mikä

See also: mika and Mika

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *mi, *mikä, from Proto-Uralic *mi. Cognate with Estonian mis, Veps mi, Võro miä, Hungarian mi.

Pronoun

mikä ‎(stem mi-)

1. (interrogative) which, what.
2. (indefinite) whatever.
3. (relative) which, that, what.

Usage notes

• (relative) Mikä is used to refer to a whole sentence (1), a superlative or a noun modified by a superlative (2) or a pronoun not referring to a person (3):

• (1) Kaikki menikin lopulta hyvin, mikä oli suuri helpotus.

Ultimately, everything went well which was a great relief.

• (2) Se on parasta, mitä minulle on koskaan tapahtunut.

It/That is the best that has ever happened to me.

• (2) Se on paras elokuva, minkä olen koskaan nähnyt.

It/That is the best film that I have ever seen.

• (3) Hän todisti sen, mikä oli todistettavissa.

He proved what was provable.

• (3) Hän todisti kaiken, mikä oli todistettavissa.

He proved everything that was provable.

Inflection

• Irregular. Some cases are never used.

Declension of mikä noun case singular plural adverbial form singular plural nominative mikä mitkä superessive – – genitive minkä minkä delative – – partitive mitä mitä sublative minne – accusative mikä, minkä mitkä lative – – inessive missä missä temporal milloin – elative mistä mistä causative miten – illative mihin mihin multiplicative – – adessive millä millä distributive – – ablative miltä miltä temp. dist. – – allative mille mille prolative – – essive minä minä situative – – translative miksi miksi oppositive – – instructive – – abessive – – comitative – –

Synonyms

• ((relative) that, which, what): mi (archaic, poetic)

Derived terms

• helppoa kuin mikä
• millainen
• minkälainen

Anagrams

• mäki