limes

See also: Limes, LIMES, limés, limes', and líməs

English

Etymology 1

From Latin līmes. Doublet of limit.

Pronunciation

• (UK) IPA^(key): /ˈlʌɪmiːz/

• Audio (Southern England):

  (file)

Noun

limes (plural limites)

1. A boundary or border, especially of the Roman Empire.
   • 2011, Norman Davies, Vanished Kingdoms, Penguin, published 2012, page 92:

     Their presence in the late fourth century on the River Main (immediately to the east of the Roman limes) is documented in Roman sources, as are their wars with the Alemanni.

Etymology 2

Inflected forms.

Pronunciation

• (UK) IPA^(key): /lʌɪmz/

• Audio (Southern England):

  (file)

• Rhymes: -aɪmz

Noun

limes

1. plural of lime

Anagrams

• Imels, Liems, Miles, Selim, miles, milse, misle, slime, smile

Danish

Noun

limes c

1. indefinite genitive singular of lime
2. indefinite plural of lime
3. indefinite genitive plural of lime

Finnish

Etymology

Learned borrowing from Latin līmes.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈlimes/, [ˈlime̞s̠]
• Rhymes: -imes
• Syllabification^(key): li‧mes
• Hyphenation^(key): li‧mes

Noun

limes

1. (mathematics) limit, used mainly to read out formulas.

   $\underset{x\to c}{lim}$ reads: limes x lähenee c:tä.

Declension

Inflection of limes (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative		limes	limekset
genitive		limeksen	limesten limeksien
partitive		limestä	limeksiä
illative		limekseen	limeksiin
		singular	plural
nominative		limes	limekset
accusative	nom.	limes	limekset
	gen.	limeksen
genitive		limeksen	limesten limeksien
partitive		limestä	limeksiä
inessive		limeksessä	limeksissä
elative		limeksestä	limeksistä
illative		limekseen	limeksiin
adessive		limeksellä	limeksillä
ablative		limekseltä	limeksiltä
allative		limekselle	limeksille
essive		limeksenä	limeksinä
translative		limekseksi	limeksiksi
abessive		limeksettä	limeksittä
instructive		—	limeksin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of limes (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative limekseni limekseni accusative nom. limekseni limekseni gen. limekseni genitive limekseni limesteni limeksieni partitive limestäni limeksiäni inessive limeksessäni limeksissäni elative limeksestäni limeksistäni illative limekseeni limeksiini adessive limekselläni limeksilläni ablative limekseltäni limeksiltäni allative limekselleni limeksilleni essive limeksenäni limeksinäni translative limeksekseni limeksikseni abessive limeksettäni limeksittäni instructive — — comitative — limeksineni second-person singular possessor singular plural nominative limeksesi limeksesi accusative nom. limeksesi limeksesi gen. limeksesi genitive limeksesi limestesi limeksiesi partitive limestäsi limeksiäsi inessive limeksessäsi limeksissäsi elative limeksestäsi limeksistäsi illative limekseesi limeksiisi adessive limekselläsi limeksilläsi ablative limekseltäsi limeksiltäsi allative limeksellesi limeksillesi essive limeksenäsi limeksinäsi translative limekseksesi limeksiksesi abessive limeksettäsi limeksittäsi instructive — — comitative — limeksinesi first-person plural possessor singular plural nominative limeksemme limeksemme accusative nom. limeksemme limeksemme gen. limeksemme genitive limeksemme limestemme limeksiemme partitive limestämme limeksiämme inessive limeksessämme limeksissämme elative limeksestämme limeksistämme illative limekseemme limeksiimme adessive limeksellämme limeksillämme ablative limekseltämme limeksiltämme allative limeksellemme limeksillemme essive limeksenämme limeksinämme translative limekseksemme limeksiksemme abessive limeksettämme limeksittämme instructive — — comitative — limeksinemme second-person plural possessor singular plural nominative limeksenne limeksenne accusative nom. limeksenne limeksenne gen. limeksenne genitive limeksenne limestenne limeksienne partitive limestänne limeksiänne inessive limeksessänne limeksissänne elative limeksestänne limeksistänne illative limekseenne limeksiinne adessive limeksellänne limeksillänne ablative limekseltänne limeksiltänne allative limeksellenne limeksillenne essive limeksenänne limeksinänne translative limekseksenne limeksiksenne abessive limeksettänne limeksittänne instructive — — comitative — limeksinenne third-person possessor singular plural nominative limeksensä limeksensä accusative nom. limeksensä limeksensä gen. limeksensä genitive limeksensä limestensä limeksiensä partitive limestään limestänsä limeksiään limeksiänsä inessive limeksessään limeksessänsä limeksissään limeksissänsä elative limeksestään limeksestänsä limeksistään limeksistänsä illative limekseensä limeksiinsä adessive limeksellään limeksellänsä limeksillään limeksillänsä ablative limekseltään limekseltänsä limeksiltään limeksiltänsä allative limekselleen limeksellensä limeksilleen limeksillensä essive limeksenään limeksenänsä limeksinään limeksinänsä translative limeksekseen limekseksensä limeksikseen limeksiksensä abessive limeksettään limeksettänsä limeksittään limeksittänsä instructive — — comitative — limeksineen limeksinensä

