röntgen

See also: roentgen, Roentgen, and Röntgen

English

Alternative forms

• roentgen

Etymology

Named after Wilhelm Conrad Röntgen.

Pronunciation

• (Received Pronunciation) IPA^(key): /ˈɹɜːnt.ɡən/

Noun

röntgen (plural röntgens)

1. (physics) a unit of exposure to ionizing radiation

Translations

unit of exposure to ionizing radiation

• Bulgarian: ре́нтген m (réntgen)
• Chinese:

  Mandarin: 倫琴 / 伦琴 (zh) (lúnqín)

• Danish: røntgen c
• Dutch: röntgen (nl)
• Estonian: röntgen (et)
• Finnish: röntgen (fi)
• French: röntgen (fr) m
• German: Röntgen (de) n
• Hungarian: röntgen (hu)
• Indonesian: rontgen (id)
• Italian: röntgen m
• Japanese: レントゲン (ja) (rentogen)
• Korean: 뢴트겐 (ko) (roenteugen)
• Polish: rentgen (pl) m
• Portuguese: roentgen (pt) m
• Russian: рентге́н (ru) m (rentgén) (read: rengén)
• Serbo-Croatian: рендген m, rendgen (sh) m
• Slovak: röntgen m
• Spanish: roentgen m
• Turkish: röntgen (tr)

Anagrams

• Tongren

Dutch

Etymology

Borrowed from German Röntgen. Named after the German physicist Wilhelm Conrad Röntgen.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈrʏnt.ɣə(n)/

• Audio:

  (file)

• Hyphenation: rönt‧gen

Noun

röntgen m (uncountable, no diminutive)

1. röntgen

Derived terms

• röntgenfoto
• röntgenfotografie
• röntgenstraal
• röntgenstraling

Finnish

Etymology

Internationalism (see English roentgen).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈrøntɡen/, [ˈrø̞n̪.t̪ɡe̞n]
• Rhymes: -øntɡen
• Syllabification^(key): rönt‧gen
• Hyphenation^(key): rönt‧gen

