limes

See also: Limes, limés, and limes'

English

Etymology 1

From Latin līmes.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈlʌɪmiːz/

Noun

limes (plural limites)

1. A boundary or border, especially of the Roman Empire.
   • 2011, Norman Davies, Vanished Kingdoms, Penguin 2012, p. 92:

     Their presence in the late fourth century on the River Main (immediately to the east of the Roman limes) is documented in Roman sources, as are their wars with the Alemanni.

Etymology 2

Inflected forms.

Pronunciation

• IPA^(key): /lʌɪmz/
• Rhymes: -aɪmz

Noun

limes

1. plural of lime

Anagrams

• Imels, Liems, Miles, miles, milse, misle, slime, smile

---

Danish

Noun

limes c

1. indefinite genitive singular of lime
2. (deprecated template usage) indefinite plural of lime
3. indefinite genitive plural of lime

---

Finnish

Noun

limes

1. (mathematics) limit, used mainly to read out formulas.

   $\lim _{x\to c}$ reads: limes x lähenee c:tä.

Declension

Inflection of limes (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative		limes	limekset
genitive		limeksen	limesten limeksien
partitive		limestä	limeksiä
illative		limekseen	limeksiin
		singular	plural
nominative		limes	limekset
accusative	nom.	limes	limekset
	gen.	limeksen
genitive		limeksen	limesten limeksien
partitive		limestä	limeksiä
inessive		limeksessä	limeksissä
elative		limeksestä	limeksistä
illative		limekseen	limeksiin
adessive		limeksellä	limeksillä
ablative		limekseltä	limeksiltä
allative		limekselle	limeksille
essive		limeksenä	limeksinä
translative		limekseksi	limeksiksi
abessive		limeksettä	limeksittä
instructive		—	limeksin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of limes (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative limekseni limekseni accusative nom. limekseni limekseni gen. limekseni genitive limekseni limesteni limeksieni partitive limestäni limeksiäni inessive limeksessäni limeksissäni elative limeksestäni limeksistäni illative limekseeni limeksiini adessive limekselläni limeksilläni ablative limekseltäni limeksiltäni allative limekselleni limeksilleni essive limeksenäni limeksinäni translative limeksekseni limeksikseni abessive limeksettäni limeksittäni instructive — — comitative — limeksineni second-person singular possessor singular plural nominative limeksesi limeksesi accusative nom. limeksesi limeksesi gen. limeksesi genitive limeksesi limestesi limeksiesi partitive limestäsi limeksiäsi inessive limeksessäsi limeksissäsi elative limeksestäsi limeksistäsi illative limekseesi limeksiisi adessive limekselläsi limeksilläsi ablative limekseltäsi limeksiltäsi allative limeksellesi limeksillesi essive limeksenäsi limeksinäsi translative limekseksesi limeksiksesi abessive limeksettäsi limeksittäsi instructive — — comitative — limeksinesi first-person plural possessor singular plural nominative limeksemme limeksemme accusative nom. limeksemme limeksemme gen. limeksemme genitive limeksemme limestemme limeksiemme partitive limestämme limeksiämme inessive limeksessämme limeksissämme elative limeksestämme limeksistämme illative limekseemme limeksiimme adessive limeksellämme limeksillämme ablative limekseltämme limeksiltämme allative limeksellemme limeksillemme essive limeksenämme limeksinämme translative limekseksemme limeksiksemme abessive limeksettämme limeksittämme instructive — — comitative — limeksinemme second-person plural possessor singular plural nominative limeksenne limeksenne accusative nom. limeksenne limeksenne gen. limeksenne genitive limeksenne limestenne limeksienne partitive limestänne limeksiänne inessive limeksessänne limeksissänne elative limeksestänne limeksistänne illative limekseenne limeksiinne adessive limeksellänne limeksillänne ablative limekseltänne limeksiltänne allative limeksellenne limeksillenne essive limeksenänne limeksinänne translative limekseksenne limeksiksenne abessive limeksettänne limeksittänne instructive — — comitative — limeksinenne third-person possessor singular plural nominative limeksensä limeksensä accusative nom. limeksensä limeksensä gen. limeksensä genitive limeksensä limestensä limeksiensä partitive limestään limestänsä limeksiään limeksiänsä inessive limeksessään limeksessänsä limeksissään limeksissänsä elative limeksestään limeksestänsä limeksistään limeksistänsä illative limekseensä limeksiinsä adessive limeksellään limeksellänsä limeksillään limeksillänsä ablative limekseltään limekseltänsä limeksiltään limeksiltänsä allative limekselleen limeksellensä limeksilleen limeksillensä essive limeksenään limeksenänsä limeksinään limeksinänsä translative limeksekseen limekseksensä limeksikseen limeksiksensä abessive limeksettään limeksettänsä limeksittään limeksittänsä instructive — — comitative — limeksineen limeksinensä

