nim

See also: ním, n-im, and ним

English

Etymology 1

From Middle English nimen, from Old English niman (“to take”), from Proto-West Germanic *neman, from Proto-Germanic *nemaną (“to take”), from Proto-Indo-European *nem- (“to give or take one's due”). Cognate with Saterland Frisian nieme (“to take”), West Frisian nimme (“to take”), Dutch nemen (“to take”), Low German nehmen (“to take”), German nehmen (“to take”), Danish nemme (“to learn, grasp”). Related to numb and nimble.

Pronunciation

• IPA^(key): /nɪm/

• Audio (AU)

  (file)

• Rhymes: -ɪm

Verb

nim (third-person singular simple present nims, present participle nimming, simple past nimmed or nam or nom, past participle nimmed or nom or nomen or num)

1. (obsolete, transitive) To take or seize.
   • 1547 (original; printed 1870), Andrew Boorde, The First Boke of the Introduction of Knowledge, page 122:

     Ich cham a Cornysche man, al[e] che can brew; […] Nym me a quart of ale, that iche may it of sup.

   • 1566–1573 (original; printed 1873), John Partridge, The Hystorie of the Moste Noble Knight Plasidas, and Other Rare Pieces, page 106:

     Then Alfyne to the court Of Syleuma doth come,
     And Pandauola in her armes
     Her Alfyne hath up num
     And kisseth him full ofte […]

   • 2017, Thomas Heywood, A Woman Killed With Kindness, Bloomsbury Publishing, →ISBN, page 155:

     Gryndall carefully sets out the difference between seizing or nimming a bird (an outcome that would constitute a partly successful flight) and taking the bird outright: 'And if your Hawke noume [nim, seize] a foule, and the foule breake from her, she hath discomfited many feathers of the foule, and is broken away: but in kindly speech you shall say, your hawke hath noumed or seased a foule, and not taken it'.

2. (archaic, slang, transitive) To filch, steal, pilfer.
   • 1663, Samuel Butler, Hudibras, part 1, canto 1:

     They'll question Mars, and, by his look,
     Detect who 'twas that nimm'd a cloak;

   • 1785, Hutton, Bran New Wark, I. 305, quoted in 1903, Joseph Wright, The English Dialect Dictionary: M-Q, page 273:

     Nimming and niftering whativver he can try his fists on.

   • 1821, Apuleius, The Golden Ass of Lucius Apuleius, of Medaura, page 131:

     But while he fell in some brave exploit, you, I suppose, being provident rogues and thieves of discretion, were on the sure lay, pilfering little thefts among the mob, fearfully nimming a cloak or rifling some old woman's bulk of a stock to set up a piece-broker's shop.

   • 1824 (edition; original 1790), Nairne, Tales, 37, quoted in 1903, Joseph Wright, The English Dialect Dictionary: M-Q, page 273:

     They nim a pig, a duck, or fowl.

   • 1854, Oliver Oldham, Oldham's Amusing and Instructive Reader: A Course of Reading, Original and Selected, in Prose and Poetry, Wherein Wit, Humor, and Mirth are Made the Means of Awakening Interest, and Imparting Instructon : for the Use of Schools and Academies, page 110:

     Shall we go nim a horse, Tom,—what dost think? […] Nim? yes, yes, yes, let's nim with all my heart; I see no harm in nimming, for my part; […] Were it my lord mayor's hourse—I'd nim it first. [...A horse] they stole, or, as they called it, nimmed,
     Just as the twilight all the landscape dimmed. […] What is most likely, is that both these elves
     Were, in like manner, halter-nimmed themselves.

3. (intransitive, UK dialectal) To walk with short, quick strides; trip along.
   • 1856, Thompson, Hist. Boston, page 716, quoted in 1903, Joseph Wright, The English Dialect Dictionary: M-Q, page 273:

     The old lady does nim along.

     1949, Wilfrid J. Halliday, Arthur Stanley Umpleby, The White Rose Garland of Yorkshire Dialect Verse and Local and Folk-lore Rhymes (quoting Irene Sutcliffe), page 111:

     Ah had set myself doon where the aums meet aboon,
     When Jinny jamp oop, and ganned nimming alang

Related terms

• benim
• nimble
• nimmer
• numb

Noun

nim (uncountable)

1. A game in which players take turns removing objects from heaps.

Derived terms

• nimber

Etymology 2

Noun

nim (plural nims)

1. Alternative form of neem (“Indian tree”)

Anagrams

• INM, MIN, Min, NMI, min, min.

