kuva

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

From Proto-Finnic *kuva, borrowed from Proto-Germanic *skuwwô (“shadow, reflection”) (whence Swedish skugga (“shadow”), Gothic 𐍃𐌺𐌿𐌲𐌲𐍅𐌰 (skuggwa, “mirror”)).

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈkuʋɑ/, [ˈkuʋɑ]
  • Rhymes: -uʋɑ
  • Syllabification(key): ku‧va

Noun[edit]

kuva

  1. picture
  2. image
  3. photograph, photo
    Synonym: valokuva
  4. frame (single picture in a video or other moving picture)
    Synonyms: ruutu, kuvaruutu
  5. (chiefly in compounds) video (the visual part of a motion picture, as opposed to the audio)

Declension[edit]

Inflection of kuva (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative kuva kuvat
genitive kuvan kuvien
partitive kuvaa kuvia
illative kuvaan kuviin
singular plural
nominative kuva kuvat
accusative nom. kuva kuvat
gen. kuvan
genitive kuvan kuvien
kuvainrare
partitive kuvaa kuvia
inessive kuvassa kuvissa
elative kuvasta kuvista
illative kuvaan kuviin
adessive kuvalla kuvilla
ablative kuvalta kuvilta
allative kuvalle kuville
essive kuvana kuvina
translative kuvaksi kuviksi
instructive — kuvin
abessive kuvatta kuvitta
comitative — kuvineen
Possessive forms of kuva (type koira)
possessor singular plural
1st person kuvani kuvamme
2nd person kuvasi kuvanne
3rd person kuvansa

Derived terms[edit]

Compounds[edit]

compounds

References[edit]

Ingrian[edit]

Etymology[edit]

From Proto-Finnic *kuva, borrowed from Proto-Germanic *skuwwô. Cognates include Finnish kuva and Veps kuva.

Pronunciation[edit]

Noun[edit]

kuva

  1. image
    • 1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 64:
      Jo ono kirja luettu, kuvat kaik jo katsottu.
      The book is read, all the pictures looked at.
  2. pattern
  3. painting
  4. photograph

Declension[edit]

Declension of kuva (type 3/koira, no gradation, gemination)
singular plural
nominative kuva kuvat
genitive kuvan kuvviin
partitive kuvvaa kuvvia
illative kuvvaa kuvvii
inessive kuvas kuvis
elative kuvast kuvist
allative kuvalle kuville
adessive kuval kuvil
ablative kuvalt kuvilt
translative kuvaks kuviks
essive kuvanna, kuvvaan kuvinna, kuvviin
exessive1) kuvant kuvint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Derived terms[edit]

References[edit]

  • V. I. Junus (1936) Iƶoran Keelen Grammatikka‎[2], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 59
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 224
  • Olga I. Konkova; Nikita A. Dyachkov (2014) Inkeroin Keel: Пособие по Ижорскому Языку‎[3], →ISBN, page 72

Karelian[edit]

Etymology 1[edit]

Regional variants of kuva
North Karelian
(Viena) 		kuva
South Karelian
(Tver) 		—

From Proto-Finnic *kuva. Cognates include Finnish kuva and Ingrian kuva.

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈkuʋɑ/
  • Hyphenation: ku‧va

Noun[edit]

kuva (genitive kuvan, partitive kuvua)

  1. (North Karelian) image
  2. (North Karelian) figure
  3. (North Karelian) painting
  4. (North Karelian) illustration
  5. (North Karelian) photograph
Declension[edit]
Viena Karelian declension of kuva (type 4/kala, no gradation)
singular plural
nominative kuva kuvat
genitive kuvan kuvojen
partitive kuvua kuvoja
illative kuvah kuvoih
inessive kuvašša kuvoissa
elative kuvašta kuvoista
adessive kuvalla kuvoilla
ablative kuvalta kuvoilta
translative kuvakši kuvoiksi
essive kuvana kuvoina
comitative — kuvoineh
comitative kuvatta kuvoitta
Possessive forms of kuva
1st person kuvani
2nd person kuvaš
3rd person kuvah
*) Possessive forms are very rare for adjectives and only used in substantivised clauses.

Etymology 2[edit]

Regional variants of kuva
North Karelian
(Viena) 		kuva
South Karelian
(Tver) 		kuva

(This etymology is missing or incomplete. Please add to it, or discuss it at the Etymology scriptorium.)

