User talk:Frous

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Please check your anon user talk page as well.

You're making quite a mess. Hopefully, by looking at our layout, you can make better edits, so here is the standard welcome message...

Welcome!

Hello, and welcome to Wiktionary. Thank you for your contributions. I hope you like the place and decide to stay. Here are a few good links for newcomers:


I hope you enjoy editing here and being a Wiktionarian! By the way, you can sign your name on Talk (discussion) and vote pages using four tildes, like this: ~~~~, which automatically produces your name and the current date. If you have any questions, see the help pages, add a question to the beer parlour or ask me on my Talk page. Again, welcome! --Connel MacKenzie 13:52, 10 February 2007 (UTC)

Re: Vakava/törkeä rikos[edit]

Terve, ja kiitos oikaisusta (mistä ihmeestä termi "vakava rikos" oikein putkahti?). Artikkelin siirto on helppoa; sivun ylälaidassa on linkki "move", josta pääsee muuttamaan artikelin nimeä. Jos siirto ei onnistu (kohdeartikkelilla on olemassaoleva sivuhistoria), sivun voi siirtää vain admin.--Jyril 13:47, 11 February 2007 (UTC)

Inflections[edit]

Please put the definitions first under the Noun header, then a section for Inflections after. --EncycloPetey 20:33, 11 February 2007 (UTC)

mein[edit]

Terve, ja mukava huomata, että Wiktionaryssä pyörii muitakin aktiivisia suomalaisia. Mielestäni on kuitenkin kyseenalaista, onko persoonapronominien instruktiivi oikeasti olemassa. Ainakin minun korvaani muodot "minuin, sinuin, hänin, mein, tein ja hein" kuulostavat keinotekoisilta. Ennen tekemääsi muutosta kaikkien persoonapronominien kohdalla oli teksti, jossa otettiin sellainen kanta, että niillä ei ole abessiivia, instruktiivia eikä komitatiivia. Miksei samantien "meittä" ja "meine"? Hekaheka 14:45, 12 February 2007 (UTC)

Esimerkit[edit]

Tervehdys. EPE:n mukaan esimerkit kirjoitetaan seuraavasti:

  1. käännös
    • Esimerkki suomeksi, kyseinen sana lihavoituna.
      • Käännös englanniksi.

Koita myös välttää numeroiden käyttöä (ks. esim. epäoikeudenmukaisuus). Jos käännöslista muuttuu, niin numeroinnit menevät sekaisin.--Jyril 12:23, 13 February 2007 (UTC)

Inflection tables[edit]

Hey, I just wanted to say well done on those inflection tables. I had heard that Finnish was very highly inflected and was hoping that someone would put some inflection tables on the entries. Just so you know, it may be easier to create inflection templates, and let them do the majority of the work for you. As an example, take a look at μίασμα. If you pull up the editing window you can see how little text is actually being entered to generate the table. At the bottom is a link to Template:grc-decl-3rd-N-dn-prx, where you can get a feel for how the tables work. (If you don't have the necessary fonts for Ancient Greek, you can look at aquarius and Template:la-decl-2nd-ius for a Latin example). There's certainly no problem with doing it all by hand if you like, I just find the template method to be a lot easier and faster. It's up to you how you prefer to do it. Also, in most languages, an inflection table is put under the level 4 header ====Inflection====, so you may want to consider switching your formatting. Then again, each language has some of it's own formatting rules. But, it could come back to bite you later if a lot of people disagree with it. Just a head's up. Any questions feel free to ask. Atelaes 02:19, 27 February 2007 (UTC)

I think the better way is to use the {{Template:fi-noun}} templates; the inflection tables are rather clumsy in my opinion. If you know how the words listed on Wiktionary:Finnish inflection types are inflected, please help me creating the subpages.--Jyril 17:56, 27 February 2007 (UTC)

Declension types/Taivutustyypit[edit]

Terve, kiva nähdä että sinäkin olet lisäillyt taivutustyyppejä. Huomasitko, että esim. illatiivi taipuu luokan 4 mukaan, ei viidennen? Sillehän ei ole olemassa -eiden/-eitten ym. vaihtoehtoja. Tosin olen päätellyt luokat enemmän tai vähemmän arvaamalla, joten virheitä varmasti on minullakin, jotkin luokista ovat nimittäin hyvin samankaltaisia.

Voisitko muuten käyttää pienempää pallukkaa tavutuksessa? Ainakin minulla pallot näyttävät aivan liian suurilta. Esimerkiksi hyphenation-artikkelissa on sopivankokoiset pallukat.

FiNounCases- ja FiAdvCases-taulukot näyttävät varsin surkeilta vierekkäin, joten niiden käyttöä kannattanee välttää. Tapauksissa, jossa säännöllisesti taipuvalla sanalla on vain pari adverbimuotoa (esim. kasvot), taulukkoja ei kannata käyttää. Adverbit voisi lisätä artikkelin ====Derived terms==== -osioon sekä vastaavan adverbipäätteen artikkeliin, ks. -tse (multiplikatiiville ei kannata näin tehdä...). Pronominien kohdalla tilanne on päinvastainen. Koska niiden taivutus on muutenkin poikkeavaa, muodostin uuden Template:fi-decl-pron-taulukon pronomineja ja joitakin vaillinaisesti taipuvia adverbeja varten. Jokaisella parametrilla on nimi, joten harvaa taulukkoa on helpompi päivittää. Malline pysyy oletusarvoisesti vasemmalla, joten sitä ei kannata tunkea taulukon sisälle. Muutenkin voisin palauttaa FiNounCases-taulukon takaisin vasemmalle, sen nykyinen sijoittelu on selvästikin turhan hankalaa.--Jyril 20:25, 3 March 2007 (UTC)

Re: Imperatiivista[edit]

Joo, siinä näytti olevan enemmänkin korjattavaa... Templaattien muokkaaminen onnistuu niiden omassa Template:-nimiavaruudessa. Esimerkiksi fi-conj-templaatti löytyy sivulta Template:fi-conj--Jyril 22:15, 3 March 2007 (UTC)

Re: Haastaa/paistaa[edit]

Terve. Eipä ole kumma, että olet ihmetellyt, sillä NSK:n mukaan haastaan ja paistaan ainoa ero on siinä, että paistaan vaihtoehtoinen imperfektimuoto -i on harvinainen (haasti? paisti?). Ottaen huomioon, että NSK:n taivutustyypit ovat peräisin jostain 1950-luvulta, en pidä järkevänä, että yritetään pysyä orjallisesti NSK:n numeroinneissa, varsinkaan kun monet vaihtoehtoiset taivutukset ovat jo kadonneet. Paras tapa on varmaankin toimia niin, että epäselvissä tapauksissa seurataan Kielitoimiston sanakirjan luokitusta, käyttäen kuitenkin NSK:n numerointia (esimerkiksi paperi kuuluu taivutustyyppiin 5, mutta banaani tyyppin 6, sillä banaanissa monikon genetiivi banaanien on (tai on ollut) yleisempi kuin banaaneiden/banaaneitten; siis merkitään molemmat luokkaan 5 [KTS: 6]). KTS:ssä on se hyvä puoli, että sen sanasto on käytettävissä GNU-lisenssin alaisuudessa. Toisaalta en haluaisi täysin hylätä NSK:ta, sillä varsinkin harvinaistuneiden tai murresanojen kohdalla olisi mukavampaa käyttää alkuperäistä luokitusta.--Jyril 21:37, 7 March 2007 (UTC)