Afar

Etymology

From ní (“our”) +‎ -m.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈnim/, [ˈnɪm]
• Hyphenation: nim

Pronoun

ním (predicative níimi or niimí)

1. ours

See also

Afar possessive pronouns

	1st person	2nd person	3rd person m	3rd person f
Singular	yím	kúm	kayím	tetím
Plural	ním	siním	kením

References

• E. M. Parker; R. J. Hayward (1985), “nim”, in An Afar-English-French dictionary (with Grammatical Notes in English), University of London, →ISBN
• Mohamed Hassan Kamil (2004) Parlons Afar: Langue et Culture, L'Hammartan, →ISBN, page 67
• Mohamed Hassan Kamil (2015) L’afar: description grammaticale d’une langue couchitique (Djibouti, Erythrée et Ethiopie)‎^[1], Paris: Université Sorbonne Paris Cité (doctoral thesis)

Baatonum

Pronunciation

• IPA^(key): /nīm/

Noun

nim (m-class)

1. water

Derived terms

• nim buroru (“species of dove”)
• nim diira (“to drown”)
• nim duroru (“waterlily”)
• nim goobuu (“the plant Pistia stratiotes”)
• nim gua (“common moorhen”)
• nim kureru (“tidal wave”)
• nim tora (“stream”)
• nim tĩa (“stream; creek”)
• nim wɔ̃ku (“ocean”)
• nim nɔru (“thirst”)

References

• Barassounon, Pierre; Biɔ, Sanu; Biɔ, Thébault; Goragui, Léonard; Soutar, Jean (February 17, 2021) Dictionnaire Baatonum‎^[2], Philadelphia: SIL International

Cemuhî

Numeral

nim

1. five

Czech

Pronunciation

• IPA^(key): [ˈɲɪm]

Pronoun

nim

1. dative plural of oni, ony, and ona (after a preposition)

Finnish

Etymology

Borrowed from English nim.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈnim/, [ˈnim]
• Rhymes: -im
• Syllabification^(key): nim

Noun

nim

1. nim (game)

Declension

Inflection of nim (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative		nim	nimit
genitive		nimin	nimien
partitive		nimiä	nimejä
illative		nimiin	nimeihin
		singular	plural
nominative		nim	nimit
accusative	nom.	nim	nimit
	gen.	nimin
genitive		nimin	nimien
partitive		nimiä	nimejä
inessive		nimissä	nimeissä
elative		nimistä	nimeistä
illative		nimiin	nimeihin
adessive		nimillä	nimeillä
ablative		nimiltä	nimeiltä
allative		nimille	nimeille
essive		niminä	nimeinä
translative		nimiksi	nimeiksi
instructive		—	nimein
abessive		nimittä	nimeittä
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of nim (type risti)

first-person singular possessor singular plural nominative nimini nimini accusative nom. nimini nimini gen. nimini genitive nimini nimieni partitive nimiäni nimejäni inessive nimissäni nimeissäni elative nimistäni nimeistäni illative nimiini nimeihini adessive nimilläni nimeilläni ablative nimiltäni nimeiltäni allative nimilleni nimeilleni essive niminäni nimeinäni translative nimikseni nimeikseni instructive — — abessive nimittäni nimeittäni comitative — nimeineni second-person singular possessor singular plural nominative nimisi nimisi accusative nom. nimisi nimisi gen. nimisi genitive nimisi nimiesi partitive nimiäsi nimejäsi inessive nimissäsi nimeissäsi elative nimistäsi nimeistäsi illative nimiisi nimeihisi adessive nimilläsi nimeilläsi ablative nimiltäsi nimeiltäsi allative nimillesi nimeillesi essive niminäsi nimeinäsi translative nimiksesi nimeiksesi instructive — — abessive nimittäsi nimeittäsi comitative — nimeinesi first-person plural possessor singular plural nominative nimimme nimimme accusative nom. nimimme nimimme gen. nimimme genitive nimimme nimiemme partitive nimiämme nimejämme inessive nimissämme nimeissämme elative nimistämme nimeistämme illative nimiimme nimeihimme adessive nimillämme nimeillämme ablative nimiltämme nimeiltämme allative nimillemme nimeillemme essive niminämme nimeinämme translative nimiksemme nimeiksemme instructive — — abessive nimittämme nimeittämme comitative — nimeinemme second-person plural possessor singular plural nominative niminne niminne accusative nom. niminne niminne gen. niminne genitive niminne nimienne partitive nimiänne nimejänne inessive nimissänne nimeissänne elative nimistänne nimeistänne illative nimiinne nimeihinne adessive nimillänne nimeillänne ablative nimiltänne nimeiltänne allative nimillenne nimeillenne essive niminänne nimeinänne translative nimiksenne nimeiksenne instructive — — abessive nimittänne nimeittänne comitative — nimeinenne third-person possessor singular plural nominative niminsä niminsä accusative nom. niminsä niminsä gen. niminsä genitive niminsä nimiensä partitive nimiään nimiänsä nimejään nimejänsä inessive nimissään nimissänsä nimeissään nimeissänsä elative nimistään nimistänsä nimeistään nimeistänsä illative nimiinsä nimeihinsä adessive nimillään nimillänsä nimeillään nimeillänsä ablative nimiltään nimiltänsä nimeiltään nimeiltänsä allative nimilleen nimillensä nimeilleen nimeillensä essive niminään niminänsä nimeinään nimeinänsä translative nimikseen nimiksensä nimeikseen nimeiksensä instructive — — abessive nimittään nimittänsä nimeittään nimeittänsä comitative — nimeineen nimeinensä

