juuri

See also: juuret

Estonian

Noun

juuri

1. partitive plural of juur

Finnish

Etymology 1

From Proto-Finnic *juuri, from Proto-Finno-Permic *jowre. Cognates include Erzya юр (jur).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈjuːri/, [ˈjuːri]

• Audio:

  (file)

• Rhymes: -uːri
• Syllabification^(key): juu‧ri
• Hyphenation^(key): juu‧ri

Noun

juuri

1. root (of a plant, hair, tooth, etc.)
2. foot, base (base or bottom of anything; when in the locative cases, often the area right next to that base or bottom, such as the foot of a mountain)
3. (figuratively) cause, origin, tradition

   Synonyms: syy, lähde, alkuperä

4. ellipsis of taikinajuuri (“starter dough”)
5. (mathematics) root (inverse of a power, e.g. square root)
6. (mathematical analysis) zero, root (of a function)

   Synonym: nollakohta

7. (linguistics) root, word root

Declension

Inflection of juuri (Kotus type 26/pieni, no gradation)
nominative		juuri	juuret
genitive		juuren	juurten juurien
partitive		juurta	juuria
illative		juureen	juuriin
		singular	plural
nominative		juuri	juuret
accusative	nom.	juuri	juuret
	gen.	juuren
genitive		juuren	juurten juurien
partitive		juurta	juuria
inessive		juuressa	juurissa
elative		juuresta	juurista
illative		juureen	juuriin
adessive		juurella	juurilla
ablative		juurelta	juurilta
allative		juurelle	juurille
essive		juurena	juurina
translative		juureksi	juuriksi
abessive		juuretta	juuritta
instructive		—	juurin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of juuri (Kotus type 26/pieni, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative juureni juureni accusative nom. juureni juureni gen. juureni genitive juureni juurteni juurieni partitive juurtani juuriani inessive juuressani juurissani elative juurestani juuristani illative juureeni juuriini adessive juurellani juurillani ablative juureltani juuriltani allative juurelleni juurilleni essive juurenani juurinani translative juurekseni juurikseni abessive juurettani juurittani instructive — — comitative — juurineni second-person singular possessor singular plural nominative juuresi juuresi accusative nom. juuresi juuresi gen. juuresi genitive juuresi juurtesi juuriesi partitive juurtasi juuriasi inessive juuressasi juurissasi elative juurestasi juuristasi illative juureesi juuriisi adessive juurellasi juurillasi ablative juureltasi juuriltasi allative juurellesi juurillesi essive juurenasi juurinasi translative juureksesi juuriksesi abessive juurettasi juurittasi instructive — — comitative — juurinesi first-person plural possessor singular plural nominative juuremme juuremme accusative nom. juuremme juuremme gen. juuremme genitive juuremme juurtemme juuriemme partitive juurtamme juuriamme inessive juuressamme juurissamme elative juurestamme juuristamme illative juureemme juuriimme adessive juurellamme juurillamme ablative juureltamme juuriltamme allative juurellemme juurillemme essive juurenamme juurinamme translative juureksemme juuriksemme abessive juurettamme juurittamme instructive — — comitative — juurinemme second-person plural possessor singular plural nominative juurenne juurenne accusative nom. juurenne juurenne gen. juurenne genitive juurenne juurtenne juurienne partitive juurtanne juurianne inessive juuressanne juurissanne elative juurestanne juuristanne illative juureenne juuriinne adessive juurellanne juurillanne ablative juureltanne juuriltanne allative juurellenne juurillenne essive juurenanne juurinanne translative juureksenne juuriksenne abessive juurettanne juurittanne instructive — — comitative — juurinenne third-person possessor singular plural nominative juurensa juurensa accusative nom. juurensa juurensa gen. juurensa genitive juurensa juurtensa juuriensa partitive juurtaan juurtansa juuriaan juuriansa inessive juuressaan juuressansa juurissaan juurissansa elative juurestaan juurestansa juuristaan juuristansa illative juureensa juuriinsa adessive juurellaan juurellansa juurillaan juurillansa ablative juureltaan juureltansa juuriltaan juuriltansa allative juurelleen juurellensa juurilleen juurillensa essive juurenaan juurenansa juurinaan juurinansa translative juurekseen juureksensa juurikseen juuriksensa abessive juurettaan juurettansa juurittaan juurittansa instructive — — comitative — juurineen juurinensa

