hele

See also: Hele, helé, hèle, and hélé

English

Pronunciation

• IPA^(key): /hiːl/

Etymology 1

Verb

hele

1. Obsolete form of heal.

Etymology 2

From Middle English helen, helien, from Old English helan (“to conceal, cover, hide”, strong verb) and helian (“to conceal, cover, hide”, weak verb), from Proto-Germanic *helaną (“to conceal, stash, receive stolen goods”) and Proto-Germanic *haljaną (“to hull, conceal”); both from Proto-Indo-European *ḱel- (“to hide”). Cognate with Scots heal (“to cover, hide, conceal”), Saterland Frisian hela (“to conceal”), Dutch helen (“to conceal”), German hehlen (“to deal in stolen or illegal goods”). More at heal.

Verb

hele (third-person singular simple present heles, present participle heling, simple past hole or heled, past participle holen or heled)

1. (transitive, now chiefly dialectal) To hide or conceal; keep secret; cover.

   (Can we find and add a quotation of Edmund Spenser to this entry?)

   • 1893, Robert Steele, Mediaeval Lore from Bartholomew Anglicus‎^[1], Online edition, Gutenberg Project, published 2004:

     … the lion is in most gentleness and nobility, when his neck and shoulders be heled with hair and main.

2. (transitive, now chiefly dialectal) To cover with or in (slates, tiles, etc.); roof.
3. (intransitive, now chiefly dialectal) To practise concealment; keep a secret; keep silence.

References

• Rituals of the Freemasons
• Notes on Hele

Anagrams

• Ehle, Heel, heel

---

Danish

Adjective

hele

1. plural and definite singular attributive of hel

Verb

hele (imperative hel, infinitive at hele, present tense heler, past tense helede, perfect tense er helet)

1. (intransitive) heal

   Såret er helet.

   The wound has healed.

---

Dutch

Pronunciation

• Audio

  (file)

• Rhymes: -eːlə
• IPA^(key): /ˈɦeː.lə/

Etymology 1

From heel, by analogy with the inflection of adjectives that follow.

Adverb

hele

1. Alternative form of heel
   • 2018 25 June, Carolien Roelants, “Goed nieuws uit Jemen plus wat Hollandse kortzichtigheid”, nrc.nl:

     Hele goede, hele dure koffie, met name bestemd voor de Aziatische markt, want Europa is „gevoeliger voor de prijs”, zegt hij elegant.

     Very good, very expensive coffee, especially destined for the Asiatic market, for “Europe is more sensitive to the price”, he says elegantly.

Usage notes

See the usage notes at the main entry.

Etymology 2

See the etymology of the corresponding lemma form.

Adjective

hele

1. (deprecated template usage) Inflected form of heel

Verb

hele

1. (deprecated template usage) (archaic) singular present subjunctive of helen

Anagrams

• heel

---

Esperanto

Etymology

hela +‎ -e

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhe.le/

Adverb

hele

1. brightly

---

Estonian

Etymology

Of Finnic origin. Cognate to Finnish heleä.

Pronunciation

IPA^(key): /ˈhele/, [ˈ(h)ele̞]

Adjective

hele (genitive heleda, partitive heledat, comparative heledam, superlative kõige heledam)

1. light

   heledad juuksed — light hair

   helesinine — light blue

2. high-pitched, high (of tone)

   Heleda häälega neiu.

   A girl with a high voice.

Declension

Declension of hele (ÕS type 2/õpik, no gradation)
		singular	plural
nominative		hele	heledad
accusative	nom.
	gen.	heleda
genitive			heledate
partitive		heledat	heledaid
illative		heledasse	heledatesse heledaisse
inessive		heledas	heledates heledais
elative		heledast	heledatest heledaist
allative		heledale	heledatele heledaile
adessive		heledal	heledatel heledail
ablative		heledalt	heledatelt heledailt
translative		heledaks	heledateks heledaiks
terminative		heledani	heledateni
essive		heledana	heledatena
abessive		heledata	heledateta
comitative		heledaga	heledatega

---

Finnish

Etymology

< helistä

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈheleˣ/, [ˈhe̞le̞(ʔ)]
• Hyphenation: he‧le