Latin[edit]

We are not "all other dictionaries". We aim to have a separate entry for every single word - that means a separate entry for the infinitive and the first person singular (and all the rest) of every Latin verb. However, we DO put the conjugation table in only one place - infinitive for Italian etc but I'm not sure where for Latin. SemperBlotto 12:16, 24 March 2007 (UTC) p.s. There is a discussion about this at Wiktionary talk:About LatinSemperBlotto 12:20, 24 March 2007 (UTC)

Friisi[edit]

Hi Frous, I was wondering if the word Friisi means anything in Finnish. We have the page Friisi on the Dutch Wiktionary, but it is blank, and it would be a shame if I would delete it while it could make a perfectly good page. Please respond here Thanks anyway. Levenius

Thank you for the quick response. ;-) Levenius

Category structure[edit]

Please do not categorize Finnish differently from all other languages. Categories like Category:Finnish nouns should be in Category:Finnish language and Category:Nouns by language. There should be no category named Category:Finnish parts of speech. --EncycloPetey 00:17, 19 April 2007 (UTC)

Notcie that Category:Parts of speech does not list Category:English nouns or Category:English verbs. It is a category primarily for words that name parts of speech and for subcategories of words about particular parts of speech. See Category:nl:Parts of speech to see what this looks like in a non-English language. --EncycloPetey 00:38, 19 April 2007 (UTC)

lukutaitoinen[edit]

Is this a noun or an adjective? You've got it labelled as both. --EncycloPetey 01:03, 19 April 2007 (UTC)

Likewise for lukutaidoton. --EncycloPetey 01:03, 19 April 2007 (UTC)

Re: Non-standard headers[edit]

Jaa, "Postposition" on mielestäni ainoa hyväksyttävissä oleva otsikko. WT:ELE on näköjään laajentunut käsittämään muitakin kieliä. Suomenkin voisi jossain välissä sinne lisätä, onhan täällä jo aika monta suomenkielistä sanaa...--Jyril 11:25, 22 April 2007 (UTC)

Blanking Finnish categories[edit]

I assume from your blanking of Finnish-language categories that you could like them to be deleted. If this is the case, please tag them with {{delete}}, so that they don't float around as empty shells in Special:Uncategorizedcategories. -- Beobach972 03:23, 23 April 2007 (UTC)

Himoinen[edit]

Ei se ihan niinkään ole, kuin kirjoitit. Ainakin Nykysuomen sanakirja on arvostanut -himoisen ihan omaksi hakusanakseen. Ihan joka sanaan ei -inen pääte myöskään käy, eikä niistä varsinkaan synny pitkää liutaa johdoksia. Mitäpä saat aikaiseksi vaikkapa "sanoista" autoinen, kynäinen, taloinen ja niin edelleen. Hekaheka 08:06, 26 April 2007 (UTC)

Formatting conventions[edit]

If there are multiple etymologies, the other headers are one level lower, see what I just did to taata.

It would also be nice if you gave some comments to your edits, such that one can see what has been done in the recent changes/watchlist/history. H. (talk) 11:30, 26 April 2007 (UTC)

"form of" templates[edit]

Please do not add formatting code inside "form of" templates, such as {{plural of}}. See my changes to 'beats, to see what I mean. --EncycloPetey 15:45, 13 May 2007 (UTC)

Sorry, I wasn't clear. You should include formatting quotes, but you should include linking brackets. --EncycloPetey 16:18, 13 May 2007 (UTC)

Verbien taivutuskaavat[edit]

Minusta kaavat olisivat selvemmät käyttäjälle, jos niiden yhteydessä kerrottaisiin, mikä on esimerkkiverbi ja mikä sen kanta on. Käy katsomassa Wiktionary:Finnish inflection types/verbs/35#D. Jos et tykkää, niin muuta takaisin. Tein vain 35-D:n malliksi. Jos tykkäät, niin otetaan käyttöön. Hekaheka 20:29, 13 May 2007 (UTC)

Linking in "form of" templates[edit]

We want the words in these to be wikified. Without wikification, the entry will not count towards our page total. So we should use {{past of|[[know]]}} rather than {{past of|know}} --EncycloPetey 22:19, 29 May 2007 (UTC)

Yes. The template is specifically designed to allow square brackets ([[ ]]), so that the lemma can be wikified. As I say, without these brackets, the page isn't counted as an entry for the total on the Main Page. --EncycloPetey 22:38, 29 May 2007 (UTC)

Quick reminder[edit]

The rule of thumb you should use is: "No redirects in the main namespace." --Connel MacKenzie 20:26, 31 May 2007 (UTC)

Re: Factitive verbs vs. causative verbs[edit]

Copypastasin nuo esimerkit Nykysuomen sanakirjan listasta.

Faktitiiviverbi, ilmaisee kantasanalla osoitetun tekemisen teettämistä toisella, esim. ammuttaa < ampua, soudattaa < soutaa.
Kausatiiviverbi, ilmaisee kantasanalla osoitetun tekemisen aiheuttamista, esim. elvyttää < elpyä, aivastuttaa < aivastaa.

--Jyril 10:31, 10 June 2007 (UTC)

IPA[edit]