Synonyms

• nim-peli

Anagrams

• min

Gothic

Romanization

nim

1. Romanization of 𐌽𐌹𐌼

Hausa

Etymology

Borrowed from Arabic نِيم‎ (nīm), from Hindi नीम (nīm).

Pronunciation

• IPA^(key): /nîm/
  • (Standard Kano Hausa) IPA^(key): [nɪ̂ŋ]

Noun

nîm m

1. neem tree

Descendants

• → Nupe: nímù

Livonian

Alternative forms

• ni'm (Courland)

Etymology

From Proto-Finnic *nimi.

Noun

nim

1. name

Declension

Declension of nim (76)

	singular (ikšlug)	plural (pǟgiņlug)
nominative (nominatīv)	nim	nimūd
genitive (genitīv)	nim	nimūd
partitive (partitīv)	nimmõ	nimīdi
dative (datīv)	nimmõn	nimūdõn
instrumental (instrumentāl)	nimkõks	nimūdõks
illative (illatīv)	nimmõ	nimīž
inessive (inesīv)	nimsõ nims	nimīs
elative (elatīv)	nimstõ nimst	nimīst

Lower Sorbian

Pronunciation

• IPA^(key): /nʲim/

Pronoun

nim (only after a preposition)

1. instrumental of wón
2. instrumental of wóno
3. dative of wóni

Related terms

• (dative of wóni): jim

Mam

Adverb

nim

1. much

Old Irish

Pronunciation

• IPA^(key): /n͈ʲiṽʲ/

Noun

nim

1. dative singular of nem

Mutation

Old Irish mutation
Radical	Lenition	Nasalization
nim also nnim after a proclitic	nim pronounced with /n(ʲ)-/	unchanged
Note: Some of these forms may be hypothetical. Not every possible mutated form of every word actually occurs.

Ottawa

Noun

nim anim

1. dog

References

Jerry Randolph Valentine (2001) Nishnaabemwin Reference Grammar, University of Toronto, page 482

Polish

Pronunciation

• IPA^(key): /ɲim/
• Rhymes: -im
• Syllabification: nim

Etymology 1

Pronoun

nim

1. instrumental/locative of on
2. instrumental/locative of ono
3. dative of oni
4. dative of one

These forms are used only after prepositions.

See also

• Appendix:Polish pronouns

Etymology 2

Probably a clipping of zanim.

Conjunction

nim

1. before

   Synonym: zanim

Further reading

• nim in Wielki słownik języka polskiego, Instytut Języka Polskiego PAN
• nim in Polish dictionaries at PWN

Portuguese

Pronunciation

• (Brazil) IPA^(key): /ˈnĩ/

• (Portugal) IPA^(key): /ˈnĩ/

• Rhymes: -ĩ
• Hyphenation: nim

Etymology 1

From Hindi नीम (nīm), from Sanskrit निम्ब (nimba).

Noun

nim m (plural nins)

1. neem (Azadirachta indica, an evergreen tree of India)

Etymology 2

Blend of não (“no”) +‎ sim (“yes”). Compare German Jein.

Adverb

nim (not comparable)

1. (humorous, neologism) yes and no

Noun

nim m (plural nins)

1. (humorous, neologism) yes and no

Suga

Noun

nim

1. water

Sumerian

Romanization

nim

1. Romanization of 𒉏 (nim)

Swedish

Alternative forms

• nimm

Etymology

From Old Swedish næmber (“apt, docile”), from Old Norse næmr, from Proto-Germanic *nāmjaz, derived from Proto-Germanic *nemaną (“to take”). Compare Danish Danish nem (“easy”) and Icelandic næmur (“docile, sensitive”).

Pronunciation

• IPA^(key): /nɪm/
• Rhymes: -ɪm

Adjective

nim (comparative nimmare, superlative nimmast)

1. (Scania) convenient, handy, practical, easy
   • 2005, “Kamp för att få fram hemtjänstens mat [Struggle to get home care food delivered]”, in Sydsvenskan‎^[3]:

     – Den är ganska nim att köra. Man sitter högt och sådär.

