luvata

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *lubat'ak (compare Estonian lubama, Karelian luvata, Votic luvatõ). Equivalent to lupa +‎ -ta.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈluʋɑtɑˣ/, [ˈluʋɑ̝t̪ɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uʋɑtɑ
• Syllabification^(key): lu‧va‧ta

Verb

luvata

1. (transitive) to promise, vow (to do = first infinitive, to someone = allative)

   Synonym: vannoa (“to vow”)

2. (transitive) to bode (indicate by signs, as future events)

   Synonyms: enteillä, povata

Conjugation

Inflection of luvata (Kotus type 73*E/salata, p-v gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		lupaan	en lupaa	1st sing.	olen luvannut	en ole luvannut
2nd sing.		lupaat	et lupaa	2nd sing.	olet luvannut	et ole luvannut
3rd sing.		lupaa	ei lupaa	3rd sing.	on luvannut	ei ole luvannut
1st plur.		lupaamme	emme lupaa	1st plur.	olemme luvanneet	emme ole luvanneet
2nd plur.		lupaatte	ette lupaa	2nd plur.	olette luvanneet	ette ole luvanneet
3rd plur.		lupaavat	eivät lupaa	3rd plur.	ovat luvanneet	eivät ole luvanneet
passive		luvataan	ei luvata	passive	on luvattu	ei ole luvattu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		lupasin	en luvannut	1st sing.	olin luvannut	en ollut luvannut
2nd sing.		lupasit	et luvannut	2nd sing.	olit luvannut	et ollut luvannut
3rd sing.		lupasi	ei luvannut	3rd sing.	oli luvannut	ei ollut luvannut
1st plur.		lupasimme	emme luvanneet	1st plur.	olimme luvanneet	emme olleet luvanneet
2nd plur.		lupasitte	ette luvanneet	2nd plur.	olitte luvanneet	ette olleet luvanneet
3rd plur.		lupasivat	eivät luvanneet	3rd plur.	olivat luvanneet	eivät olleet luvanneet
passive		luvattiin	ei luvattu	passive	oli luvattu	ei ollut luvattu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		lupaisin	en lupaisi	1st sing.	olisin luvannut	en olisi luvannut
2nd sing.		lupaisit	et lupaisi	2nd sing.	olisit luvannut	et olisi luvannut
3rd sing.		lupaisi	ei lupaisi	3rd sing.	olisi luvannut	ei olisi luvannut
1st plur.		lupaisimme	emme lupaisi	1st plur.	olisimme luvanneet	emme olisi luvanneet
2nd plur.		lupaisitte	ette lupaisi	2nd plur.	olisitte luvanneet	ette olisi luvanneet
3rd plur.		lupaisivat	eivät lupaisi	3rd plur.	olisivat luvanneet	eivät olisi luvanneet
passive		luvattaisiin	ei luvattaisi	passive	olisi luvattu	ei olisi luvattu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		lupaa	älä lupaa	2nd sing.	—	—
3rd sing.		luvatkoon	älköön luvatko	3rd sing.	olkoon luvannut	älköön olko luvannut
1st plur.		luvatkaamme	älkäämme luvatko	1st plur.	—	—
2nd plur.		luvatkaa	älkää luvatko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		luvatkoot	älkööt luvatko	3rd plur.	olkoot luvanneet	älkööt olko luvanneet
passive		luvattakoon	älköön luvattako	passive	olkoon luvattu	älköön olko luvattu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		luvannen	en luvanne	1st sing.	lienen luvannut	en liene luvannut
2nd sing.		luvannet	et luvanne	2nd sing.	lienet luvannut	et liene luvannut
3rd sing.		luvannee	ei luvanne	3rd sing.	lienee luvannut	ei liene luvannut
1st plur.		luvannemme	emme luvanne	1st plur.	lienemme luvanneet	emme liene luvanneet
2nd plur.		luvannette	ette luvanne	2nd plur.	lienette luvanneet	ette liene luvanneet
3rd plur.		luvannevat	eivät luvanne	3rd plur.	lienevät luvanneet	eivät liene luvanneet
passive		luvattaneen	ei luvattane	passive	lienee luvattu	ei liene luvattu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		luvata		present	lupaava	luvattava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st luvatakseni luvataksemme 2nd luvataksesi luvataksenne 3rd luvatakseen luvataksensa		past	luvannut	luvattu
2nd	inessive2	luvatessa	luvattaessa	agent3	lupaama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st luvatessani luvatessamme 2nd luvatessasi luvatessanne 3rd luvatessaan luvatessansa		negative	lupaamaton
	instructive	luvaten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	lupaamassa	—
	elative	lupaamasta	—
	illative	lupaamaan	—
	adessive	lupaamalla	—
	abessive	lupaamatta	—
	instructive	lupaaman	luvattaman
4th4	verbal noun	lupaaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st lupaamaisillani lupaamaisillamme 2nd lupaamaisillasi lupaamaisillanne 3rd lupaamaisillaan lupaamaisillansa

Derived terms

nouns

• lupaaminen
• lupaus

 

verbs

• lupailla
• lupautua

 

