kuin
partitive	kuuda	kuida
illative	kuuh	kuih
inessive	kuušša	kuissa
elative	kuušta	kuista
adessive	kuulla	kuilla
ablative	kuulda	kuilda
translative	kuukši	kuiksi
essive	kuuna	kuina
comitative	kuunke	kuinke
abessive	kuutta	kuitta
prolative	kuučči	kuičči
instructive	—	kuin

Possessive forms of kuu
1st person	kuuni
2nd person	kuuš
3rd person	kuuh
*) Possessive forms are very rare for adjectives and only used in substantivised clauses.

Derived terms

• elokuu
• heinäkuu
• kešäkuu / kežäkuu
• kevätkuu / keviäkuu
• ligakuu
• oraškuu
• pakkaiskuu / pakkaškuu
• pimiekuu
• šajekuu
• šulakuu
• šygyžkuu
• šyyškuu
• talvikuu
• tuiskukuu
• tuulikuu
• vihmakuu

References

• A. V. Punzhina (1994), “kuu”, in Словарь карельского языка (тверские говоры) [Dictionary of the Karelian language (Tver dialects)], →ISBN
• P. Zaykov; L. Rugoyeva (1999), “kuu”, in Карельско-Русский словарь (Северно-Карельские диалекты) [Karelian-Russian dictionary (North Karelian dialects)], Petrozavodsk, →ISBN

Kavalan

Alternative forms

• ku'

Noun

kuu

1. owl

Livvi

Etymology

From Proto-Finnic *kuu. Cognates include Finnish kuu and Estonian kuu.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkuː/
• Hyphenation: kuu
• Rhymes: -uː

Noun

kuu

1. month

Declension

Declension of kuu (Type 15/suu, no gradation)
	singular	plural
nominative	kuu	kuut
genitive	kuun	kuuloin
partitive	kuudu	kuuloi
illative	kuuh	kuuloih
inessive	kuus	kuulois
elative	kuuspäi	kuuloispäi
allative	kuule	kuuloile
adessive	kuul	kuuloil
ablative	kuulpäi	kuuloilpäi
translative	kuukse	kuuloikse
essive	kuunnu	kuuloinnu
abessive	kuuttah	kuuloittah
comitative	kuunke	kuuloinke
instructive		kuuloiči
prolative	kuuči

Derived terms

(compounds):

• kezäkuu

References

• Tatjana Boiko (2019), Suuri Karjal-Venʹalaine Sanakniigu (livvin murreh) [The Big Karelian-Russian dictionary (Livvi dialect)], 2nd edition, →ISBN, page 129
• Pertti Virtaranta; Raija Koponen (2009), “kuu”, in Marja Torikka, editor, Karjalan kielen sanakirja‎^[4], Helsinki: Kotus, →ISSN

Ludian

Etymology

From Proto-Finnic *kuu.

Noun

kuu

1. month

Swahili

Etymology

Inherited from Proto-Bantu *-kʊ́dʊ́.

Pronunciation

with prefix or ji class_(V)

• (Unguja standard) IPA^(key): /ˈkuː/
• (Kimvita) IPA^(key): /ˈkuː/

• Audio (Kenya):

  (file)

in n class_(IX/X)

• (Unguja standard) IPA^(key): /ˈkuː/
• (Kimvita) IPA^(key): /ˈkʰuː/

Adjective

-kuu (declinable)

1. great; main; chief

Declension

Inflected forms of -kuu

Noun class	singular	plural
m-wa class(I/II)	mkuu	wakuu
m-mi class(III/IV)	mkuu	mikuu
ji-ma class(V/VI)	kuu	makuu
ki-vi class(VII/VIII)	kikuu	vikuu
n class(IX/X)	kuu	kuu
u class(XI)	mkuu	see n(X) or ma(VI) class
pa class(XVI)	pakuu
ku class(XVII)	kukuu
mu class(XVIII)	mukuu

Võro

Etymology 1

From Proto-Finnic *kuu, from Proto-Uralic *kuŋe.

Noun

kuu (genitive kuu, partitive kuud)

1. moon
2. month

Inflection

Inflection of kuu

	singular	plural
nominative	kuu	kuuq
accusative	kuu	kuuq
genitive	kuu	kuiõ
partitive	kuud	kuid
illative	kuuhõ kuuhtõ	kuihõ kuihtõ
inessive	kuun kuuhn	kuin kuihn
elative	kuust	kuist
allative	kuulõ	kuilõ
adessive	kuul	kuil
ablative	kuult	kuilt
translative	kuus	kuis
terminative	kuuniq	kuiniq
abessive	kuuldaq	kuildaq
comitative	kuugaq	kuiõgaq

Derived terms

• hainakuu
• joulukuu
• lehekuu
• mahlakuu
• märtekuu
• piimäkuu
• põimukuu
• radokuu
• rehekuu
• süküskuu
• urbõkuu
• vahtsõaastakuu

Etymology 2

Noun

kuu (genitive [please provide], partitive [please provide])

1. The name of the Latin-script letter Q/q.

Inflection

This noun needs an inflection-table template.

Votic

Etymology

From Proto-Finnic *kuu, from Proto-Uralic *kuŋe. Cognates include Finnish kuu and Hungarian hold.

Pronunciation

• (Luutsa, Liivtšülä) IPA^(key): /ˈkuː/, [ˈkuː]
• Rhymes: -uː
• Hyphenation: kuu

Noun

kuu

1. moon
2. month

Declension

Declension of kuu (type I/maa, no gradation)
	singular	plural
nominative	kuu	kuud
genitive	kuu	kuijõ
partitive	kuutõ	kuitõ
illative	kuhhu, kuhusõ	kuisõ
inessive	kuuz	kuiz
elative	kuussõ	kuissõ
allative	kuulõ	kuilõ
adessive	kuullõ	kuillõ
ablative	kuultõ	kuiltõ
translative	kuussi	kuissi
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the terminative is formed by adding the suffix -ssaa to the short illative (sg) or the genitive. ***) the comitative is formed by adding the suffix -ka to the genitive.

References

• Hallap, V.; Adler, E.; Grünberg, S.; Leppik, M. (2012), “kuu”, in Vadja keele sõnaraamat [A dictionary of the Votic language], 2nd edition, Tallinn