See also

• raja-arvo

---

French

Pronunciation

• IPA^(key): /lim/

Noun

limes f

1. plural of lime

---

Galician

Verb

limes

1. second-person singular present subjunctive of limar

---

Latin

Etymology 1

From līmus (“askew”). See also līmen.

Pronunciation

• (Classical Latin) IPA^(key): /ˈliː.mes/, [ˈlʲiːmɛs̠]
• (modern Italianate Ecclesiastical) IPA^(key): /ˈli.mes/, [ˈliːmes]

Noun

līmes m (genitive līmitis); third declension

1. limit, border, path.

Declension

Third-declension noun.

Case	Singular	Plural
Nominative	līmes	līmitēs
Genitive	līmitis	līmitum
Dative	līmitī	līmitibus
Accusative	līmitem	līmitēs
Ablative	līmite	līmitibus
Vocative	līmes	līmitēs

Derived terms

• līmitāneus
• līmitō

Descendants

• Asturian: llende, llímite
• English: limit
• Esperanto: limito
• Fala: lindi
• French: limite
• Galician: límite, linde
• German: Limes
• Hungarian: limesz
• Ido: limito
• Italian: limite

• Norman: lînmite
• Old French: lintel (<*lintellus <*limitellus)
  • English: lintel
  • Portuguese: lintel
  • Spanish: lintel, dintel
    • Portuguese: dintel
• Polish: limit
• Portuguese: limite, linde
• Romanian: limită
• Russian: лимит (limit)
• Spanish: límite, linde
• Swedish: limes

Etymology 2

Inflection of līmō (“sharpen, file”).

Pronunciation

• (Classical Latin) IPA^(key): /ˈliː.meːs/, [ˈlʲiːmeːs̠]
• (modern Italianate Ecclesiastical) IPA^(key): /ˈli.mes/, [ˈliːmes]

Verb

(deprecated template usage) līmēs

1. second-person singular present active subjunctive of līmō

Etymology 3

Inflection of līmō (“besmirch”).

Pronunciation

• (Classical Latin) IPA^(key): /ˈliː.meːs/, [ˈlʲiːmeːs̠]
• (modern Italianate Ecclesiastical) IPA^(key): /ˈli.mes/, [ˈliːmes]

Verb

(deprecated template usage) līmēs

1. second-person singular present active subjunctive of līmō

References

• “limes”, in Charlton T. Lewis and Charles Short (1879) A Latin Dictionary, Oxford: Clarendon Press
• “limes”, in Charlton T. Lewis (1891) An Elementary Latin Dictionary, New York: Harper & Brothers
• limes in Charles du Fresne du Cange’s Glossarium Mediæ et Infimæ Latinitatis (augmented edition with additions by D. P. Carpenterius, Adelungius and others, edited by Léopold Favre, 1883–1887)
• limes in Gaffiot, Félix (1934) Dictionnaire illustré latin-français, Hachette.

---

Norwegian Bokmål

Verb

limes

1. (deprecated template usage) passive of lime

---

Portuguese

Verb

limes

1. Template:pt-verb-form-of

---

Spanish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈlimes/ [ˈli.mes]

Verb

limes

1. Informal second-person singular (tú) negative imperative form of limar.
2. Informal second-person singular (tú) present subjunctive form of limar.