Terve, sulla ei taida nuo IPA-koodit mennä ihan kohdalleen? Suomen kirjoitus vastaa varsin pitkälle puhetta, mutta joitakin poikkeuksia on: a -> [ɑ] ([a] on etuvokaali ja muistuttaa enemmän ä:tä); ä:tä ja ö:tä ei tietenkään ole IPA:ssa, joten niiden tilalla käytetään merkkejä [æ] ja [ø]; samoin suhuäänteet š ja ž korvataan merkeillä [ʃ] ja [ʒ] (muista ; ng-äänne on [ŋ], n k:n edellä on aina [ŋ] vaikka kuuluisikin edelliseen sanaan [ˈkoirɑŋˌkopːi] ja tietenkin ng merkitään pitkänä äng-äänteenä [ŋː] (paitsi joissain ulkomaan sanoissa); samoin n on [m] p:n edellä; v:llä on kaksi vaihtoehtoa, [v] ja [ʋ] joista jälkimmäinen on yleisempi ([ʋ] on itse asiassa puolivokaali)... [h]:lla on useampi allofoni [h]: [hɑm:ɑs], [ɦ] [rɑɦɑ], ja "h" "kahdessa" (en tiedä mikä merkki, [ħ] vai peräti [x]?). Mutta toisaalta jos käytetään //:a []:n sijasta, ei tarvitse merkitä allofoneja erikseen (siis /v/ ja /h/ riittävät). Sitten on vielä kaiken maailman jäännöslopukkeet [ˈterveˣtuloɑ] (voi olla väärin kirjoitettu). Muista vielä glottaaliklusiili [ʔ]: [ˈlinjɑˌʔɑuto] tjsp. [ː] kuuluu pitkiin vokaaleihin ja kaksoiskonsantteihin (niitähän ei lausuta erikseen: siis kat...o...n, ei kat-to-on). Olen tässä yrittänyt seurata epätoivoisesti mm. Korpelan ääntämisohjetta[1] ja Wikipedioita. --Jyril 23:42, 12 June 2007 (UTC)

Joo, tuo yllä saattaa olla vähän sekava, kirjoitin sen keskellä yötä. Jäännöslopukkeesta en ole ollenkaan varma, koska mistään en ole löytänyt hyvää esimerkkiä. Wikipediassa sanottiin, että [ˣ] on jäännöslopukkeen merkki, mutta missään ei ole selkeästi selitetty, miten sitä tulee käyttää... "Ollako vai eikö olla" minun käsittääkseni on [ˈolːɑkˣo ˈvɑiko ˈeikø ˈolːɑʔ] (tod. näk. päin mäntyä). Jäännöslopukkeita ei onneksi paljoa tarvita, niitähän yleensä löytyy vain lauseista.
Vaikka suomen ääntämyksessä käytetään kolmenlaista h:ta (h:n allofoneja), niin niitä ei mielletä eri ääneiksi. Jos käytetään //-sulkuja, voidaan käyttää tavallista h:ta kaikissa tapauksissa (esim. /ˈmɑhɑ/). Sen sijaan, jos halutaan olla tarkkoja, käytetään []-sulkuja ja erilaiset allofonit on merkittävä (esim. [ˈmɑɦa]). [ɦ] on "löysä" h, joka hädin tuskin kuuluu verrattuna "oikeaan" [h]:hon sanassa heinä tai varsinkaan h:hon sanassa kahden (siinä h oli muinoin [x], joka löytyy esim. saksan sanasta Dach [dax][2]). Näitä h:n eroja ei heti tajua, koska emme käsitä niitä eri äänteiksi. Siksi lienee parempi, että pysytään //-sulkeissa. ;)
Sivupainosta [ˌ] en sanonut mitään... mutta ne on selitetty varsin selkeästi Korpelan sivulla.[3]--Jyril 11:58, 13 June 2007 (UTC)
Ei kyllä minun mielestäni.--Jyril 12:08, 13 June 2007 (UTC)
Joo, paitsi en edelleenkään ole varma jäännöslopukkeesta.--Jyril 12:14, 13 June 2007 (UTC)
Niin vielä, yksitavuisissa sanoissa ei tietenkään ole painoa, siis [loi], ei [ˈloi].--Jyril 02:40, 2 July 2007 (UTC)

sukia[edit]

Minä kun en ole kielitieteilijä, niin en oikeasti ymmärrä etymologiasta mitään. Ihmettelenpä kuitenkin, onko oikeasti niin, että hakusana "sukia" on mielekästä jakaa kahteen etymologiaan, kun kummankin takana on kuitenkin sama sana "suka"? Hekaheka 12:05, 14 June 2007 (UTC)

Jep, näin on.--Jyril 00:34, 15 June 2007 (UTC)

Re: Ylätyyli(nen)[edit]

En löytänyt mistään yhtään sopivaa sanaa... Ilmeisesti tarvitset sitä sanan määritteeksi? Yleensä ns. ylätyyliset sanat taitavat olla enemmän tai vanhentuneita ("dated" tai peräti "archaic")?--Jyril 00:34, 15 June 2007 (UTC)

Minäkään en tunne yhtä sanaa, joksi ylätyylisen voisi aina kääntää, mutta joku näistä ehkä sopii: formal, labored, pedantic, literary, bookish, official, ceremonial, poetic. Literary ehkä olisi käyttökelpoinen yleissana. Alatyylinenhän on paljon helpompi, se on melkein aina vulgar. Ylätyyli on (formal, labored, etc.) language. Hekaheka 03:52, 15 June 2007 (UTC)

Verbien nominaalimuodot[edit]

Jos englanninkielistä Wikipediaa on uskominen[4], niin eikös tuo neljäs infinitiivi oikeastaan ole varsin harvinainen (esiintyy esim. tapauksessa "sinne ei ole menemistä)? Yleensä -minen -loppuiset sanat ovat aitoja substantiiveja, siis "meneminen" voidaan käsittää substantiiviksi, joka on muodostettu -minen-päätteellä (esim. tapauksessa "sinun menemisesi" ei ilmeisesti esiinny infinitiiviä)? -minen -sanat voidaan edelleen lätkiä samaan kategoriaan, mutta ehkä kuvailua voisi korjata?

Tiedätkö mikä on sopiva englanninkielinen termi "negatiiviselle partisiipille", -maton/-mätön -päätteisille sanoille eli agenttipartisiipin kieltomuodolle (esim. lukematon, kirjoittamaton)? Niille voisi muodostaa oman kategorian kunhan termin englanninkielinen nimi on selvitetty.--Jyril 14:15, 18 June 2007 (UTC)

Riimit[edit]

Tuota noin, samoin riimittyviä sanoja ei pitäisi lisäillä suoraan Pronunciation-osioon, koska niiden päivittäminen jokaiseen artikkeliin on jokseenkin mahdotonta. Siksi ne tulisi lisätä Rhymes:Finnish-osioon. Esimerkkinä heissä-sanan kanssa riimittyvät sanat listataan sivulle Rhymes:Finnish:-eissæ.--Jyril 00:17, 27 June 2007 (UTC)

Templates etc.[edit]

Terve taas... Onko järkevää lisätä [[]]-sulkuja templateen jos template on kerran määritelty niin, että se ei näytä linkkiä jos sitä ei ole olemassa? Nyt käy niin, että jos vaikka olet antanut määritteeksi "[[avoimempi]]", parseri katsoo että ko. sanaa ei ole olemassa ja näyttää sen sellaisenaan--jolloin linkki näkyy sulkujen takia. Jos taas sanaa ei ole määritelty, se näkyy samasta syystä punaisena. Eli parseri joutuu tekemään ylimääräistä työtä. Jos viitsit, niin älä lisää sulkuja. En kylläkään ymmärrä, mikä punaisissa linkeissä on niin kamalaa, että ne pitää piilottaa.