See also

• raja-arvo

French

Pronunciation

• IPA^(key): /lim/

• Audio (France (Toulouse)):

  (file)

• Audio (France (Lyon)):

  (file)

Noun

limes f

1. plural of lime

Galician

Verb

limes

1. second-person singular present subjunctive of limar

Latin

Etymology 1

From līmus (“askew”) +‎ -es (“going”). See also līmen.

Pronunciation

• (Classical Latin) IPA^(key): [ˈliː.mɛs]
• (modern Italianate Ecclesiastical) IPA^(key): [ˈliː.mes]

Noun

līmes m (genitive līmitis); third declension

1. a limit set between two estates or fields, border, boundary

   Synonyms: fīnis, modus, cacūmen

2. a fortified boundary line, a boundary wall
3. any path:
   1. a path, footpath
      • 8 CE, Ovidius, Metamorphoses 2.19–20:

        adclīvī Clymenēia līmite prōlēs
        vēnit et intrāvit dubitātī tēcta parentis

        (please add an English translation of this quotation)

   2. a road
   3. a by-way
   4. (figuratively) a way, means
      • c. 194 BCE, Plautus, Poenulus 3.3.18:

        si bene dicetis, vostra ripa vos sequar,
        si male dicetis, vostro gradiar limite.

        (please add an English translation of this quotation)

      • 54 BCE – 51 BCE, Cicero, De re publica 6.26:

        si quidem bene meritis de patria quasi limes ad caeli aditus patet, […] , nunc tamen tanto praemio exposito enitar multo vigilantius

        (please add an English translation of this quotation)

      • 2 CE, Ovidius, Ars Amatoria 3.557–558:

        nec stabiles animos annis viridemque iuventam
        ut capias, idem limes agendus erit.

        (please add an English translation of this quotation)

      • c. 59 CE, Seneca Minor, De Beneficiis 1.15.2:

        Quare si quis existimat nos, quum ista praecipimus, benignitatis fines introrsus referre, et illi minus laxum limitem aperire; ne perperam monitiones nostras exaudiat.

        (please add an English translation of this quotation)

4. (transferred senses):
   1. a boundary, border, end
      • c. 45 CE – 96 CE, Statius, Thebais 1.16–17:

        limes mihi carminis esto
        Oedipodae confusa domus

        (please add an English translation of this quotation)

      • c. 100 CE – c. 130 CE, Juvenalis, Saturae 4.10.168–170:

        Unus Pellaeo iuueni non sufficit orbis,
        aestuat infelix angusto limite mundi
        ut Gyarae clausus scopulis paruaque Seripho

        (please add an English translation of this quotation)

   2. a distinction, difference
      • c. 2 CE, Ovidius, Remedia Amoris 325–326:

        Qua potes, in peius dotes deflecte puellae,
        Iudiciumque brevi limite falle tuum.