Noun

röntgen

1. röntgen, roentgen (physical unit)
2. (in compounds) X-ray

   röntgenkuva ― an X-ray photograph

Declension

Inflection of röntgen (Kotus type 6/paperi, no gradation)
nominative		röntgen	röntgenit
genitive		röntgenin	röntgenien röntgeneiden röntgeneitten
partitive		röntgeniä	röntgeneitä röntgenejä
illative		röntgeniin	röntgeneihin
		singular	plural
nominative		röntgen	röntgenit
accusative	nom.	röntgen	röntgenit
	gen.	röntgenin
genitive		röntgenin	röntgenien röntgeneiden röntgeneitten
partitive		röntgeniä	röntgeneitä röntgenejä
inessive		röntgenissä	röntgeneissä
elative		röntgenistä	röntgeneistä
illative		röntgeniin	röntgeneihin
adessive		röntgenillä	röntgeneillä
ablative		röntgeniltä	röntgeneiltä
allative		röntgenille	röntgeneille
essive		röntgeninä	röntgeneinä
translative		röntgeniksi	röntgeneiksi
abessive		röntgenittä	röntgeneittä
instructive		—	röntgenein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of röntgen (Kotus type 6/paperi, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative röntgenini röntgenini accusative nom. röntgenini röntgenini gen. röntgenini genitive röntgenini röntgenieni röntgeneideni röntgeneitteni partitive röntgeniäni röntgeneitäni röntgenejäni inessive röntgenissäni röntgeneissäni elative röntgenistäni röntgeneistäni illative röntgeniini röntgeneihini adessive röntgenilläni röntgeneilläni ablative röntgeniltäni röntgeneiltäni allative röntgenilleni röntgeneilleni essive röntgeninäni röntgeneinäni translative röntgenikseni röntgeneikseni abessive röntgenittäni röntgeneittäni instructive — — comitative — röntgeneineni second-person singular possessor singular plural nominative röntgenisi röntgenisi accusative nom. röntgenisi röntgenisi gen. röntgenisi genitive röntgenisi röntgeniesi röntgeneidesi röntgeneittesi partitive röntgeniäsi röntgeneitäsi röntgenejäsi inessive röntgenissäsi röntgeneissäsi elative röntgenistäsi röntgeneistäsi illative röntgeniisi röntgeneihisi adessive röntgenilläsi röntgeneilläsi ablative röntgeniltäsi röntgeneiltäsi allative röntgenillesi röntgeneillesi essive röntgeninäsi röntgeneinäsi translative röntgeniksesi röntgeneiksesi abessive röntgenittäsi röntgeneittäsi instructive — — comitative — röntgeneinesi first-person plural possessor singular plural nominative röntgenimme röntgenimme accusative nom. röntgenimme röntgenimme gen. röntgenimme genitive röntgenimme röntgeniemme röntgeneidemme röntgeneittemme partitive röntgeniämme röntgeneitämme röntgenejämme inessive röntgenissämme röntgeneissämme elative röntgenistämme röntgeneistämme illative röntgeniimme röntgeneihimme adessive röntgenillämme röntgeneillämme ablative röntgeniltämme röntgeneiltämme allative röntgenillemme röntgeneillemme essive röntgeninämme röntgeneinämme translative röntgeniksemme röntgeneiksemme abessive röntgenittämme röntgeneittämme instructive — — comitative — röntgeneinemme second-person plural possessor singular plural nominative röntgeninne röntgeninne accusative nom. röntgeninne röntgeninne gen. röntgeninne genitive röntgeninne röntgenienne röntgeneidenne röntgeneittenne partitive röntgeniänne röntgeneitänne röntgenejänne inessive röntgenissänne röntgeneissänne elative röntgenistänne röntgeneistänne illative röntgeniinne röntgeneihinne adessive röntgenillänne röntgeneillänne ablative röntgeniltänne röntgeneiltänne allative röntgenillenne röntgeneillenne essive röntgeninänne röntgeneinänne translative röntgeniksenne röntgeneiksenne abessive röntgenittänne röntgeneittänne instructive — — comitative — röntgeneinenne third-person possessor singular plural nominative röntgeninsä röntgeninsä accusative nom. röntgeninsä röntgeninsä gen. röntgeninsä genitive röntgeninsä röntgeniensä röntgeneidensä röntgeneittensä partitive röntgeniään röntgeniänsä röntgeneitään röntgenejään röntgeneitänsä röntgenejänsä inessive röntgenissään röntgenissänsä röntgeneissään röntgeneissänsä elative röntgenistään röntgenistänsä röntgeneistään röntgeneistänsä illative röntgeniinsä röntgeneihinsä adessive röntgenillään röntgenillänsä röntgeneillään röntgeneillänsä ablative röntgeniltään röntgeniltänsä röntgeneiltään röntgeneiltänsä allative röntgenilleen röntgenillensä röntgeneilleen röntgeneillensä essive röntgeninään röntgeninänsä röntgeneinään röntgeneinänsä translative röntgenikseen röntgeniksensä röntgeneikseen röntgeneiksensä abessive röntgenittään röntgenittänsä röntgeneittään röntgeneittänsä instructive — — comitative — röntgeneineen röntgeneinensä

Derived terms

compounds

• röntgendiagnostiikka
• röntgendiffraktio
• röntgenfilmi
• röntgenfluoresenssi
• röntgenhavainto
• röntgenhoitaja
• röntgenhoito
• röntgenkaukoputki
• röntgenkone
• röntgenkristallografia
• röntgenkuva
• röntgenkuvata
• röntgenkuvaus
• röntgenlaite
• röntgenlähde
• röntgenlääkäri
• röntgennegatiivinen
• röntgennäkö
• röntgenosasto
• röntgenpositiivinen
• röntgenputki
• röntgensatelliitti
• röntgenspektrometri
• röntgenspektroskopia
• röntgensäde
• röntgensäteilijä
• röntgensäteily
• röntgentarkastus
• röntgentekniikka
• röntgenteleskooppi
• röntgentutkimus
• röntgentähti
• röntgentähtitiede