Toinen juttu liittyy käännöksiin, joka on enemmänkin makuasia... Mielestäni pisteitä ja isoja alkukirjaimia ei pitäisi lisätä tapauksissa, joissa käännös käsittää vain yhden sanan tai sanalistan. Siis esim. "(a) car", ei "A car." koska ne eivät ole kunnon lauseita ja pisteiden käyttö tuntuu oudolta. Samaten artikkelin jättäisin pois jos sitä ei välttämättä tarvita (esim. tapauksessa "a car" artikkeli on turha, mutta tapauksessa "a Persian" se on hyödyllinen sillä "Persian" viittaa tällöin selkeästi henkilöön tai objektiin adjektiivin sijaista). Muissa kielissä näin on tehty. Lajinimien tapauksessa ei pitäisi käyttää ollenkaan artikkeleita, koska "a" viittaa yksilöön ja "the" lajiin. Ilman artikkeleita käännös on täsmällisempi, koska se tarkoittaa molempia.

Jos lisäilet IPA-templaatteja, niin voitko lisätä "lang=fi" attribuutin (eli {{IPA|lang=fi|[foː]}}: IPA(key): [foː], ei {{IPA|[bar]}}: IPA(key): [bar]). Huomasin vasta eilen, että ilman parametria IPA-linkki johtaa Wikipedian englannin kielen IPA-artikkeliin. D'oh!

Kuten varmaan huomasit, lopetin NSK-numeroiden käytön nominien tapauksessa. Tein näin koska (a) NSK:n numerointi on täysin intuition vastaista toisin kuin KOTUSin (Kielitoimiston sanakirjan) tapauksessa, oikeiden -a -loppuisten sanojen taivutusluokkien löytäminen olisi ollut toivotonta (b) KOTUS-sanalista oikeine taivutusmuotoineen on saatavilla täältä; GNU-lisenssi mahdollistaa sen käytön Wiktionaryssä (c) siirtyminen takaisiin KOTUS-numerointiin olisi sekoittanut koko systeemin (d) esimerkit on tehty siten, että päätteet menevät oikein pelkästään sanan juurta vaihtamalla, mikä pitäisi tehdä hommasta yksinkeraisempaa, ja (e) potentiaaliset copyright-ongelmat.

Verbeille voisi tehdä samanlaisen systeemin, eli seurata KOTUS-numerointia, mutta lisätä esimerkit jokaiselle taivutustyypille, astevaihtelulle ja loppuvokaalille (esim. ensimmäisessä taivutusluokassa eri esimerkit -oa, -ua, -yä ja -öä -loppuisille sanoille jokaiselle astevaihtelutyypille). Voisin myös päivittää verbien taivutustemplaatit, ne ovat rumia ja käytön helpottamiseksi voisi antaa nimet kullekin parametrille.--Jyril 21:56, 29 June 2007 (UTC)

Denominal and deverbal suffixes[edit]

Morjesta! Jotkut pääkäyttäjät tai vastaavat wiki-gurut tuntuvat olevan vahvasti sitä mieltä, että "Denominal suffix" on epäpätevä otsikko. Tälläkin hetkellä niihin näyttää olevan muutama rfc-viittaus voimassa. Editoin tällaisen viittauksen johdosta artikkelia -kko siten, että poistin denominal -sanan otsikosta ja siirsin sen selitystekstiin. Samalla muutin denominal -sanan denominative -sanaksi, koska minusta näyttää siltä, että jälkimmäinen on yleisemmin käytössä oleva englanninnos suomen kielen sanalle denominaalinen. Denominative -sana nimittäin esiintyy useissa vähänkin laajemmissa englanti-englanti sanakirjoissa, mutta denominal vain laajimmissa. Vastaavasti deverbal -sana on kyllä olemassa, mutta deverbative on yleisemmin käytössä. Se näkyy esimerkiksi siten, että deverbal määritellään vain viittaamalla deverbative -sanaan, kuten muuten myös sanaparissa denominal-denominative. Hekaheka 14:58, 2 July 2007 (UTC)

Form of -templaatit[edit]

Hermojen säästämiseksi yhdistelin joitakin templaatteja niin, että jokaista taivutusmuotoa varten ei tarvitse muodostaa uutta templaattia. Template:fi-form of pitäisi kelvata kaikille nominaaleille (paitsi substantiivin monikolle, mutta sitä varten on valmiiksi plural of -templaatti). Agenttipartisiippejä varten on Template:fi-agent participle of. Muiden partisiippimuotojen templaatit toimivat nyt vastaavasti. Verbien persoonamuodoille voisi tehdä samoin, varsinkin jos liitepartikkelimuodotkin hyväksytään. Käyttöohjeet lisään pian.--Jyril 22:25, 8 July 2007 (UTC)

fi form-of templates[edit]

Hi, did you create all of these templates? As far as I am aware, they are not supposed to be language specific. The language parameter can be passed with lang=fi if necessary. DAVilla 09:57, 15 August 2007 (UTC)

Agreed. If you know of a reason why a particular language needs its own form of template, say so on Template talk:form of or WT:GP so we can better extend {{form of}} and its derivatives. (Note: I made the mistake of creating {{kor-form of}}, but am seeking to extend {{form of}} and delete that mistake.) Rod (A. Smith) 21:40, 17 August 2007 (UTC)
Actually the best place to comment would be Wiktionary:Requests for deletion/Others#Finnish categories gone wild. DAVilla 11:45, 18 August 2007 (UTC)

puuvapaa[edit]

Tervehdys pitkästä aikaa! Käypäs lukemassa, mitä kirjoitin puuvapaa -termin Discussion -palstalle. Se on paperiteollisuudessa ja paperikaupassa laajalti käytössä oleva ammatillinen termi, istui se suomen kielioppiin tai ei. Ehdottaisin tagin poistoa. Hekaheka 17:05, 26 August 2007 (UTC)

Taivutusluokat[edit]

Jep, tein alustavan taulukon juuri hetki sitten. :) Luokat on aika suoraan KOTUSista, esimerkit on erikseen eri astevaihteluille, taka- ja etuvokaaleille sekä eri vokaaleihin päättyville verbeille (punoa -> punoo, huolestua -> huolestuu etc.) Esimerkeiksi kannattaa valita lyhyitä ja tuttuja verbejä. Kohtiin "tbd" [to be done] löytyy esimerkkejä, "(tbd)" tarkoittaa, etten ole vielä niitä etsinyt ko. taivutusluokalle.--Jyril 11:21, 30 September 2007 (UTC)

Kyntää : kynti, lentää : lensi, vähentää : vähensi. Tyypin 54 verbit kaikki taipuu noin, tyypin 53 verbeistä ei yksikään.--Jyril 18:54, 1 October 2007 (UTC)