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈkuʋɑ/
  • Hyphenation: ku‧va

Noun[edit]

kuva (genitive kuvan, partitive kuvua)

  1. boottree
Declension[edit]
Viena Karelian declension of kuva (type 4/kala, no gradation)
singular plural
nominative kuva kuvat
genitive kuvan kuvojen
partitive kuvua kuvoja
illative kuvah kuvoih
inessive kuvašša kuvoissa
elative kuvašta kuvoista
adessive kuvalla kuvoilla
ablative kuvalta kuvoilta
translative kuvakši kuvoiksi
essive kuvana kuvoina
comitative — kuvoineh
comitative kuvatta kuvoitta
Tver Karelian declension of kuva (type 4/kala no gradation)
singular plural
nominative kuva kuvat
genitive kuvan kuvoin
partitive kuvua kuvoida
illative kuvah kuvoih
inessive kuvašša kuvoissa
elative kuvašta kuvoista
adessive kuvalla kuvoilla
ablative kuvalda kuvoilda
translative kuvakši kuvoiksi
essive kuvana kuvoina
comitative kuvanke kuvoinke
comitative kuvatta kuvoitta
Possessive forms of kuva
1st person kuvani
2nd person kuvaš
3rd person kuvah
*) Possessive forms are very rare for adjectives and only used in substantivised clauses.

References[edit]

  • A. V. Punzhina (1994), “kuva”, in Словарь карельского языка (тверские говоры) [Dictionary of the Karelian language (Tver dialects)], →ISBN
  • P. M. Zaykov et al. (2015) Venäjä-Viena Šanakirja [Russian-Viena Karelian Dictionary], →ISBN

Pali[edit]

Alternative forms[edit]

Alternative forms
Alternative forms
Alternative forms

Etymology[edit]

Inherited from Sanskrit क्व (kva, “where”).

Adverb[edit]

kuva

  1. (interrogative) where

References[edit]

  • Pali Text Society (1921-1925), “ku”, in Pali-English Dictionary‎, London: Chipstead

Swedish[edit]

Verb[edit]

kuva

  1. to force into submission; to subdue, to suppress
    Rymdimperiet kunde inte kuva rebellerna
    The Galatic Empire could not subdue the rebels
    Upproret kuvades
    The uprising was suppressed
  2. (figuratively) to suppress (feelings, etc.)
    att kuva sina känslor
    to suppress one's emotions

Conjugation[edit]

Conjugation of kuva (weak)
Active Passive
Infinitive kuva kuvas
Supine kuvat kuvats
Imperative kuva —
Imper. plural1 kuven —
Present Past Present Past
Indicative kuvar kuvade kuvas kuvades
Ind. plural1 kuva kuvade kuvas kuvades
Subjunctive2 kuve kuvade kuves kuvades
Participles
Present participle kuvande
Past participle kuvad
1 Archaic. 2 Dated. See the appendix on Swedish verbs.

See also[edit]

References[edit]

Veps[edit]

Etymology[edit]

From Proto-Finnic *kuva, borrowed from Proto-Germanic *skuwwô. Cognates include Finnish kuva and Ingrian kuva.

Noun[edit]

kuva

  1. expression (of the face)
  2. image, picture
  3. illustration
  4. painting

Inflection[edit]

Inflection of kuva (inflection type 6/kuva)
nominative sing. kuva
genitive sing. kuvan
partitive sing. kuvad
partitive plur. kuvid
singular plural
nominative kuva kuvad
accusative kuvan kuvad
genitive kuvan kuviden
partitive kuvad kuvid
essive-instructive kuvan kuvin
translative kuvaks kuvikš
inessive kuvas kuviš
elative kuvaspäi kuvišpäi
illative kuvaha kuvihe
adessive kuval kuvil
ablative kuvalpäi kuvilpäi
allative kuvale kuvile
abessive kuvata kuvita
comitative kuvanke kuvidenke
prolative kuvadme kuvidme
approximative I kuvanno kuvidenno
approximative II kuvannoks kuvidennoks
egressive kuvannopäi kuvidennopäi
terminative I kuvahasai kuvihesai
terminative II kuvalesai kuvilesai
terminative III kuvassai —
additive I kuvahapäi kuvihepäi
additive II kuvalepäi kuvilepäi

References[edit]

Retrieved from "https://en.wiktionary.org/w/index.php?title=kuva&oldid=70831426"