Noun

hele

1. (music) ornament

Declension

Inflection of hele (Kotus type 48/hame, no gradation)
nominative		hele	heleet
genitive		heleen	heleiden heleitten
partitive		helettä	heleitä
illative		heleeseen	heleisiin heleihin
		singular	plural
nominative		hele	heleet
accusative	nom.	hele	heleet
	gen.	heleen
genitive		heleen	heleiden heleitten
partitive		helettä	heleitä
inessive		heleessä	heleissä
elative		heleestä	heleistä
illative		heleeseen	heleisiin heleihin
adessive		heleellä	heleillä
ablative		heleeltä	heleiltä
allative		heleelle	heleille
essive		heleenä	heleinä
translative		heleeksi	heleiksi
abessive		heleettä	heleittä
instructive		—	helein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of hele (Kotus type 48/hame, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative heleeni heleeni accusative nom. heleeni heleeni gen. heleeni genitive heleeni heleideni heleitteni partitive helettäni heleitäni inessive heleessäni heleissäni elative heleestäni heleistäni illative heleeseeni heleisiini heleihini adessive heleelläni heleilläni ablative heleeltäni heleiltäni allative heleelleni heleilleni essive heleenäni heleinäni translative heleekseni heleikseni abessive heleettäni heleittäni instructive — — comitative — heleineni second-person singular possessor singular plural nominative heleesi heleesi accusative nom. heleesi heleesi gen. heleesi genitive heleesi heleidesi heleittesi partitive helettäsi heleitäsi inessive heleessäsi heleissäsi elative heleestäsi heleistäsi illative heleeseesi heleisiisi heleihisi adessive heleelläsi heleilläsi ablative heleeltäsi heleiltäsi allative heleellesi heleillesi essive heleenäsi heleinäsi translative heleeksesi heleiksesi abessive heleettäsi heleittäsi instructive — — comitative — heleinesi first-person plural possessor singular plural nominative heleemme heleemme accusative nom. heleemme heleemme gen. heleemme genitive heleemme heleidemme heleittemme partitive helettämme heleitämme inessive heleessämme heleissämme elative heleestämme heleistämme illative heleeseemme heleisiimme heleihimme adessive heleellämme heleillämme ablative heleeltämme heleiltämme allative heleellemme heleillemme essive heleenämme heleinämme translative heleeksemme heleiksemme abessive heleettämme heleittämme instructive — — comitative — heleinemme second-person plural possessor singular plural nominative heleenne heleenne accusative nom. heleenne heleenne gen. heleenne genitive heleenne heleidenne heleittenne partitive helettänne heleitänne inessive heleessänne heleissänne elative heleestänne heleistänne illative heleeseenne heleisiinne heleihinne adessive heleellänne heleillänne ablative heleeltänne heleiltänne allative heleellenne heleillenne essive heleenänne heleinänne translative heleeksenne heleiksenne abessive heleettänne heleittänne instructive — — comitative — heleinenne third-person possessor singular plural nominative heleensä heleensä accusative nom. heleensä heleensä gen. heleensä genitive heleensä heleidensä heleittensä partitive helettään helettänsä heleitään heleitänsä inessive heleessään heleessänsä heleissään heleissänsä elative heleestään heleestänsä heleistään heleistänsä illative heleeseensä heleisiinsä heleihinsä adessive heleellään heleellänsä heleillään heleillänsä ablative heleeltään heleeltänsä heleiltään heleiltänsä allative heleelleen heleellensä heleilleen heleillensä essive heleenään heleenänsä heleinään heleinänsä translative heleekseen heleeksensä heleikseen heleiksensä abessive heleettään heleettänsä heleittään heleittänsä instructive — — comitative — heleineen heleinensä

---

Hawaiian

Etymology

From Proto-Polynesian *sa‘ele and Proto-Central-Eastern Malayo-Polynesian *sele.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhe.le/, [ˈhɛ.lɛ]

Verb

hele

1. (intransitive) to walk, move

   hele mai ― to come

   hele aku ― to go

References

• Hawaiian Dictionary, by Pukui and Elbert

---

Middle English

Noun

hele

1. Alternative form of ele

---

Norwegian Bokmål

Etymology 1

Adjective

hele

1. definite singular of hel
2. plural of hel

Etymology 2

From the adjective hel

Noun

hele n (indeclinable) (uncountable)

1. a whole

Etymology 3

From Old Norse heila

Verb

hele (imperative hel, present tense heler, simple past and past participle hela or helet, present participle helende)

1. to heal

Etymology 4

From Middle Low German helen

Verb

hele (imperative hel, present tense heler, simple past hela or helet or helte, past participle hela or helet or helt, present participle helende)

1. to receive stolen goods

References

• “hele” in The Bokmål Dictionary.

---

Swedish

Adjective

hele

1. (deprecated template usage) definite natural masculine singular of hel

---

Turkish

Etymology

From Persian هله (hala, “pay attention!”).

Pronunciation

• IPA^(key): [heˈle]

Adverb

hele

1. especially

   Hayvanları seviyorum, hele iki kedileri. ― I like the animals, especially the two cats.

2. (when modifying a verb in the imperative mood) just

   Hele hayır de! ― Just say no!

3. at least

   Hele on bin lira değerdir. ― It is at least ten thousand lira worth.

4. finally

   Can, hele ehliyet sınavını geçmiş. ― Can finally passed his driver’s exam.

Synonyms

• (especially): özellikle