Partisiipit[edit]

Hei, viitsisitkö käyttää {{fi-participle of}}-mallinetta {{fi-active present of}} jne. sijaan? "Active" ja "present" ovat oletuksina, eli ne voi jättää pois. Siis esim. menevä → {{fi-participle of|mennä}}, mennyt → {{fi-participle of|mennä|tense=past}}.--Jyril 20:28, 14 October 2007 (UTC)

Regarding wit#Verb[edit]

Note my partial reversion. Both wot and wist are wikilinked nearby; there’s no need to add sextuplicate redundant links for them. The second-person singular forms’ sections are wider than the fully elaborated third-person singular forms’ sections; therefore, there is no need to use brevitic and unæsthetic solidi.  (u):Raifʻhār (t):Doremítzwr﴿ 17:05, 28 October 2007 (UTC)

possessed of[edit]

Please see Wiktionary:Redirections for WT policy on redirects. They are strongly discouraged. I do not believe that inserting a redirect for possessed of is in accordance with that policy. I'd be happy to discuss it with you further. DCDuring 23:00, 23 December 2007 (UTC)

is[edit]

Why did you do this ? Suppletive forms are lemmata; they're listed in dictionaries (unlike regularly obtained derived forms, by applying regular morphological rules). And this also - you're substituting real content with a stub. It's not forbidden to use stubs exclusively, but replacing real content with stubs is degrading the quality of an entry. You may want to check out the discussion at Wiktionary:Votes/2007-10/Lemma entries.

And BTW, please stop prefixing etymologies with asterisk. They're not some "list-like" items - they're prose.--Ivan Štambuk 17:28, 3 February 2008 (UTC)

Template:es-verb-ar[edit]

This edit broke entries that use the parameters of {{es-verb-ar}}. Did you really intend to change the name of the parameter or just the output text? Rod (A. Smith) 16:54, 4 February 2008 (UTC)

muris[edit]

Please note the changes I have made. The most significant changes were: (1) The {{inflected form of}} template should only be used as a "definition", never in the Etymology section. The forms of mūrus were the ablative and genitive dative plural, not the genitive singular. --EncycloPetey 04:12, 11 February 2008 (UTC)

Hi, actually muris (pronounced mūris) is the genitive singular form of mus and murus, since the Latin for "mouse" is declined in the third class and the Latin for "wall" is declined in the second class. But it is not the genitive plural of any Latin noun, as far as I know. (In addition, muris (pronounced mūrīs) is the dative and ablative plural of murus.) -- Frous 13:30, 11 February 2008 (UTC)
You are correct about the dative plural; I made a typo. But you are incorrect about it being the genitive singular of mūrus. I don't understand this edit [5] at all. Why did you put the incorrect form back in? The genitive singular of mūrus is mūrī, not mūris. Please refer to Appendix:Latin second declension, where you will note that the standard genitive singular ending for all second declension nouns is . I have also confirmed with three separate dictionaries that mūrus is not irregular. Where are you getting your information? --EncycloPetey 17:44, 11 February 2008 (UTC)

mouse[edit]

About this edit, two things to note:

  1. "X > Y" means that the word was inherited/borrowed into language Y from language X, no the other way around.
  2. Prefixing the text of etymology section with bullet points and :'s is not really a standard practice. --Ivan Štambuk 19:53, 11 February 2008 (UTC)

mús[edit]

I see on the mūs page that you have marked several Scandinavian words as descended from the Latin. Are you sure this is correct? Niether English mouse nor German Maus come from the Latin, but they come rather from an older root that Latin also comes from. Since Incelandic, Norwegian, and Swedish are Germanic languages (like English and German), I would expect that their word came from the same root as well and not from Latin. --EncycloPetey 22:58, 11 February 2008 (UTC)

Probably. I'll go ahead and remove them, then. --EncycloPetey 23:15, 11 February 2008 (UTC)

musta lista[edit]

Huh? What audio file? I see no audio file on that page, so I'm not sure what you're asking about I prefer to put items associated with Pronunciation first, in the order IPA, audio, rhymes (since this is the order most often used and also implied on WT:ELE). I usually put Hyphenation at the end because it's the one item under the Pronunciation header that is not about Pronunciation. --EncycloPetey 02:39, 12 February 2008 (UTC)

Yes, a regional IPA transcription can function in place of an audio file, but it should be identified for the dialectical region. Square brackets are used to represent the pronunciation of a very narrow region (which should be specified), while slashed should be used for a general or "standard" pronunciation. --EncycloPetey 02:41, 12 February 2008 (UTC)
Sorry to butt in, but the difference between transcriptions in square brackets and those in slashes is not one of narrow vs. broad transcription. It relates to whether (a) you are just describing how the word sounds (which should be done in square brackets) or (b) you are describing the phonemes of the word. Using slashes makes much stronger claims than using brackets does. Broad transcriptions can be enclosed in square brackets. Rod (A. Smith) 02:45, 12 February 2008 (UTC)

Noun/pronoun comparision categories[edit]

I write this in English so that others can follow the discussion. In Finnish, there are some nouns and pronouns that have comparative or superlative forms, for example etelä (south) : etelämpi (more southern). Since they are noun comparative/superlative cases, I strongly believe they should belong to Category:Finnish noun comparative forms etc., even though the inflected forms are adjectives since they form a special group of words (very few non-adjectives or adverbs have that capability). --Jyril 20:44, 7 March 2008 (UTC)

fieri[edit]

Hi! You might want to look at the changes I made to fieri#Latin - this is how Latin verb forms are correctly formatted now. Harris Morgan 13:25, 15 March 2008 (UTC).

Redirects[edit]

Wiktionary does not use redirects this way. Prefixes have separate entries from independent words. --EncycloPetey 14:19, 18 April 2008 (UTC)

If they are whole words used to form compounds (instead of prefixes), then yes, they should be tagged for deletion and listed on RFD. They should not be redirects. --EncycloPetey 17:32, 18 April 2008 (UTC)

Linking languages[edit]

Please don't de-link languages in Translation section as you did here [6]. Both Galician and Scottish Gaelic should be linked when the language appears in the Translations section. Only the "top 40" languages should not be linked. --EncycloPetey 21:56, 20 April 2008 (UTC)

For some of them, yes. But for others, there is a possibility of confusion. Consider that many people do not realize that Scots and Scottish Gaelic are completely different and unrelated languages. Likewise, the average person does not know the difference between Interlingua and Interlingue. The links are regularly fixed by bot, so removing them just makes more work for the bot. --EncycloPetey 23:06, 20 April 2008 (UTC)

yclept[edit]

What's the story with your last edit to yclept? —RuakhTALK 22:53, 24 April 2008 (UTC)

Fair enough. :-) —RuakhTALK 23:03, 24 April 2008 (UTC)

Conjugation tags[edit]