     – It’s quite easy to drive. You sit high up and such.

   • 2008, Anders Fagerström, “Vi grillar engångsgrillar [We use disposable grills]”, in Sydsvenskan‎^[4]:

     Men rätt hanterad är engångsgrillen utan tvekan en nim och trevlig sak på utflykten […]

     But handled properly, the disposable grill is without a doubt a convenient and nice thing to bring to an excursion […]

   • 2010, “Hur var det att ta ut hojen igen? [What was it like to bring out your motorbike again?]”, in Sydsvenskan]‎^[5]:

     Och så är det nimmt att komma fram vid vägarbeten och inne i stan när det är tjockt. Sen är det nästan alltid lätt att hitta en parkering också.

     And it’s also easy to get past the roadworks and get around inside the city when it’s crowded. It’s almost always easy to find parking too.

   • 2017, “’Jag behövde förtroende och kärlek - och det fick jag direkt’ [’I needed trust and love - and I got it right away’]”, in Sydsvenskan‎^[6]:

     Sen är det klart att det är nimt att ha Köpenhamn så nära, det är lätt att åka över och träffa kompisar och familj, säger han.

     Then of course it’s convenient that Copenhagen is so close, it’s easy to cross over and meet friends and family, he says.

Declension

Inflection of nim
Indefinite	Positive	Comparative	Superlative2
Common singular	nim	nimmare	nimmast
Neuter singular	nimt	nimmare	nimmast
Plural	nimma	nimmare	nimmast
Masculine plural3	nimme	nimmare	nimmast
Definite	Positive	Comparative	Superlative
Masculine singular1	nimme	nimmare	nimmaste
All	nimma	nimmare	nimmaste
1) Only used, optionally, to refer to things whose natural gender is masculine. 2) The indefinite superlative forms are only used in the predicative. 3) Dated or archaic

Derived terms

• nim i fingrarna

References

• ”nim” in Lundbladh, Carl-Erik (2014) Skånska dialektord, 2nd edition, Uppsala: Institutet för språk och folkminnen
• nim in Elias Wessén, Våra ord : deras uttal och ursprung (1979)
• ”næma” in de Vries, Jan (2000) Altnordisches etymologisches Wörterbuch, 2nd revised edition, Leiden: Brill, page 413
• ”nämber” in Söderwall, K.F. (1884-1918) Ordbok öfver svenska medeltids-språket‎^[7], volume I-III, Digitized in ”Fornsvensk lexikalisk databas”

Anagrams

• min

Volapük

Etymology

From English animal (which ultimately derives from Latin animal).

Pronunciation

• IPA^(key): [nim]

Noun

nim (nominative plural nims)

1. animal (Animalia)

Declension

declension of nim

	singular	plural
nominative	nim	nims
genitive	nima	nimas
dative	nime	nimes
accusative	nimi	nimis
vocative 1	o nim!	o nims!
predicative 2	nimu	nimus

• ¹ status as a case is disputed
• ² in later, non-classical Volapük only

Hyponyms

• hinim
• jinim
• nimil
• nimül

Derived terms

Derived terms from nim

• balyelanim
• dämabanim
• fekunanim
• folyelanim
• fösilanim
• genanim
• hinim
• kilyelanim
• krustanim ( = krustaf)
• lodotanim
• lodotanimaluveg
• lodotanimidugan
• lulyelanim
• lunim
• mälyelanim
• melanim
• melanimem
• melanimik
• minimil
• minimilem
• nefekunanim
• nimablud
• nimafom
• nimafomik
• nimafösil
• nimafösilil
• nimakap
• nimakapik
• nimalad
• nimalineg
• nimalueg
• nimalufut
• nimasüm
• nimasümik
• nimav
• nimavik
• nimälamen
• nimälamenik
• nimem
• nimik
• nimil
• nimilem
• nimilik
• niminulüdabog
• niminulüdamabetad
• niminulüdamamiliak
• niminulüdamapisäl
• niminulüdamaplan
• niminulüdaviän
• niminulüdot
• nimül
• nimülam
• nimülem
• nimülamaliev
• nimülamüp
• nimülik
• nimülön
• probodanim ( = probodaf)
• probodanimem
• probodanimik
• pronimbetad
• pronimmeil
• pronimmiliak
• pronimpisäl
• pronimpisäls
• pronimplan
• pronimplanem
• ravalenim
• ravalenimik
• ravanim
• ravanimül
• skömanimil
• süganim
• süganimav
• süganimavan
• süganimik
• telyelanim
• trofodanim
• virebanim

See also

• bakter
• böd
• dinosaur
• fit
• fösil
• lif
• mafib
• räptul
• ruböd
• rulif
• süganim