naida

See also: naidā

Finnish

Etymology

From , from Proto-Finno-Ugric *naje-.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈnɑi̯dɑˣ/, [ˈnɑ̝i̯dɑ̝(ʔ)]
• Hyphenation: nai‧da

Verb

naida

1. (transitive, + genitive-accusative) to marry

   Nain eilen Annan.

   I married Anna yesterday.

2. (transitive, vulgar, + partitive) to have sex with somebody, copulate with somebody, fuck

   Nain eilen Annaa.

   I fucked Anna yesterday.

Usage notes

• As seen above, the meaning of the verb depends on the case of its object. It is very important that the case be used correctly to avoid misunderstanding. The danger of confusion is imminent when there is no object at all. An example of sentence where naida would most likely be an unfortunate choice:

Milloin aiotte mennä naimisiin?

When are you planning to marry?

Conjugation

Inflection of naida (Kotus type 62/voida, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		nain	en nai	1st sing.	olen nainut	en ole nainut
2nd sing.		nait	et nai	2nd sing.	olet nainut	et ole nainut
3rd sing.		nai	ei nai	3rd sing.	on nainut	ei ole nainut
1st plur.		naimme	emme nai	1st plur.	olemme naineet	emme ole naineet
2nd plur.		naitte	ette nai	2nd plur.	olette naineet	ette ole naineet
3rd plur.		naivat	eivät nai	3rd plur.	ovat naineet	eivät ole naineet
passive		naidaan	ei naida	passive	on naitu	ei ole naitu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		nain	en nainut	1st sing.	olin nainut	en ollut nainut
2nd sing.		nait	et nainut	2nd sing.	olit nainut	et ollut nainut
3rd sing.		nai	ei nainut	3rd sing.	oli nainut	ei ollut nainut
1st plur.		naimme	emme naineet	1st plur.	olimme naineet	emme olleet naineet
2nd plur.		naitte	ette naineet	2nd plur.	olitte naineet	ette olleet naineet
3rd plur.		naivat	eivät naineet	3rd plur.	olivat naineet	eivät olleet naineet
passive		naitiin	ei naitu	passive	oli naitu	ei ollut naitu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		naisin	en naisi	1st sing.	olisin nainut	en olisi nainut
2nd sing.		naisit	et naisi	2nd sing.	olisit nainut	et olisi nainut
3rd sing.		naisi	ei naisi	3rd sing.	olisi nainut	ei olisi nainut
1st plur.		naisimme	emme naisi	1st plur.	olisimme naineet	emme olisi naineet
2nd plur.		naisitte	ette naisi	2nd plur.	olisitte naineet	ette olisi naineet
3rd plur.		naisivat	eivät naisi	3rd plur.	olisivat naineet	eivät olisi naineet
passive		naitaisiin	ei naitaisi	passive	olisi naitu	ei olisi naitu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		nai	älä nai	2nd sing.	—	—
3rd sing.		naikoon	älköön naiko	3rd sing.	olkoon nainut	älköön olko nainut
1st plur.		naikaamme	älkäämme naiko	1st plur.	—	—
2nd plur.		naikaa	älkää naiko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		naikoot	älkööt naiko	3rd plur.	olkoot naineet	älkööt olko naineet
passive		naitakoon	älköön naitako	passive	olkoon naitu	älköön olko naitu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		nainen	en naine	1st sing.	lienen nainut	en liene nainut
2nd sing.		nainet	et naine	2nd sing.	lienet nainut	et liene nainut
3rd sing.		nainee	ei naine	3rd sing.	lienee nainut	ei liene nainut
1st plur.		nainemme	emme naine	1st plur.	lienemme naineet	emme liene naineet
2nd plur.		nainette	ette naine	2nd plur.	lienette naineet	ette liene naineet
3rd plur.		nainevat	eivät naine	3rd plur.	lienevät naineet	eivät liene naineet
passive		naitaneen	ei naitane	passive	lienee naitu	ei liene naitu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		naida		present	naiva	naitava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st naidakseni naidaksemme 2nd naidaksesi naidaksenne 3rd naidakseen naidaksensa		past	nainut	naitu
2nd	inessive2	naidessa	naitaessa	agent3	naima
		Possessive forms Person sing. plur. 1st naidessani naidessamme 2nd naidessasi naidessanne 3rd naidessaan naidessansa		negative	naimaton
	instructive	naiden	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	naimassa	—
	elative	naimasta	—
	illative	naimaan	—
	adessive	naimalla	—
	abessive	naimatta	—
	instructive	naiman	naitaman
4th4	verbal noun	naiminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st naimaisillani naimaisillamme 2nd naimaisillasi naimaisillanne 3rd naimaisillaan naimaisillansa

Synonyms

• (to marry): mennä naimisiin + genitive + kanssa, avioitua + genitive + kanssa
• (to copulate; vulgar): panna, nussia, hässiä, kuksia, bylsiä

Derived terms

Derived terms

• adjectives: naimaton
• mennä naimisiin

• vastanainut
• verbs: naittaa

• naimaikä
• naimakauppa
• naimaonni
• naimapuuha
• naimatarjous

Related terms

• nainen

Anagrams

• aidan, diana

---

Ludian

Etymology

From .

Verb

naida

1. marry

---

Veps

Etymology

From .

Verb

naida

1. to marry (a woman)

Derived terms

• naimatoi
• naitta

References

• Zajceva, N. G., Mullonen, M. I. (2007) “жениться”, in Uz’ venä-vepsläine vajehnik / Novyj russko-vepsskij slovarʹ [New Russian–Veps Dictionary]‎^[1], Petrozavodsk: Periodika