Please do not capitalize random templates. Your edit to Template:conjugation tag pres resulted in the capitalization of words in the middle of lines, such as "third-person singular Present active indicative of...". --EncycloPetey 02:51, 25 April 2008 (UTC)

Also, in your cleanup of Latin entries such as [7] you are using the wrong templates. The templates you've used are deprecated and should no longer be used. There is also a {{la-verb-form}} template that should be used for the inflection line of Latin verb forms. --EncycloPetey 02:57, 25 April 2008 (UTC)

tappo vs. surma[edit]

Moro. Taisit korjata noiden termien suhteet. Mutta...ainakin minun tietääkseni Suomen laissa olisi toisen ihmisen kuoleman epäluonnoliselle aiheuttamiselle neljä eri rikosnimikettä, eli nuo kuolemantuottamus, surma, tappo, murha...vai onko rikoslain viimeisimmässä uudistuksessa, joka on toteutettu tietääkseni ihan viime vuosina, tapon tilalle tullut termi surma ja taposta luovuttu lakitekstissä? Kiitos, jos tiedät minua paremmin. :) -- Frous 05:08, 29 April 2008 (UTC)

Luin tosiaan rikoslain tältä osin aika tarkkaan. Tässä lainaus:

21 luku (21.4.1995/578) Henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista

1 § (21.4.1995/578) Tappo

Joka tappaa toisen, on tuomittava taposta vankeuteen määräajaksi, vähintään kahdeksaksi vuodeksi. Yritys on rangaistava.

2 § (21.4.1995/578) Murha

Jos tappo tehdään

1) vakaasti harkiten, 2) erityisen raa"alla tai julmalla tavalla, 3) vakavaa yleistä vaaraa aiheuttaen tai 4) tappamalla virkamies hänen ollessaan virkansa puolesta ylläpitämässä järjestystä tai turvallisuutta taikka virkatoimen vuoksi ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava murhasta vankeuteen elinkaudeksi. Yritys on rangaistava.

3 § (21.4.1995/578) Surma

Jos tappo, huomioon ottaen rikoksen poikkeukselliset olosuhteet, rikoksentekijän vaikuttimet tai muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen lieventävien asianhaarojen vallitessa tehty, rikoksentekijä on tuomittava surmasta vankeuteen vähintään neljäksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.

Yritys on rangaistava.

8 § (21.4.1995/578) Kuolemantuottamus

Joka huolimattomuudellaan aiheuttaa toisen kuoleman, on tuomittava kuolemantuottamuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

9 § (21.4.1995/578) Törkeä kuolemantuottamus

Jos kuolemantuottamuksessa kuolema aiheutetaan törkeällä huolimattomuudella ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kuolemantuottamuksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi.

Tappoa käytetään laissa siis yleisterminä kaikenlaiselle kuoleman tuottamiselle. Suomen laki muuten löytyy kokonaisuudessaan verkko-osoitteesta [8]. Hekaheka 18:05, 29 April 2008 (UTC)

Latin participles[edit]

If you are going to create these, then please at least include a definition, the inflection, the genitive form on the inflection line. The declension of the participle should be in the entry, since it is not included as part of the conjugation table for the root verb, and since it foolows an adjectival pattern.

Because it has gender, and because the major Latin and Ancient Greek grammars consider Participle to be a separate part of speech that is neither wholly verb nor wholly adjective. It has tense (which adjectives do not) and has gender (which verbs do not), and has a few other oddities. The reason WT:ALA doesn't have rules for Participles yet is because I haven't written them. I've been trying to deal with the Adjectives, Adverbs, and Verbs mostly. The Nouns need lots of work as well. I was going to hold off on dealing with Participles, but based on conversations with Medellia and Atelaes was going to have Participle as a Latin POS. Since you are eager to work on Participles, I am setting up an inflection line template for present participles. --EncycloPetey 15:10, 10 May 2008 (UTC)

Finnish cleanup[edit]

Had you seen this list of the Finnish entries that lack a category? There is also a sizeable Swedish list. --EncycloPetey 18:27, 10 May 2008 (UTC)

-mattomuus[edit]

Tavallaan turhakin sivu mutta toisaalta ma+ton+uus ≠ mattomuus, eli vaatii jonkinlaista suomen kielen ymmärrystä osata purkaa "-mattomuus" komponentteihinsa. Itse asiassa en ollut itsekään tullut aiemmin ajatelleeksi, että tästähän tässä on kysymys. Teenpä ainakin niin, että lisään etymologia - rivin, jossa yhdistelmä avataan. Tällöin voitaneen ajatella, että entry auttaa ymmärtämään suomen kielen kertautuvaa suffiksirakennetta. Jos entry vaikuttaa sinusta edelleen turhalta, niin en käy hirveästi vastustelemaan sen poistamistakaan tai siitä nokkiini ottamaan. --Hekaheka 12:53, 4 June 2008 (UTC)

esille[edit]

Olen nyttemmin aivan samalla kannalla, vaikka alunperin kirjoitinkin yhdistetyille termeille linkit. Nyt tekisin luultavasti samalla tavalla kuin se, miksi olit tekstin korjannut. --Hekaheka 17:43, 5 June 2008 (UTC)

agnus[edit]

Lewis & Short state that the genitive plural for this term is irregular agnum. What is your source for agnorum? --EncycloPetey 17:20, 13 June 2008 (UTC)

Usually, when a form other than the genitive singular is given, it is because the noun is irregular. In those cases, I always check a dictionary before making a change because there are some irregular nouns. --EncycloPetey 17:26, 13 June 2008 (UTC)

Template:de-noun-m broken[edit]

Hi. Your change to this template two days ago broke something, but I don't know what. See for example Sohn. The parameter genitive and genitive2 are supposed to be two forms of the genitive singular (both of them are valid and equivalent). They used to render as genitive Sohn, Sohnes, but now it renders as genitive singular Sohns and the second form is not shown. --Zeitlupe 17:28, 14 June 2008 (UTC)

Latin inflection[edit]

Please do not change Latin "Inflection" headers to "Delcension". --EncycloPetey 17:54, 24 July 2008 (UTC)