Further reading

• “röntgen”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 3 July 2023

German

Etymology

From the noun Röntgen (“X-ray”), with -en reinterpreted as the infinitive ending of a verb.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈrœntɡən/, /ˈrœntçən/

• Audio (Germany (Berlin)):

  (file)

Verb

röntgen (weak, third-person singular present röntgt, past tense röntgte, past participle geröntgt, auxiliary haben)

1. to X-ray

   Gepäckstück geröntgt. Gepäckstück nicht geöffnet.

   Piece of baggage X-rayed. Piece of baggage not opened. (Tag found on baggage on returning from Germany.)

Usage notes

The unusual stop cluster in this word is often simplified to having a fricative instead, producing a pronunciation like [ʁœntç-]. This simplification is not limited to those (northern and central German) accents that feature or featured a merger of g and ch in initial or coda position. In the dialects which do feature a merger of final -g and -ch, this pronunciation of röntgen is also not necessarily limited to forms where the cluster is in the coda.

Conjugation

Conjugation of röntgen (weak, auxiliary haben)

infinitive		röntgen
present participle		röntgend
past participle		geröntgt
auxiliary		haben
	indicative			subjunctive
	singular	plural		singular	plural
present	ich röntge	wir röntgen	i	ich röntge	wir röntgen
	du röntgst	ihr röntgt		du röntgest	ihr röntget
	er röntgt	sie röntgen		er röntge	sie röntgen
preterite	ich röntgte	wir röntgten	ii	ich röntgte1	wir röntgten1
	du röntgtest	ihr röntgtet		du röntgtest1	ihr röntgtet1
	er röntgte	sie röntgten		er röntgte1	sie röntgten1
imperative	röntg (du) röntge (du)	röntgt (ihr)

¹Rare except in very formal contexts; alternative in würde normally preferred.

Composed forms of röntgen (weak, auxiliary haben)

perfect
	singular	plural		singular	plural
indicative	ich habe geröntgt	wir haben geröntgt	subjunctive	ich habe geröntgt	wir haben geröntgt
	du hast geröntgt	ihr habt geröntgt		du habest geröntgt	ihr habet geröntgt
	er hat geröntgt	sie haben geröntgt		er habe geröntgt	sie haben geröntgt
pluperfect
indicative	ich hatte geröntgt	wir hatten geröntgt	subjunctive	ich hätte geröntgt	wir hätten geröntgt
	du hattest geröntgt	ihr hattet geröntgt		du hättest geröntgt	ihr hättet geröntgt
	er hatte geröntgt	sie hatten geröntgt		er hätte geröntgt	sie hätten geröntgt
future i
infinitive	röntgen werden		subjunctive i	ich werde röntgen	wir werden röntgen
				du werdest röntgen	ihr werdet röntgen
				er werde röntgen	sie werden röntgen
indicative	ich werde röntgen	wir werden röntgen	subjunctive ii	ich würde röntgen	wir würden röntgen
	du wirst röntgen	ihr werdet röntgen		du würdest röntgen	ihr würdet röntgen
	er wird röntgen	sie werden röntgen		er würde röntgen	sie würden röntgen
future ii
infinitive	geröntgt haben werden		subjunctive i	ich werde geröntgt haben	wir werden geröntgt haben
				du werdest geröntgt haben	ihr werdet geröntgt haben
				er werde geröntgt haben	sie werden geröntgt haben
indicative	ich werde geröntgt haben	wir werden geröntgt haben	subjunctive ii	ich würde geröntgt haben	wir würden geröntgt haben
	du wirst geröntgt haben	ihr werdet geröntgt haben		du würdest geröntgt haben	ihr würdet geröntgt haben
	er wird geröntgt haben	sie werden geröntgt haben		er würde geröntgt haben	sie würden geröntgt haben

Further reading

• “röntgen” in Digitales Wörterbuch der deutschen Sprache
• “röntgen” in Uni Leipzig: Wortschatz-Lexikon
• “röntgen” in Duden online
• “röntgen” in OpenThesaurus.de

Hungarian

Etymology

Eponym for Wilhelm Conrad Röntgen (German physicist).