Further reading

• “luvata”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• avulta, laavut

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *lubat'ak, equivalent to lupa (“permission”) +‎ -ta. Cognates include Finnish luvata and Estonian lubada.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈluʋɑtɑ/, [ˈɫuʋɑt]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈluʋɑtɑ/, [ˈɫuʋɑd̥ɑ]
• Rhymes: -uʋɑt, -uʋɑtɑ
• Hyphenation: lu‧va‧ta

Verb

luvata

1. (transitive) to promise
2. (auxiliary + 1st infinitive) to promise to
   • 1936, D. I. Efimov, Lukukirja: Inkeroisia alkușkouluja vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 8:

     Luppaamma tetretit pittää puhtaan, kirjoja ei reppiä, oppitunnille ei mööhästyä.

     We promise to keep the notebooks tidy, not to tear books, not to be late for class.

Conjugation

Conjugation of luvata (type 16/maata, p-v gradation, gemination)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	luppaan	en luppaa	1st singular	oon luvant, oon luvannut	en oo luvant, en oo luvannut
2nd singular	luppaat	et luppaa	2nd singular	oot luvant, oot luvannut	et oo luvant, et oo luvannut
3rd singular	lupajaa	ei luppaa	3rd singular	ono luvant, ono luvannut	ei oo luvant, ei oo luvannut
1st plural	luppaamma	emmä luppaa	1st plural	oomma luvanneet	emmä oo luvanneet
2nd plural	luppaatta	että luppaa	2nd plural	ootta luvanneet	että oo luvanneet
3rd plural	lupajaat1), luppaavat2), luvataa	evät luppaa, ei luvata	3rd plural	ovat luvanneet	evät oo luvanneet, ei oo luvattu
impersonal	luvataa	ei luvata	impersonal	ono luvattu	ei oo luvattu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	lupaisin	en luvant, en luvannut	1st singular	olin luvant, olin luvannut	en olt luvant, en olt luvannut
2nd singular	lupaisit, luppaist1)	et luvant, et luvannut	2nd singular	olit luvant, olit luvannut	et olt luvant, et olt luvannut
3rd singular	lupais	ei luvant, ei luvannut	3rd singular	oli luvant, oli luvannut	ei olt luvant, ei olt luvannut
1st plural	lupaisimma	emmä luvanneet	1st plural	olimma luvanneet	emmä olleet luvanneet
2nd plural	lupaisitta	että luvanneet	2nd plural	olitta luvanneet	että olleet luvanneet
3rd plural	lupaisiit1), lupaisivat2), luvattii	evät luvanneet, ei luvattu	3rd plural	olivat luvanneet	evät olleet luvanneet, ei olt luvattu
impersonal	luvattii	ei luvattu	impersonal	oli luvattu	ei olt luvattu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	lupajaisin	en lupajais	1st singular	olisin luvant, olisin luvannut	en olis luvant, en olis luvannut
2nd singular	lupajaisit, lupajaist1)	et lupajais	2nd singular	olisit luvant, olisit luvannut	et olis luvant, et olis luvannut
3rd singular	lupajais	ei lupajais	3rd singular	olis luvant, olis luvannut	ei olis luvant, ei olis luvannut
1st plural	lupajaisimma	emmä lupajais	1st plural	olisimma luvanneet	emmä olis luvanneet
2nd plural	lupajaisitta	että lupajais	2nd plural	olisitta luvanneet	että olis luvanneet
3rd plural	lupajaisiit1), lupajaisivat2), luvattais	evät lupajais, ei luvattais	3rd plural	olisivat luvanneet	evät olis luvanneet, ei olis luvattu
impersonal	luvattais	ei luvattais	impersonal	olis luvattu	ei olis luvattu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	luppaa	elä luppaa	2nd singular	oo luvant, oo luvannut	elä oo luvant, elä oo luvannut
3rd singular	luvatkoo	elköö luvatko	3rd singular	olkoo luvant, olkoo luvannut	elköö olko luvant, elköö olko luvannut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	luvatkaa	elkää luvatko	2nd plural	olkaa luvanneet	elkää olko luvanneet
3rd plural	luvatkoot	elkööt luvatko, elköö luvattako	3rd plural	olkoot luvanneet	elkööt olko luvanneet, elköö olko luvattu
impersonal	luvattakkoo	elköö luvattako	impersonal	olkoo luvattu	elköö olko luvattu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	luvannen	en luvanne
2nd singular	luvannet	et luvanne
3rd singular	luvannoo	ei luvanne
1st plural	luvannemma	emmä luvanne
2nd plural	luvannetta	että luvanne
3rd plural	luvannoot	evät luvanne, ei luvattane
impersonal	luvattannoo	ei luvattane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		luvata	present	luppaava	luvattava
2nd	inessive	luvatees	past	luvant, luvannut	luvattu
	instructive	luvaten	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (luvatkaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	luppaamaa
	inessive	luppaamaas
	elative	luppaamast
	abessive	luppaamata
4th	nominative	luppaamiin
	partitive	luppaamista, luppaamist

Derived terms

• lupaus

 

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 281