Derived terms

• jalkojen juuressa
• juurakko
• juurehtia
• juureinen
• juurekas
• juures
• juureton
• juureva
• juuri (“just, right”)
• juuria
• juurikas
• Juurikka
• Juurinen
• -juurinen
• juuristo
• juurittaa
• juurtaa
• perin juurin

compounds

• afrikanjuurimyllikäs
• alkeisjuuri
• alkujuuri
• alvejuuri
• amerikanginsengjuuri
• angelikajuuri
• arrowjuuri
• galangajuuri
• ginsengjuuri
• hampaanjuuri
• hapanjuuri
• harajuuri
• hermojuuri
• hirvenjuuri
• hiusjuuri
• ilmajuuri
• imujuuri
• inkiväärinjuuri
• juurenhaara
• juurenotto
• juuriartisokka
• juurieläin
• juurifunktio
• juurihakemisto
• juuriharja
• juurihoitaa
• juurihoito
• juurihuntu
• juurijalkainen
• juurikalvo
• juurikanava
• juurikansio
• juurikarva
• juurikasvi
• juurikasvu
• juurikori
• juurikääpä
• juuriköysi
• juurilaho
• juurilauseke
• juurileipä
• juurimato
• juurimatto
• juurimerkki
• juurimukula
• juurimusiikki
• juurinystyrä
• juurioksa
• juuriolut
• juuriosa
• juuriosio
• juuripaakku
• juuripaikka
• juuripaine
• juuriperhonen
• juuripermanentti
• juuripersilja
• juuripuu
• juurirotta
• juuriselleri
• juurisikuri
• juurisilmu
• juurisolmu
• juurisyy
• juuritesti
• juuritäyte
• juurivarmenne
• juuriverso
• juurivesa
• juurta jaksaen
• juurta jaksain
• jälkijuuri
• kalmojuuri
• karhunjuuri
• karvanjuuri
• kaurajuuri
• keltajuuri
• kuutiojuuri
• kynnenjuuri
• lakritsijuuri
• lankkujuuri
• lisäjuuri
• maraljuuri
• mukulajuuri
• mustajuuri
• möhöjuuri
• neliöjuuri
• nenänjuuri
• nuolijuuri
• paljasjuurinen
• persiljanjuuri
• pesäjuuri
• piipunjuuri
• piparjuuri
• pukinjuuri
• punajuuri
• purtojuuri
• puunjuuri
• pärskäjuuri
• pääjuuri
• raitajuuri
• ruisjuuri
• ruohonjuuri
• rusojuuri
• ruttojuuri
• ruusujuuri
• saippuajuuri
• sienijuuri
• sinijuuri
• sirkkajuuri
• sukujuuri
• sydänjuuret
• syyläjuuri
• taikinajuuri
• taikinanjuuri
• venäjänjuuri
• verijuuri
• versojuuri
• virmajuuri
• vuohenjuuri
• vuorenjuuri
• yksikköjuuri
• äikäjuuri

Further reading

• “1. juuri”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2025-02-10

Etymology 2

juuri (“root”) +‎ -i (i-lative singular); literally, “to the root”

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈjuːri/, [ˈjuːri]
• Rhymes: -uːri
• Syllabification^(key): juu‧ri
• Hyphenation^(key): juu‧ri

Adverb

juuri (not comparable)

1. right, just, exactly, precisely

   Synonyms: tismalleen, täsmälleen

   juuri niin ― just right

   juuri nyt ― right now

   Hän tuli juuri oikeaan aikaan.

   He came at exactly the right time.

2. just now; very close to now, either presently, (very) recently or (very) shortly, just about

   Synonyms: (presently) juuri nyt, (just now, very recently) äsken

   Juna lähtee juuri.

   The train is just about to leave.

   Juurihan minä saavuin.

   But I just arrived.

3. (chiefly in the negative) hardly, (not) that much, (not) that many

   Hän ei juuri(kaan) lue kirjoja.

   He hardly reads any books.

   En maksanut siitä juuri mitään tammikuun alennusmyynnissä.

   I got it for next to nothing in the January sales.

   Hän teeskentelee tietäväistä, mutta oikeasti hän ei tiedä juuri mitään.

   He pretends to be knowledgeable, but actually he knows next to nothing.

4. barely, just barely, just about

   Synonyms: hädin tuskin, nipin napin, juuri ja juuri

   Ruokaa riittää juuri neljälle.

   There's just barely enough food for four people.

Derived terms

• juuri ja juuri (“barely, only just”)
• juurikaan
• juurikin

Further reading

• “2. juuri”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[2] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2025-02-10

Etymology 3

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈjuːri/, [ˈjuːri] (third-person indicative)
• IPA^(key): /ˈjuːriˣ/, [ˈjuːri(ʔ)] (imperative, indicative connegative)
• Rhymes: -uːri
• Syllabification^(key): juu‧ri
• Hyphenation^(key): juu‧ri

Verb

juuri

1. inflection of juuria:
   1. third-person singular past indicative
   2. present active indicative connegative
   3. second-person singular present imperative
   4. second-person singular present active imperative connegative

Ingrian

Juuret (1).