Also, what is your source for Template:la-decl-3rd-N-IUM. It does not match the declension tables in my references. Compare with Template:la-decl-3rd-INEUT --EncycloPetey 17:59, 24 July 2008 (UTC)
But that could be an error on Latin Wiktionary. They do happen. Do you have an actual published source saying this? --EncycloPetey 18:08, 24 July 2008 (UTC)
I've checked my texts, and although most of them do not include os as an example (though they contain ōs'), I did find it in my "Latin via Ovid". There are no notes there about an additional neuter inflection pattern. I will ask on Latin Wiktionary, since they may have additional information. Either our inflection was incorrect or theirs is. --EncycloPetey 18:21, 24 July 2008 (UTC)
Sorry, I forgot to answer your other question. No, I won't delete the template. There's no point in doing that until we have more information about the declension pattern. --EncycloPetey 18:29, 24 July 2008 (UTC)
The policy on headers varies by language. The ELE notes are there to clarify that "Declension" is a term only used for Nouns and Adjectives, and "Conjugation" is only usable with Verbs. The "Inflection" header is always a possibility, legitimate for either use. And, as ELE notes, there are separate policy pages for languages other than English, and they often have more detailed instructions. In some languages, the variant headers "Declension" and "Conjugation" are routinely used. In others, it's always "Inflection", regardless of the part of speech. For Latin, we've been using "Inflection" only because it reduces the number of different possible headers to worry about. Latin has additional POS headers like "Participle", and for that situation (where it's a verb part, but inflects like an adjective), deciding which header to use will only give you a headache. I don't think I've put that information on the WT:ALA page yet, but then again, there are many pieces of information missing from that page. --EncycloPetey 18:45, 24 July 2008 (UTC)
If it's OK with you, I'm going to copy this response and your question to the WT:ALA talk page. --EncycloPetey 18:47, 24 July 2008 (UTC)
The discussion on Latin Wiktionary says this is an irregular noun, so I'm going to put a table directly into the entry instead of using a template. Do let me know when you've heard from your Latin instructor, as this may let us know whether or not the template you created applies to a group of nouns. --EncycloPetey 21:02, 25 July 2008 (UTC)

wise[edit]

Concerning this edit, Finnish is not an Indo-European language, as I imagine you know, and so a Finnish word should not be listed as a cognate. While it is certainly possible that Finnish borrowed the word from a Germanic language (as it is certainly in close proximity to a number of them), putting a Finnish word in such a list of cognates confuses the issue. Similarly, I have recently added a number of Finnish words to Category:Finnish words needing attention which claim to be from Proto-Germanic. These need to be clarified. At the very least, they should say "borrowed from", and it would be a distinct improvement if exactly what languages they were borrowed from was noted, such as, "borrowed from a Germanic word, such as Swedish xxx or Norwegian xxx." Many thanks. -Atelaes λάλει ἐμοί 07:00, 3 August 2008 (UTC)

Zähne[edit]

Please don't remove content from entries. Just because we have a lot of inflected forms as sub-minimal stubs does not mean "definitions only go on the lemma". Ideally, every single form is properly defined with examples sentences and translations. At the very least, we can keep what is there. Robert Ullmann 15:16, 15 August 2008 (UTC)

Finnish inflection types/verbs[edit]

Hallo :) Ich versuche, in dem polnischen Wiktionary das Finnische in Ordnung zu bringen. Ich möchte Konjugationstabellen erstellen. Ich kenne mich aber nicht so gut für das Finnische aus und deshalb wollte ich Ressourcen aus dem en.wikt nutzen. Ich habe gemerkt, dass die meisten Seiten dieser Art aus Deiner Tastatur stammen ;) Da die Verben mit größter Mühe und beeindrückend ausführlich beschrieben worden sind, möchte ich Dich um Erlaubnis bitten. Darf ich auf der Grundlage von dieser Seite und der Vorlage die Tabellen machen? Marcowy zając 15:50, 19 August 2008

Daaanke schön :)

Ich glaube, dass ich mit den Substantiven schon zurechtgekommen bin, obwohl ich gestehen muss, dass ich ein bisschen willkürlich war. Ich habe mit den von KOTUS unterschiedenden Typen experimentiert und am Ende hat es 44 anstatt 51 Typen ergeben ^^" Ich hab' es aber an manchen Wörtern ausprobiert und es geht ganz gut. Glaube ich. Ekhm.
Auf jeden Fall, danke für Deine Hilfe.

Ich möchte Dich noch einmal um Hilfe bitten. Kannst Du mir sagen, wie die Konjugationen von hohkaa und vipajaa sich von der von muistaa unterscheiden? Hier gehören sie zu drei verschiedenen Typen. Ich konnte aber den Unterschied zwischen hohkaa und muistaa nicht erblicken und die Beugung von vipajaa habe ich im Internet nicht gefunden. Marcowy zając 14:08, 21 August 2008

Ah, und ich habe nirgends gefunden, was ähkää bedeutet

Ach, danke. Das ist echt kompliziert.
Komplizierte Sprachen sind sooo toll 8)
Ich habe noch einen Zweifel - in der Vorlage steht, dass der Agenspartizip nur für die transitiven Verben gilt. Doch hier wurde die Form "entämä" angegeben, obwohl die Definition ("to fly") weist nicht auf ein transitives Verb hin. Ist das richtig? Faselhase 23:06, 23 August 2008 (UTC) P.S. Ich habe mich an mein Konto in en.wikt erinnert ^^

A-aha. OK, danke Dir. Faselhase 12:31, 24 August 2008 (UTC)

fr-pp template[edit]

The problem with the {{fr-pp}} template is that it has the "#" sign coded within itself. The "#" sign needs to be coded in the article itself - otherwise various checking systems don't see it, and assume that the article doesn't have a definition. SemperBlotto 09:23, 21 October 2008 (UTC)

joku / jokin[edit]

Hei Frous

I see you are a native speaker of Finnish and I am hoping you can either (a) help me to improve wiktionary in one respect or (b) do this at my request. The issue I have is that I have an english-finnish dictionary that all the time uses abbreviations like jnak jllek jssak and jnkn and its not at all clear to me as a non finnish person what they relate to. Well, I have figured that somehow they relate to these indefinite pronouns joku and jokin, but it would be nice to get a full list of these common abbreviations and their expanded form (and even an english translation) for all the main cases (and even the rarer ones) in singular and plural forms if they exist. I have tried a Google search and surprisingly (I think) I could not find anything on the web that explains them. So maybe (a) you are more skillful at finding a source for me on the net and can let me know the source so that I can edit the respective wiktionary entries. Or if you feel so inclined to be helpful maybe you could do this for the benefit of us foreigners who wish to learn your beautiful language but are stuffed by dictionaries that use these abbreviations and assume that we will automatically understand them. Thanks in anticipation.--192.89.123.41 09:18, 24 October 2008 (UTC)

henkilöllisyystodistus[edit]

Mielestäni teksti on nyt vähän vajaa. Sanaa henkilöllisyystodistus käytetään arkikielessä mistä tahansa "henkkarista", ei vain virallisesta poliisin antamasta henkilökortista. --Hekaheka 22:05, 19 November 2008 (UTC)

Niin no jaa. Henkilöllisyystodistus ei kuitenkaan musta ihan täytä määritelmää colloquial 'puhe-/arkikielinen', informal 'epävirallinen/epämuodollinen' ainakin. -- Frous 23:32, 19 November 2008 (UTC)