Pronunciation

• IPA^(key): [ˈrøŋɡɛn]
• Hyphenation: rönt‧gen
• Rhymes: -ɛn

Noun

röntgen (plural röntgenek)

1. X-ray (machine)
2. radiograph, a photograph made with X-rays

Declension

Inflection (stem in -e-, front unrounded harmony)

	singular	plural
nominative	röntgen	röntgenek
accusative	röntgent	röntgeneket
dative	röntgennek	röntgeneknek
instrumental	röntgennel	röntgenekkel
causal-final	röntgenért	röntgenekért
translative	röntgenné	röntgenekké
terminative	röntgenig	röntgenekig
essive-formal	röntgenként	röntgenekként
essive-modal	—	—
inessive	röntgenben	röntgenekben
superessive	röntgenen	röntgeneken
adessive	röntgennél	röntgeneknél
illative	röntgenbe	röntgenekbe
sublative	röntgenre	röntgenekre
allative	röntgenhez	röntgenekhez
elative	röntgenből	röntgenekből
delative	röntgenről	röntgenekről
ablative	röntgentől	röntgenektől
non-attributive possessive – singular	röntgené	röntgeneké
non-attributive possessive – plural	röntgenéi	röntgenekéi

Possessive forms of röntgen

possessor	single possession	multiple possessions
1st person sing.	röntgenem	röntgenjeim
2nd person sing.	röntgened	röntgenjeid
3rd person sing.	röntgenje	röntgenjei
1st person plural	röntgenünk	röntgenjeink
2nd person plural	röntgenetek	röntgenjeitek
3rd person plural	röntgenjük	röntgenjeik

Derived terms

• röntgenfelvétel

Further reading

• röntgen in Géza Bárczi, László Országh, et al., editors, A magyar nyelv értelmező szótára [The Explanatory Dictionary of the Hungarian Language] (ÉrtSz.), Budapest: Akadémiai Kiadó, 1959–1962. Fifth ed., 1992: →ISBN.

Italian

Noun

röntgen m (invariable)

1. (physics) röntgen

Derived terms

• röntgenterapia

Romanian

Etymology

Borrowed from German Röntgen.

Noun

röntgen m (uncountable)

1. röntgen
2. X-ray

Declension

singular only	indefinite	definite
nominative-accusative	röntgen	röntgenul
genitive-dative	röntgen	röntgenului
vocative	röntgenule

Slovak

Pronunciation

• IPA^(key): [ˈrœntɡen]

Noun

röntgen m inan (relational adjective röntgenový)

1. X-ray
2. a röntgen, roentgen (physical unit)

Declension

Declension of röntgen
(pattern dub)

	singular	plural
nominative	röntgen	röntgeny
genitive	röntgenu	röntgenov
dative	röntgenu	röntgenom
accusative	röntgen	röntgeny
locative	röntgene	röntgenoch
instrumental	röntgenom	röntgenmi

Related terms

• röntgenológ
• röntgenológia
• röntgenologický
• röntgenovať

Further reading

• “röntgen”, in Slovníkový portál Jazykovedného ústavu Ľ. Štúra SAV [Dictionary portal of the Ľ. Štúr Institute of Linguistics, Slovak Academy of Science] (in Slovak), https://slovnik.juls.savba.sk, 2003–2025

Swedish

Etymology

Named after German physicist Wilhelm Conrad Röntgen.

