tarkka

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

(index ta)

Adjective[edit]

tarkka  (comparative tarkempi, superlative tarkin)

  1. exact, precise, pedantic, strict, accurate

Declension[edit]

Inflection of tarkka (Kotus type 9/kala, kk-k gradation)
nominative tarkka tarkat
genitive tarkan tarkkojen
partitive tarkkaa tarkkoja
illative tarkkaan tarkkoihin
singular plural
nominative tarkka tarkat
accusative nom.? tarkka tarkat
gen. tarkan
genitive tarkan tarkkojen
tarkkainrare
partitive tarkkaa tarkkoja
inessive tarkassa tarkoissa
elative tarkasta tarkoista
illative tarkkaan tarkkoihin
adessive tarkalla tarkoilla
ablative tarkalta tarkoilta
allative tarkalleˣ tarkoilleˣ
essive tarkkana tarkkoina
translative tarkaksi tarkoiksi
instructive tarkoin
abessive tarkatta tarkoitta
comitative tarkkoine

Derived terms[edit]

Compounds[edit]