        (please add an English translation of this quotation)

      • c. 95 CE, Quintilianus, Institutio oratoria 9.1.3:

        ita quaedam perquam tenui limite dividuntur

        (please add an English translation of this quotation)

Declension

Third-declension noun.

	singular	plural
nominative	līmes	līmitēs
genitive	līmitis	līmitum
dative	līmitī	līmitibus
accusative	līmitem	līmitēs
ablative	līmite	līmitibus
vocative	līmes	līmitēs

Derived terms

• līmitāneus
• līmitō
• līmitrophus

Related terms

• līmen
• sublīmis

Descendants

• Italo-Romance:
  • Italian: limite (latinized), lemete (Rieti), gliemito (Marche)
  • Neapolitan: lemmeto, jemmeto, limiti (Agnone)
  • Sicilian: limitu
• Sardinian:
  • Campidanese: limidi
  • Logudorese: limide (medieval)
• Padanian:
  • Friulian: linda
    • → Dalmatian: lainda
  • Lombard: limat, zlimat
  • Piedmontese: lümi, lümmiu, limbiu
• Northern Gallo-Romance:
  • Franco-Provençal: lẽda, ẽda, nẽda
  • ⇒ Orléanais: lindelle
• Southern Gallo-Romance:
  • Catalan: llinda
• Ibero-Romance:
  • Old Leonese: linde
    • Asturian: llende, llinde
    • Leonese: llinde
  • Fala: lindi
  • Galician: linde
  • Portuguese: linde, linda
  • Spanish: linde
• Vulgar Latin:
  • ⇒ Vulgar Latin: *līmitellus
    • Old French: lintel (see there for further descendants)
• Borrowings:
  • → Galician: límite
  • → German: Limes
  • → Esperanto: limito
  • → Finnish: limes (learned)
  • → Hungarian: limesz
  • → Ido: limito
  • → Old French: limite
    • French: limite
    • Norman: lînmite
    • → English: limit
  • → Polish: limit
  • → Portuguese: limite
  • → Romanian: limită
  • → Russian: лимит (limit)
  • → Sicilian: lìmiti
  • → Spanish: límite
  • → Swedish: limes

Etymology 2

Inflection of līmō (“sharpen, file”).

Pronunciation

• (Classical Latin) IPA^(key): [ˈliː.meːs]
• (modern Italianate Ecclesiastical) IPA^(key): [ˈliː.mes]

Verb

līmēs

1. second-person singular present active subjunctive of līmō

Etymology 3

Inflection of līmō (“besmirch”).

Pronunciation

• (Classical Latin) IPA^(key): [ˈliː.meːs]
• (modern Italianate Ecclesiastical) IPA^(key): [ˈliː.mes]

Verb

līmēs

1. second-person singular present active subjunctive of līmō

References

• “limes”, in Charlton T. Lewis and Charles Short (1879), A Latin Dictionary, Oxford: Clarendon Press
• “limes”, in Charlton T. Lewis (1891), An Elementary Latin Dictionary, New York: Harper & Brothers
• "limes", in Charles du Fresne du Cange, Glossarium Mediæ et Infimæ Latinitatis (augmented edition with additions by D. P. Carpenterius, Adelungius and others, edited by Léopold Favre, 1883–1887)
• “limes”, in Gaffiot, Félix (1934), Dictionnaire illustré latin-français, Hachette.
• Walther von Wartburg (1928–2002), “līmes”, in Französisches Etymologisches Wörterbuch (in German), volume 5: J L, page 344

Norwegian Bokmål

Verb

limes

1. passive of lime

Old English

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈli.mes/
• IPA^(key): /ˈliː.mes/

Noun

limes

1. genitive singular of lim

Noun

līmes

1. genitive singular of līm

Portuguese

Verb

limes

1. second-person singular present subjunctive of limar

Romanian

Etymology

Unadapted borrowing from Latin limes.

Noun

limes n (uncountable)

1. limes

Declension

singular only	indefinite	definite
nominative-accusative	limes	limesul
genitive-dative	limes	limesului
vocative	limesule

Spanish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈlimes/ [ˈli.mes]
• Rhymes: -imes
• Syllabification: li‧mes

Verb

limes

1. second-person singular present subjunctive of limar

Swedish

Noun

limes

1. indefinite genitive singular of lime