Etymology

From Proto-Finnic *juuri. Cognates include Finnish juuri and Estonian juur.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈjuːri/, [ˈjuːrʲ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈjuːri/, [ˈjuːri]
• Rhymes: -uːrʲ, -uːri
• Hyphenation: juu‧ri

Noun

juuri

1. root
   • 1937, V. A. Tetjurev, translated by N. I. Molotsova, Loonnontiito (ensimäin osa): oppikirja alkușkoulun kolmatta klaassaa vart, Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 5:

     Jos hyväst katsoa pintamaan sloijaa jyrkäst rannast, nii hänes saap nähä eläviä ja koolleita kasvon juuriloja ja männävootist märkänevvää heinää, eläviä ja kuollehia itikkaisia, matokkaisia ja muita heenoja elokkaja.

     If you look well at the layer of topsoil from the steep shore, then in it it's possible to see living and dead roots of plants and last year's rotten hay, living and dead bugs, worms and other little animals.

2. (in the plural) roots, ancestry
   • 2009, Inkeri‎^[3], volume 1, number 71, St. Petersburg, page 9:

     Se männö meien silmin iess, tuntu, vaikko ei koko aik sitä ikäyksi saa arvo, kel olla ižorin juured.

     It went before our eyes, the feeling, even if not everyone understands this all the time, who have Izhorian roots.

Declension

Declension of juuri (type 5/keeli, no gradation)
	singular	plural
nominative	juuri	juuret
genitive	juuren	juuriin, juuriloin
partitive	juurta, juurt	juuria, juuriloja
illative	juuree	juurii, juuriloihe
inessive	juurees	juuriis, juurilois
elative	juurest	juurist, juuriloist
allative	juurelle	juurille, juuriloille
adessive	juureel	juuriil, juuriloil
ablative	juurelt	juurilt, juuriloilt
translative	juureks	juuriks, juuriloiks
essive	juurenna, juureen	juurinna, juuriloinna, juuriin, juuriloin
exessive1)	juurent	juurint, juuriloint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Derived terms

• emäjuuri
• juurekas
• juurikarva
• pääjuuri

References

• Fedor Tumansky (1790) “юри”, in Опытъ повѣствованїя о дѣянїях, положенїи, состоянїи и раздѣленїи Санкт-Петербургской губернїи [An experiment of an account of the acts, location, condition and division of the Saint Petersburg gubernia], Краткїй словарь ижерскаго, финскаго, эстонскаго, чюдскаго, и ямскаго нарѣчїя съ россїйскимъ переводомъ [A short dictionary of the Ingrian, Finnish, Estonian, Chud and Yamtian dialects with a Russian translation], page 683
• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 112

Karelian

Noun

juuri

1. root

Mayo

Noun

juuri

1. white-nosed coati (Nasua narica)

References

• Collard, Howard, Collard, Elisabeth Scott (1984) Castellano-mayo, mayo-castellano (Serie de vocabularios y diccionarios indígenas Mariano Silva y Aceves; 6)‎^[4] (in Spanish), third edition, México, D.F.: Instituto Lingüístico de Verano, pages 103, 157

Votic

Etymology

From Proto-Finnic *juuri.

Pronunciation

• (Luutsa, Liivtšülä) IPA^(key): /ˈjuːri/, [ˈʝuːrʲi]
• Rhymes: -uːri
• Hyphenation: juu‧ri

Noun

juuri

1. root

Inflection

Declension of juuri (type X/tuli, no gradation)
	singular	plural
nominative	juuri, juur	juurõd
genitive	juurõ	juurijõ, juurii
partitive	juurtõ	juuriitõ, juurii
illative	juurõ, juurõsõ	juuriisõ
inessive	juurõz	juuriiz
elative	juurõssõ	juuriissõ
allative	juurõlõ	juuriilõ
adessive	juurõllõ	juuriillõ
ablative	juurõltõ	juuriiltõ
translative	juurõssi	juuriissi
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the terminative is formed by adding the suffix -ssaa to the short illative (sg) or the genitive. ***) the comitative is formed by adding the suffix -ka to the genitive.

References

• Hallap, V., Adler, E., Grünberg, S., Leppik, M. (2012) Vadja keele sõnaraamat [A dictionary of the Votic language], 2nd edition, Tallinn