kuva

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

(index ku)

Etymology[edit]

From a Germanic language. Later words on the Germanic side include Swedish skugga ‎(shadow) and Gothic 𐍃𐌺𐌿𐌲𐌲𐍅𐌰 ‎(skuggwa, mirror)

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): [ˈkuʋɑ]
  • Hyphenation: ku‧va

Noun[edit]

kuva

  1. picture
  2. image
  3. photograph, photo

Declension[edit]

Inflection of kuva (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative kuva kuvat
genitive kuvan kuvien
partitive kuvaa kuvia
illative kuvaan kuviin
singular plural
nominative kuva kuvat
accusative nom.? kuva kuvat
gen. kuvan
genitive kuvan kuvien
kuvainrare
partitive kuvaa kuvia
inessive kuvassa kuvissa
elative kuvasta kuvista
illative kuvaan kuviin
adessive kuvalla kuvilla
ablative kuvalta kuvilta
allative kuvalleˣ kuvilleˣ
essive kuvana kuvina
translative kuvaksi kuviksi
instructive kuvin
abessive kuvatta kuvitta
comitative kuvineen

Synonyms[edit]

Derived terms[edit]

Compounds[edit]

References[edit]

  • Lauri Hakulinen, Meteorologisten sanojen merkitysoppia III. Virittäjä 1942, p. 47-111. Kotikielen Seura, Helsinki [1]
  • Svenska Akademiens ordbok, s.v. skugga, S5231 [2]