Pronunciation

• Audio:

  (file)

Noun

röntgen c (in plural the singular form is used)

1. X-ray, also used in compound terms.

   De tog många röntgen på mig. / De gjorde många röntgenundersökningar på mig.

   They did several X-rays on me.

   Röntgens resultat visar att...

   The X-ray result shows that...

Declension

Declension of röntgen

		nominative	genitive
singular	indefinite	röntgen	röntgens
	definite	röntgen	röntgens
plural	indefinite	röntgen	-
	definite	röntgen	-

Derived terms

• röntga
• röntgenabsorberande
• röntgenabsorption
• röntgenanalys
• röntgenanalytisk
• röntgenanatomi
• röntgenanatomisk
• röntgenarkiv
• röntgenassistent
• röntgenavdelning
• röntgenbehandla
• röntgenbehandling
• röntgenbild
• röntgendiagnos
• röntgendiagnostik
• röntgendiagnostisk
• röntgendos
• röntgenexperiment
• röntgenexpert
• röntgenfilm
• röntgeninstrument
• röntgenklinik
• röntgenkontroll
• röntgenkontrollera
• röntgenläkare
• röntgenmetod
• röntgenskada
• röntgenstråle
• röntgenstrålning
• röntgenundersöka

Further reading

• röntgen in Svensk ordbok.

Turkish

Etymology

From the German physicist Wilhelm Conrad Röntgen.

Pronunciation

• IPA^(key): /rœntˈɡæn/
• Rhymes: -ɡæn
• Hyphenation: rönt‧gen

Noun

röntgen (definite accusative röntgeni, plural röntgenler)

1. (medicine) Photograph made with X-rays

Declension

Declension of röntgen

singular plural nominative röntgen röntgenler definite accusative röntgeni röntgenleri dative röntgene röntgenlere locative röntgende röntgenlerde ablative röntgenden röntgenlerden genitive röntgenin röntgenlerin Possessive forms nominative singular plural 1st singular röntgenim röntgenlerim 2nd singular röntgenin röntgenlerin 3rd singular röntgeni röntgenleri 1st plural röntgenimiz röntgenlerimiz 2nd plural röntgeniniz röntgenleriniz 3rd plural röntgenleri röntgenleri definite accusative singular plural 1st singular röntgenimi röntgenlerimi 2nd singular röntgenini röntgenlerini 3rd singular röntgenini röntgenlerini 1st plural röntgenimizi röntgenlerimizi 2nd plural röntgeninizi röntgenlerinizi 3rd plural röntgenlerini röntgenlerini dative singular plural 1st singular röntgenime röntgenlerime 2nd singular röntgenine röntgenlerine 3rd singular röntgenine röntgenlerine 1st plural röntgenimize röntgenlerimize 2nd plural röntgeninize röntgenlerinize 3rd plural röntgenlerine röntgenlerine locative singular plural 1st singular röntgenimde röntgenlerimde 2nd singular röntgeninde röntgenlerinde 3rd singular röntgeninde röntgenlerinde 1st plural röntgenimizde röntgenlerimizde 2nd plural röntgeninizde röntgenlerinizde 3rd plural röntgenlerinde röntgenlerinde ablative singular plural 1st singular röntgenimden röntgenlerimden 2nd singular röntgeninden röntgenlerinden 3rd singular röntgeninden röntgenlerinden 1st plural röntgenimizden röntgenlerimizden 2nd plural röntgeninizden röntgenlerinizden 3rd plural röntgenlerinden röntgenlerinden genitive singular plural 1st singular röntgenimin röntgenlerimin 2nd singular röntgeninin röntgenlerinin 3rd singular röntgeninin röntgenlerinin 1st plural röntgenimizin röntgenlerimizin 2nd plural röntgeninizin röntgenlerinizin 3rd plural röntgenlerinin röntgenlerinin

Derived terms

• röntgenci