"I" forms as translations of Latin verbs[edit]

Hi. I've been wondering for a while why most of the translations of Latin verbs are English non-lemma forms (I go, I fall down, etc.), instead of "to" infinitives (to go, to fall down etc.). I do know that the Latin lemma form for verbs is the first-person singular (active indicative present), thus, literally meaning "I am/want/go/etc.", but shouldn't the translation always be the English lemma form because the Latin word is a lemma form? -- Frous 17:27, 3 January 2009 (UTC)

The translation should tell the meaning of the word, which is a first-person form. The link will go to the lemma in most cases, regardless of the preceding pronoun. For example: translates as "I go", where "I" is necessary for the translation, but go is the linked lemma form. So, the lemma is usually linked anyway. If we said that meant "to go" instead of "I go", we would be providing false and misleading information. If we used your infinitive translation approach, then someone translating cogito ergo sum would translate it as "to think therefore to be", which is wrong. And besdies, "to go" is not a lemma form; the English lemma is simply go. --EncycloPetey 19:52, 3 January 2009 (UTC)

frown on[edit]

I'm sorry, but I must disagree with your edit. frown means to wrinkle the forehead in thought or worry. This is NOT the same as frown on which has an entirely different idiomatic meaning, and so is correctly classified as a phrasal verb. Any probs, do not hesitate to contact my talk page. -- Cheers -- ALGRIF talk 11:48, 8 April 2009 (UTC)

Hyphenation information[edit]

Hi Frous. I was wondering if there was a reason you added hyphenation information at multi-word terms like ottaa kantaa? As it is always acceptable to break a term at a space (or existing hyphen), I'd imagine hyphenation information is only relevant on the individual word entries, in this case at ottaa and kantaa. (Pronunciation often changes with surrounding words so this information could still be useful on multi-word terms.). I've tentatively put this recommendation at WT:PRON but if there's a good reason to keep the information at multi-word terms, I'd happily accomodate one. --Bequw¢τ 16:46, 20 November 2009 (UTC)

Praise to you regarding the entry -han[edit]

Just a word of praise from a non-Finn for your work on this article.

I was wondering what it is that makes "Laitoithan tiskikoneen käyntiin?" a question. It does not after all have a question enclictic -ko or another question word such as kuka, mikä as most other Finnish question phrases have. Is it because the verb is in the past tense and contains the -han clictic?--88.195.174.84 18:59, 23 February 2010 (UTC)

Yep, although it doesn't include any of the grammatical "question parts" (interrogative adverb or pronoun, -ko/-kö), there's intonation in the sentence, which practically turns it into a question. -- Frous 15:35, 3 April 2010 (UTC)

fi-noun vs infl|fi|noun[edit]

Your input is needed in a conversation regarding the Finnish part of speech templates. ~ heyzeuss 07:02, 27 January 2011 (UTC)

Finnish agent participles[edit]

It's questionable (though I wouldn't go as far as wrong) to nominate a load of these for speedy deletion. I can't delete them as I speak no Finnish. If I pick aikuistuma, the first one alphabetically, it gets six Google Book hits. There is/was a very similar incident with French, where existée really ought not to exist (no pun intended) but it is used in older texts before the grammatical rules changed making these forms impossible in contemporary French. I will probably rfv all these entries, hence. Mglovesfun (talk) 13:45, 19 February 2012 (UTC)

Well, six hits doesn't convince me that that would be frequent enough to be enlisted in a dictionary. If that were, that would be used as a noun, meaning smth like "a result of growing up" or such. As a verb, i.e. as an agent participle, it just can't be used because the verb (aikuistua) is intransitive, it's a fact. If you learn Finnish some day, you just have to make an easy test to say if the agent participle existst - tehdä (tr., "to do") -> minä teen tämän asian ("I make this thing" or such) -> minun tekemä asia "thing made by me", which leads to the conclusion that tekemä exists; aikuistua "to grow up" (intr.) -> ummm...impossible. -- Frous 19:21, 19 February 2012 (UTC)
Whether it leads you to that conclusion and whether the entry is actually valid are two different things, due to the fact that you and Wiktionary aren't the same thing. Mglovesfun (talk) 20:08, 19 February 2012 (UTC)
This comment comes late as the entry has been deleted, but in some dialects aikuistumaan is shortened to aikuistuma, e.g. Se ei sit millä meinan ruveta aikuistuma. Let's keep it deleted, though, because there are no permanently archived results, at least I got zero hts in BGC. --Hekaheka (talk) 04:47, 13 August 2012 (UTC)

Possessive suffixes[edit]

Is this table correct? I have already added to Category:Finnish possessive suffixes.

Singular Plural
nominative vieraansa vieraansa
genitive vieraansa vieraidensa
partitive vierastansa vierastaan vieraitansa vieraitaan
inessive vieraassansa vieraassaan vieraissansa vieraissaan
elative vieraastansa vieraastaan vieraistansa vieraistaan
illative vieraaseensa vieraisiinsa
adessive vieraallansa vieraallaan vieraillansa vieraillaan
ablative vieraaltansa vieraaltaan vierailtansa vierailtaan
allative vieraallensa vieraalleen vieraillensa vierailleen
translative vieraaksensa vieraakseen vieraiksensa vieraikseen
essive vieraanansa vieraanaan vierainansa vierainaan
abessive vieraattansa vieraattaan vieraittansa vieraittaan
comitative vierainensa vieraineen

heyzeuss 10:11, 3 July 2012 (UTC)

Yup, 100% correct. :) -- Frous (talk) 03:07, 4 July 2012 (UTC)

sanoutua[edit]

Oletko ihan varma tästä etymologiasta:

  • Originally the frequentative aspect of the non-existent verb *sanata (> sana- (genitive singular stem of sana) + -ta ), from which also sanella, sanailla, sanoa are derived.

Miten jotakin voi johtaa sellaisesta, jota ei ole olemassa? Eikö pikemminkin ole niin, että kyseessä on tavallinen tapa johtaa refleksiivisiä muotoja -oa -loppuisista verbeistä. Esimerkiksi käynevät vaikkapa punoa/punoutua ja uskoa/uskoutua. Niissäkään ei tarvittane väliasteeksi kuviteltuja punota- ja uskota-muotoja. Toki löytyy joukko -ta loppuisia verbejä, joissa lopputulos on samankaltainen: tuhota/tuhoutua, palata/palautua, lumota/lumoutua. Sitten on vielä niitäkin, joissa refleksiiviverbi on johdettu suoraan nominista kuten esim. sisuuntua tai kiivastua. Asiaa miettiessä alkaa tuntua siltä, että -ua loppu suomen verbeissä useimmiten viittaa jonkin asteiseen refleksiivisyyteen, kuten vaikka verbeissä joutua ja sattua. --Hekaheka (talk) 11:35, 9 August 2012 (UTC)